Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu? Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi?

Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä 1944. Tasavallan presidentti vahvisti lain 3.11.1944, ja puolustusministeriö teki päätöksen marraskuun 6. päivänä, että suojeluskunnat on lakkautettava seuraavana päivänä. Piiritasolla suojeluskuntien tehtävät siirtyivät sotilaspiireille. Mutta entiset suojeluskuntalaiset tekivät vielä isänmaalleen palveluksen. Asekätkentä ei olisi ilman suojeluskuntalaisia onnistunut. Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen.

Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi.

Suomen Sotilaan neljäs lukijamatka järjestettiin elokuussa 2014. Reitti kiersi Karjalankannaksen kautta Inkerinmaalle ja sieltä Viroon. Kuten aikaisemminkin, lehti vei matkalaiset osin täysin uusiin paikkoihin välttäen ”kuluneita” sotahistorian kohteita ja haki tapahtumiin uuden näkökulman kolmen oppaan ja useiden asiantuntevien ja aktiivisten lukijamatkalaisten voimin. Matkan aiheena olivat lähinnä kesän 1944 taistelut molemmin puolin Suomenlahtea ja erityisesti taistelujen riippuvuus toisistaan.

”KGB oli arkipäiväinen asia lapsuudessani, alati läsnäoleva myös Suomessa. Neuvostoliitto ei koskaan päästänyt ulkokansalaisinaan pitämiä ihmisiä otteestaan, ja se koski myös ulkovirolaisia. Tarkoin valittuihin henkilöihin kohdistettiin mustamaalamiskampanjoita, jotta heidän sanojensa luotettavuus ulkomailla kyseenalaistettaisiin, ja pakolaisyhteisöstä etsittiin kätyreitä. Yhtenä päämääränä oli luoda epäluulon ilmapiiriä ja siten yhteisön sisäistä hajontaa”, kirjailija Sofi Oksanen muistaa lapsuuttaan.

Ukrainan kriisin myötä keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on jälleen vilkastunut. Nato-keskustelun kiihtyessä ja sensaatiohakuisen median käännyttyä hyssyttelystä Venäjän sotilaallisella voimalla pelotteluun on monen kansalaisen mielessä alkanut pyöriä kysymyksiä joita ei enää EU-Suomessa olisi viime vuosina vallinneen konsensuksen mukaan pitänyt joutua esittämään. Onko Venäjä uhka? Voisiko itänaapuri sittenkin olla autoritaarinen, voimapolitiikkaa harjoittava tiedustelupalveluiden johtama valtio, joka on hylännyt demokratiakehityksen? Palaako suomettuminen?

Puolustusvoimat myi Millogin avustamana huutokaupat.com -sivuston kautta pahasti siipeensä saaneen Panzerkampfwagen IV Ausf. J -vaunun kovaan hintaan. Lähes tunnin yli huutokaupan takarajan venynyt huutaminen nosti sen hinnan 213 150 euroon, jota voinee pitää sangen korkeana hintana tästä toisen maailmansodan saksalaisesta peruspanssarista varsinkin jos katsoo vaunun kuntoa kuvista. Saksalainen vanha rauta on myös selvästi kalliimpaa kuin englantilainen hieman uudempi sillä samassa huutokaupassa myyty englantilainen Charioteer päätyi vain noin 10 000,- euron loppuhintaan.

Syyskuun puolivälissä käynnistyi Pohjois-Syyriassa taistelu 55 000 asukkaan Kobanen kaupungista. Turkin rajalla sijaitseva Kobane ja sitä puolustavat arviolta 5 000 kurditaistelijaa joutuivat terroristiryhmä ISISin (ISIL) piirittämäksi.