Maavoimat Muutoksessa - Osa III

Teksti: Petri Välkki | Kuvat: Puolustusvoimat

Jalkaväen kuraportaan suuri muutos: Komppania, joukkue ja ryhmä uusiksi

Maavoimat uudistaa taistelutapaansa. Uusiksi menevät myös vuosikymmenien takaa tutut ryhmä-, joukkue- ja komppaniaorganisaatiot. Samalla kun sodan ajan koko vahvuus laskee, kasvaa miesmäärä organisaation alimmalla tasolla ryhmissä ja joukkueissa. Myös aseistus ja varustus lisääntyy sekä paranee, mikäli rahat riittävät suunniteltujen hankintojen toteuttamiseen.

 

Pyhä kolmijako uusiksi

Ruotsin sukellusvenease Itämerellä

Teksti: Aleksei Kettunen | Kuvat: Ruotsin puolustusvoimat

Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu? Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi?

Asekätkentä pelasti Suomen

Teksti: Lauri Väättänen | Kuvat: SA-Kuva, Suomen Sotilas

Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä 1944. Tasavallan presidentti vahvisti lain 3.11.1944, ja puolustusministeriö teki päätöksen marraskuun 6. päivänä, että suojeluskunnat on lakkautettava seuraavana päivänä. Piiritasolla suojeluskuntien tehtävät siirtyivät sotilaspiireille. Mutta entiset suojeluskuntalaiset tekivät vielä isänmaalleen palveluksen. Asekätkentä ei olisi ilman suojeluskuntalaisia onnistunut. Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen.

 

Mitä Hornetin jälkeen?

Teksti: Ahti Lappi

Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi.

 

Puolustuksen lisärahat saavat kannatusta

Yli puolet suomalaisista haluaa korottaa puolustusmäärärahoja, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS:n) itsenäisyyspäivän alla julkaisemasta tutkimuksesta.

 

Tavallisesti muutokset tämän vuosittain tehtävän kyselyn tuloksissa ovat melko pieniä. Nyt puolustusmäärärahojen korottamista haluavien määrä on kuitenkin kasvanut yli kaksikymmentä prosenttiyksikköä viime vuodesta – 32:sta 56:een prosenttiin.

 

Myös Reserviläisliiton teettämässä tuoreessa kyselyssä yli puolet kertoi haluavansa lisätä puolustusmäärärahoja.

 

Kesä 1944 kahden puolen Suomenlahtea

Teksti: Jaakko Puuperä | Kuvat: Jaakko Puuperä

Suomen Sotilaan neljäs lukijamatka järjestettiin elokuussa 2014. Reitti kiersi Karjalankannaksen kautta Inkerinmaalle ja sieltä Viroon. Kuten aikaisemminkin, lehti vei matkalaiset osin täysin uusiin paikkoihin välttäen ”kuluneita” sotahistorian kohteita ja haki tapahtumiin uuden näkökulman kolmen oppaan ja useiden asiantuntevien ja aktiivisten lukijamatkalaisten voimin. Matkan aiheena olivat lähinnä kesän 1944 taistelut molemmin puolin Suomenlahtea ja erityisesti taistelujen riippuvuus toisistaan.

Kulttuuri informaatiosodan aseena

Teksti: Sofi Oksanen | Kuvat: Toni Härkönen

”KGB oli arkipäiväinen asia lapsuudessani, alati läsnäoleva myös Suomessa. Neuvostoliitto ei koskaan päästänyt ulkokansalaisinaan pitämiä ihmisiä otteestaan, ja se koski myös ulkovirolaisia. Tarkoin valittuihin henkilöihin kohdistettiin mustamaalamiskampanjoita, jotta heidän sanojensa luotettavuus ulkomailla kyseenalaistettaisiin, ja pakolaisyhteisöstä etsittiin kätyreitä. Yhtenä päämääränä oli luoda epäluulon ilmapiiriä ja siten yhteisön sisäistä hajontaa”, kirjailija Sofi Oksanen muistaa lapsuuttaan.

Kansojen vankilan eteisessä

Teksti: Pekka Virkki

Ukrainan kriisin myötä keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on jälleen vilkastunut. Nato-keskustelun kiihtyessä ja sensaatiohakuisen median käännyttyä hyssyttelystä Venäjän sotilaallisella voimalla pelotteluun on monen kansalaisen mielessä alkanut pyöriä kysymyksiä joita ei enää EU-Suomessa olisi viime vuosina vallinneen konsensuksen mukaan pitänyt joutua esittämään. Onko Venäjä uhka? Voisiko itänaapuri sittenkin olla autoritaarinen, voimapolitiikkaa harjoittava tiedustelupalveluiden johtama valtio, joka on hylännyt demokratiakehityksen? Palaako suomettuminen?

Panssari Nelonen myytiin nettihuutokaupalla huippuhintaan

Teksti: Kari Kuusela | Kuvat: Puolustusvoimat

Puolustusvoimat myi Millogin avustamana huutokaupat.com -sivuston kautta pahasti siipeensä saaneen Panzerkampfwagen IV Ausf. J -vaunun kovaan hintaan. Lähes tunnin yli huutokaupan takarajan venynyt huutaminen nosti sen hinnan 213 150 euroon, jota voinee pitää sangen korkeana hintana tästä toisen maailmansodan saksalaisesta peruspanssarista varsinkin jos katsoo vaunun kuntoa kuvista. Saksalainen vanha rauta on myös selvästi kalliimpaa kuin englantilainen hieman uudempi sillä samassa huutokaupassa myyty englantilainen Charioteer päätyi vain noin 10 000,- euron loppuhintaan.

 

Taistelu Kobanesta

Teksti: Turvallisuuskatsaus | Kuvat: AFP/Aris Messinis

Syyskuun puolivälissä käynnistyi Pohjois-Syyriassa taistelu 55 000 asukkaan Kobanen kaupungista. Turkin rajalla sijaitseva Kobane ja sitä puolustavat arviolta 5 000 kurditaistelijaa joutuivat terroristiryhmä ISISin (ISIL) piirittämäksi.

 

Sivut

Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu? Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi?

Asekätkentä pelasti Suomen

Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä 1944. Tasavallan presidentti vahvisti lain 3.11.1944, ja puolustusministeriö teki päätöksen marraskuun 6. päivänä, että suojeluskunnat on lakkautettava seuraavana päivänä. Piiritasolla suojeluskuntien tehtävät siirtyivät sotilaspiireille. Mutta entiset suojeluskuntalaiset tekivät vielä isänmaalleen palveluksen. Asekätkentä ei olisi ilman suojeluskuntalaisia onnistunut. Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen.

 

Mitä Hornetin jälkeen?

Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi.

 

Sivut

Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen.

Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä 1944.

Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä.

Yli puolet suomalaisista haluaa korottaa puolustusmäärärahoja, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS:n) itsenäisyyspäivän alla julkaisemasta tutkimuksesta.

 

Suomen Sotilaan neljäs lukijamatka järjestettiin elokuussa 2014. Reitti kiersi Karjalankannaksen kautta Inkerinmaalle ja sieltä Viroon.

Sivut

Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas