Suomen Sotilaan toimituksessa ja avustajakunnassa seurataan herkeämättä Ukrainan tilanteen kehittymistä. Lehden taisteluvälineasiantuntijana toimivan Arto Pulkin mukaan Krimiltä tulevaa kuvajournalistista materiaalia seuratessa hänelle tulee välillä epätodellinen olo. Pulkin mukaan kuvissa välittyy tunnelma, jossa suvereenin valtion osittaisen miehityksen sijaan seurataan Venäjän federaation asevoimien uuden taisteluasukokonaisuuden esittelyä varten ylöspantua näytöstä, joukkojen koulutustason sekä uusimman ase-, viesti- ja ajoneuvokaluston esittelyä unohtamatta.

Läntisissä medioissa levisi viime torstaina uutinen, jonka mukaan ”tuntemattomat” asemiehet olivat vallanneet Simferopolissa sijaitsevan Krimin parlamenttitalon. Suomen Sotilaan Arto Pulkki tutustui videomateriaaliin ja analysoi sen.

Ohessa on kaksi parlamenttitalon valvontakameroiden tallenteista tehtyä koostetta.

3.3.2014 klo 22.08

Suomen Sotilaan asiantuntijan mukaan Krimin miehityksen suorittivat Venäjän armeijan nopean toiminnan joukot, vaikka venäläiset lähteet ilmoittivat ilman kansallisuustunnuksia kulkevien joukkojen olevan Krimin itsehallintoa puolustavia vapaaehtoisia (militia).

(read this article in English)
 

Venäjä kääntää taas asiat ylösalaisin syyttäessään väkivallan kohdetta väkivallasta. Tällä kertaa näyttää kuitenkin siltä, että hajanainen länsi ei niele kaikkea kuten se teki Georgiassa vain muutama vuosi sitten. Mitä siitä seuraa?

Venäjällä on vahva neljän peen politiikan perinne. Neljä peetä ovat propaganda, pelottelu, provokaatiot ja projektio. Neljän peen politiikka toimii usein hyvin, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Se on kelpo taktiikkaa mutta kehnoa strategiaa.

Tärkeä osa puolustusvoimauudistusta on koulutusjärjestelmän uusiminen vastaamaan koko ajan kasvavia koulutustarpeita ja entistä kovempia taistelukentän vaatimuksia. Suomen Sotilas kävi haastattelemassa Puolustusvoimien koulutuspäällikköä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajaa eversti Hannu Hyppöstä ja tutustumassa tuleviin muutoksiin.

Vanhan sotilasilmailuviisauden mukaan hävittäjä on ristiriitaisten suunnittelutavoitteiden kompromisseista koostuva tiivis lentomuodostelma. Saab onnistui optimoimaan Gripenin siten, että siitä löytyy Ruotsin – ja miksei Suomenkin – maanpuolustuksen kannalta olennaiset ominaisuudet poikkeuksellisen kustannustehokkaassa paketissa. Gripeniin ja ruotsalaiseen näkemykseen ilmasodankäynnin huomisesta kannattaa siis tutustua.

Maantiedekin muuttuu. Pohjoisten merireittien ja energialähteiden vapautuminen muuttaa kansainvälisen strategian perusasetuksia. Suomi on siinä mukana – jos haluaa – ja voi itse päättää, hyötyykö se pohjoisten alueiden taloudellisen ja poliittisen tilanteen muutoksesta vai jääkö nuolemaan näppejään. Edellisessä lehdessämme purjehdimme läpi Koillisväylän. Nyt kaulukset pystyyn, sillä hyinen merimatka jatkuu luoteeseen, jossa haasteet ovat koillistakin kovemmat.

Uusi modulaaristen rynnäkkökiväärien sukupolvi valloittaa maailmaa. Millä eväillä vanhojen ja hyväksi havaittujen konstruktioiden asemaa yritetään horjuttaa? Onko tullut aika siirtyä jalkaväen aseissa seuraavaan sukupolveen?

Disruptiivinen eli häiritsevä teknologia muuttaa sodankäynnin muotoa tai pelisääntöjä siinä määrin, että se pakottaa muuttamaan asevoimien doktriinia, rakennetta, resurssilinjauksia, henkilöstö- ja materiaalistrategiaa tai muita strategisia linjauksia. Miten erottaa jyvät akanoista? Miten välttää tilannetta, jossa suorituskyvyn tullessa käyttöön sitä ei enää tarvita tai se perustuu konseptiin, joka on teknologisesti vanhentunut tai pian vanhentumassa?