Yhdysvallat aloitti syyskuussa sotilasoperaation ISIS-nimellä tunnettua Islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin perustanutta jihadistiryhmää vastaan. Huolestuneena siitä, että ISIS ajaa al-Qaidan tavoin jihadismia, harjoittaa valtapiirissään silmitöntä väkivaltaa ja uhkaa koko maailmaa terrorismilla, rakentaa Yhdysvallat nyt kansainvälistä liittokuntaa ISISin ja Islamilaisen valtion tuhoamiseksi. Mutta onko sota Islamilaista valtiota vastaan tehokas keino sen tuoman uhan torjumiseksi ja minkälaisen uhan ISIS todellisuudessa muodostaa?

Suomen Sotilaan toimittaja haastatteli ruotsalais-suomalaisen Carolus Löfroosin lisäksi myös muita Ukrainassa taistelevia ulkomaalaisia vapaaehtoisia, jotka tässä yhteydessä haluavat pysytellä nimettöminä.

Kysyimme vapaaehtoisilta minkälainen heidän tilanteensa on: kumpi osapuoli tuntuisi olevan niskanpäällä, onko näköpiirissä mitään mahdollisuutta konfliktin ratkeamiseksi tänä vuonna? Kysyimme myös, miten hyvin vastapuoli on varustettu, onko heillä uutta venäläistä kalustoa käytössä ja onko Ukrainan asevoimien puolella uutta länsikalustoa käytössä?

Då reporter för Suomen Sotilas hörde att Carolus Löfroos som avklarat sin värnplikt i Dragsvik och även på samma kompani (1JK/KJK)  deltagit i striderna i Ukraina, kontaktade vi honom och gjorde en liten intervju:

SS: Vad skulle Du säga om frågar i den här stilen: Några ord om Dig själv?

CL: 26 år. Ensamstående. Hemma från Sundsvall med familj delvis från Finland. Talar sämre finska än jag själv skulle önskat.

SS: Hurudan är vardagen där?

CL: Oförutsägbar och oglamourös, men såklart med sin egna charm.

Kun Suomen Sotilaan toimittaja kuuli, että varusmieskoulutuksensa samassa komppaniassa (1JK/KJK) Dragsvikissä suorittanut Carolus Löfroos on mukana Ukrainan asevoimien puolella Itä-Ukrainan kapinallisia vastaan taistelevan vapaaehtoisen Azov-pataljoonan riveissä, otti toimittaja mieheen yhteyttä pienen haastattelun merkeissä.

SS: muutama sana itsestäsi Carolus Löfroos?

CL: 26 vuotta, sinkku, Sundsvallista, perhe osin Suomesta ja puhun valitettavasti Suomea huonommin kuin olisin toivonut.

Reserviläisliiton puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Mikko Savola ja liiton palkattu toiminnanjohtaja Olli Nyberg lähettivät liittoon kuuluvien yhdistysten puheenjohtajille 25.1. paimenkirjeen, jossa he opastavat miten kodinturvajoukkoihin liittyviin kysymyksiin pitää vastata.

Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu? Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi?

Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä 1944. Tasavallan presidentti vahvisti lain 3.11.1944, ja puolustusministeriö teki päätöksen marraskuun 6. päivänä, että suojeluskunnat on lakkautettava seuraavana päivänä. Piiritasolla suojeluskuntien tehtävät siirtyivät sotilaspiireille. Mutta entiset suojeluskuntalaiset tekivät vielä isänmaalleen palveluksen. Asekätkentä ei olisi ilman suojeluskuntalaisia onnistunut. Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen.

Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi.