3. patteri, tuhkaluukku sata vuotta, huomio, TULTA!

”Hei missä on tän GPS!” Tykkiä tasan 80 vuotta nuorempi suuntaaja Sami Rintamäki ei löytänyt läheskään kaikkia nykyhienouksia. Tykin kunnostus on vielä kesken, kuten näkyy runsaasta ruosteesta.

Teksti: Arto Ojanen

Ensi vuonna muistetaan 100 vuotta täyttävää Suomea. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa itsenäisyyttä, kuin saman vuosimallin raskaista haupitseista eli tykkimiesten kielellä 155 H 17 -tykkikalustosta tai kodikkaammin ”tuhkaluukuista” koostuvan perinnetykkipatterin näytös. Tasavuosia täyttää kesällä 2017 muutkin kuin isänmaamme ja tämä alkujaan ranskalainen tykkimalli. Parolassa Panssariprikaati juhlii 28.6. niin ikään 75 vuotta aikaisemmin, eli vuonna 1942 perustettua Panssaridivisioonaa. Tämän merkkipäivän osana pidetään siis täysilukuisen nelitykkisen tykistöpatterin asemiinajonäytös. Lisäksi Parolannummen varuskunta-alueella järjestetään samaan aikaan kansallinen kokonaisturvallisuus -aiheinen tapahtuma, jossa on mukana laaja joukko maanpuolustusorganisaatioita.

Suomesta ja maailmalta löytyy useita toimivia perinnetykkejä sekä -jaoksia (yleensä 2 tykkiä). Kokonaisia raskaita pattereita ei Suomen Sotilaan silmiin ole ainakaan Manner-Euroopassa sattunut ja ajatuskin kuulostaa suurelliselta tykkimiehen korvaan Suomen resurssit tuntien kunnianhimoiselta. Tällaiseen näytökseen kun tarvitaan tykkien lisäksi 40-luvun ajoneuvot sekä vielä telatraktorit, joilla tykit silloin saatiin tuliasemiin, nykyisen kaltaisia maastokuorma-autoja kun ei vielä ollut. Lopuksi vielä tarvitaan se tärkein, eli iso joukko riittävän osaavia talkoolaisia esiintymään, joita muuten mahtuisikin mukaan vielä paljon lisääkin.
155H17 ampuu vuonna 2017 pidetyssä näytöksessä, jota Suomen Sotilaskin seurasi. Ensi kesänä on satavuotiaan Suomen kunniaksi luvassa koko patterin toimintanäytös! Kuva: Sirkka Ojala

155H17 ampuu vuonna 2015 pidetyssä näytöksessä, jota Suomen Sotilaskin seurasi. Ensi kesänä on satavuotiaan Suomen kunniaksi luvassa koko patterin toimintanäytös! Kuva: Sirkka Ojala

Ajatus onkin kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Vaikka ei ihan Suomen Teksasista puhuttaisi, on siellä mittatikku usein muuta Suomea suurempi. Komian tähren… Näytöspatterin esikuvana on 19.6.1941 Kurikassa perustetun Raskas Patteristo 1:n 3. patteri.
Teit isoisäin ampumaan…
Patteristo oli kokonaan moottoroitu poikkeuksena pääosin hevosvetoisessa kenttätykistössämme.
Patteriston tie vei Karjalan Armeijan mukana Itä-Karjalan valtaukseen sekä sodan lopussa vielä osaksi torjuntavoiton mahdollistanutta tykistövoimaa Tali-Ihantalassa.
Vantaalla asuvan näytöspatterin ”päällikön” Tuomo Ahon isoísä palveli tässä yksikössä. Tuomo Ahon tie sotahistoriaan vei siten monen muun tavoin sotahistoriallisen sukututkimuksen kautta. Tuomo on tutkinut patteriston historiaa jo kauan ja suunnitteilla on myös tulevaisuudessa Raskas Patteristo 1:n historiikki, johon hän kerää ja etsii edelleen aineistoa..
Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari opettaa tuliasemien mittausta. Harjoitusjoukon johtaja Tuomo Ahonen vänrikin arvomerkeissä oikealla.

Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari opettaa tuliasemien mittausta. Harjoitusjoukon johtaja Tuomo Aho vänrikin arvomerkeissä oikealla.

Aivan tyhjästä ei tällä kertaa tarvitse nelitykkistä patteria sekä tarvittavaa sataa miestä nyhjäistä. Osa Suomen Sotilaan lukijoistakin varmaan seurasi kahden tykin eli jaoksen näytöstä, joka pidettiin 22.8.2015 yksikön perustamispaikalla Kurikassa. Tähänkin vaadittiin mittava määrä talkootyötä sekä paljon esiintyjiä. Onnistuneen
näytöksen jälkeen esiintyjissä heräsikin ajatus hyödyntää tehtyä työtä ja osaamista pitämällä uusi esitys joskus tulevaisuudessa. Tämä tuli mahdolliseksi Panssariprikaatin mittavan tuen turvin. Osaston vahvuus kasvoi nelitykkiseksi kun kaksi 155 H 17 -haupitsia lisää löytyi Sotamuseon ”ruostevyöhykkeeltä” eli Rovajärven ampumakentän hylättyjen tykkien kasasta. Talven aikana kaikki tykit kunnostetaan tarkalleen sodanaikaiseen asuun mm vaihtamalla jälkeenpäin modattujen
kumipyörien tilalle alkuperäiset puupinnaiset tykkipyörät.
Harjoitus tekee tykkimiehen
Tykkien kunnostuksen lisäksi on tietysti aloittettu harjoittelu näytöstä varten. Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus seurata sitä Parolan varuskunnassa marraskuun lopussa 2016. Harjoitusjoukko ei pääosin koostunut tykkimiehistä vaan mukana oli kaikkien aselajien miehiä. Siksi aloitettiin ihan perusasioista eli tykin osista sekä oppitunnein tykistön eri elimien tehtävistä ja
toiminnoista. Loppuvuoden pimeiden iltojen vuoksi oppitunneille jäikin aikaa; seuraavalla kerralla toimitaan enmmän käytännössä.
Nuoret tykkimiehet Teemu Lahdensuo ja Aaro Siniketo. Kranaatti vasemmalla on puinen "mock-up" ja. harmaa lieriö oikealla on sen matkaan lennättävä panos, tosin nyt vielä ilmatiiviissä säilytyskotelossaan.

Nuoret tykkimiehet Teemu Lahdenmaa ja Aaro Siniketo. Kranaatti vasemmalla on puinen ”mock-up” ja. harmaa lieriö oikealla on sen matkaan lennättävä panos, tosin nyt vielä ilmatiiviissä säilytyskotelossaan.

Koulutus oli ilmeisen hyvä ja aines mainiota, koska kukaan ei loukannut itseään painavien tykkien kanssa ja harjoittelun jälkeen alkoi touhu jo muistuttaa toimivaa tykkipatteria. Tosin oleellisesti helpommassa ympäristössä sillä nyt vielä toimittiin ilman vetäjiä ja -traktoreita. Sodanaikanen patteri ampui ilman nykyisten tykkimiesten tuliasemapuhelimia, joten komennot kaikuivat Parolassa aidon äänekkäästi ja niiden mukaan opittiin myös toimimaan täsmällisesti. Yhdessä asiassa tämänkertainen harjoituspatteri häviäisi kuitenkin sodanaikaisille esi-isille. Oma panssari, todellinen ”iso kissa”
Leopard A4, hiljensi patterin joka kerta äänekkäästi ohi ajaessaan. Toimituksessa arvelimme varovasti, että toisen maailmansodan tulipatteri olisi tällaisestakin vastuksesta selvinnyt!  Toisaalta tämähän olikin vasta ensimmäinen harjoitusviikonloppu…
Näytöksen pääosan esittäjä kuvan kaunis ranskatar on ensimmäisen maailmansodan tyttäriä. Painoa tällä ranskalaisen Schneiderin raskaalla primadonnalla on kolme ja puoli tonnia, ja ikää pian sata vuotta.

Näytöksen pääosan esittäjä kuvan kaunis ranskatar on ensimmäisen maailmansodan tyttäriä. Painoa tällä ranskalaisen Schneiderin raskaalla primadonnalla on kolme ja puoli tonnia, ja ikää pian sata vuotta.

Usein tämänkaltaisissa perinnetapahtumissa osallistujat koostuvat lähes yksinomaan vanhemmista jopa jo reservissäolon ylittäneistä ikäluokista. Vaan eipä ollut niin tällä kertaa! Hyvänä esimerkkinä vaikka Kangasalta kotoisin oleva Sami Rintamäki, joka suorittaa parhaillaan varusmiespalvelusta Raketinheitinpatterissa Niinisalossa.
Lähes suoraan Maavoimien Vaikuttamisharjoituksesta MVH-16:sta saapunut nuori tykkimies suoritti todellisen ”teknologiahypyn” mutta tällä kertaa taaksepäin! Raskas raketinheitin MLRS on suomalaisille vuosimallia 2006 ja äskettäin vielä päivitetty uusilla ohjelmistoilla. Aliupseerikurssin oppilas Rintamäeltä kuulimme myös eniten yllättäneen asian:
Tämän harjoituksen oppitunnit auttoivat häntä ymmärtämään paremmin tykistön eri osien (tykit, viesti, tulenjohto) eli nykykielellä tykistöjärjestelmän toimintaa. Toimitus ei pidä tätä epäluottamuslauseena Niinisalon kouluttajille vaan tulkitsee, että lyhyehkö palveluaika vain joudutaan käyttämään tänään monimutkaisten nykyaikaisten asejärjestelmien käytön opetteluun.
Tykkipoikia Pohjanmaalta
Suomen Sotilas tapasi harjoittelemassa myös nuoria, jotka eivät vielä ole suorittaneet varusmiespalvelusta. Heistä esimerkkinä Teemu Lahdenmaa,19, Kauhajoelta ja Aaro Siniketo,15, Kurikasta. Tosin Teemulla tämä asia korjaantuu nopealla aikataululla, sillä vähintään 5,5 kuukauden ”syventävä jakso” tykkimiesopintoja alkaa Porin prikaatin Satakunnan
Tykistörykmentissä heti tammikuussa. Mieleenpainuvin asia pojille oli tykistön kulmayksikön, piirun, käytännönläheinen määritelmä. Sitä emme halua kuitenkaan tässä pikemminkin painokelpoisuuteen kuin sotasalaisuuteen vedoten toistaa.
Näillä armeijaa käymättömillä pojilla oli myös oikeat esikuvat kun tykistö lähti sotaan kesällä 1941. Mukaan pääsi nimittäin tuolloinkin sotilaspoikia, jotka olivat saaneet Suojeluskunnissa täysin pätevän koulutuksen tehtäviinsä, jotka eivät siis olleet vain lähettihommia. Vuodenvaihteessa 1941-42 kaikki sotilaspojat kuitenkin komennettiin takaisin
koulun penkille Päämajan mahtikäskyllä. Varmaankin poikien suureksi harmiksi!

Mukaan mahtuu siis vielä lisää halukkaita; aselajitaustasta tai armeijan käymisestä riippumatta. Suomen Sotilas seuraa harjoittelua ja näytöksen valmistelua. Seuraavan kerran joukko kokoontuu 22.-23.4. jälleen siis Parolassa.

Raskas Patteristo 1:n perinnetykkikursseille voi ilmoittautua MPK:n koulutuskalenterin kautta (www.mpk.fi).

Nelitykkinen patteri harjoittelemassa entisen lentokonehallin edessä.

Nelitykkinen patteri harjoittelemassa entisen lentokonehallin edessä.

Kirjoittaja on Suomen Sotilaan kenttätykistöasiantuntija ja toimittaja, ja itsekin ampunut 155H17 -leiritykkikalustolla.

Share This