Aasia selvittää vaihtoehtonsa

Jouko Ahvenainen

Jouko Ahvenainen

Trumpin valinta on ollut ykköspuheenaihe myös Aasiassa, jossa olen viettänyt viimeisen viikon. TPP-sopimuksen viivästyminen tai kaatuminen on yksi osa keskustelua, mutta myös turvallisuuspolitiikan muutos ja USA:n sekä Kiinan rooli tulevaisuudessa. Samalla se panee miettimään myös jo mahdollisuuksia, joita sekä Brexit että Trumpin politiikka voi avata.

Koko Aasian tuntui odottavan viime viikolla Japanin pääministerin Aben kokousta tulevan presidentin Trumpin kanssa. Se oli Trumpin ensimmäinen tapaaminen ulkomaalaisen päämiehen kanssa valintansa jälkeen ja sen uskottiin antavan ensimmäisiä merkkejä, miten Trump suhtautuu vaalien alla esittämiinsä lupauksiin, joihin kuului myös pienemmän roolin ottaminen Japanin turvatakuissa ja toisaalta vihjaus siitä, että Japani saisi rakentaa oman ydinaseen turvakseen.

Kokouksen jälkeen Abe sanoi olevansa luottavainen, että Trumpin kanssa tulee olemaan luottamuksellinen yhteistyö. Juuri sen enempää yksityiskohtia ei kommentoitu ja kommenttia voi pitää varsin diplomaattisena. Kannattaa myös muistaa, ettei kaikki Trumpin kommentit pakosta ole niin kaukana Aben omista ajatuksista. Hän on kohtuullisen kansallismielinen ja oman armeijan vahvistaminen on ollut myös hänen intresseissä. Mutta silti sekä Kiinan että Pohjois-Korean uhka Japanille on sen verran merkittävä, että myös USA:n tuki on välttämätöntä, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Mielenkiintoista oli miten monissa puheenvuoroissa on noussut esiin myös mahdollisuudet, joita politiikan muutokset USA:ssa ja myös Britanniassa antavat. Useammasta Aasian maasta, mukaan lukien Kiina, tuli jo kommentteja, miten esimerkiksi huipputeknologian ja ohjelmistokehityksen alueella tämä on nyt mahdollisuus saada globaalisti osaajia, myös niitä jotka menivät aiemmin Piilaaksoon. Olin Singaporessa finanssiteknologia-alan tapahtumassa, jossa tämä tuli esiin useassa puheenvuorossa, ja koska tuolla alalla myös kotikaupunkini Lontoo on ollut tärkeä keskus, korostettiin myös sitä miten Brexit auttaa saamaan alan kasvufirmoja ja osaajia Lontoosta. Aasian rooli on joka tapauksessa nousemassa ja nämä vaalitulokset nähdään tekijänä, jolla Aasia voi kiihdyttää kasvuaan maailmantalouden keskukseksi.

Mielenkiintoista oli myös lukea kiinalaisarvioita, joiden mukaan Trumpin valinta voi olla lyhyellä tähtäimellä huono globalisaatiolle, mutta pitkällä aikavälillä se voi olla myös hyvä. Perustelu oli, että tämä voi tehdä globalisaatiosta tasapainoisempaa, eikä liiaksi USA:n dominoimaa. Tämä on tietysti kiinalainen näkemys ja siihen varmasti sisältyy se, että Kiinalla olisi paljon keskeisempi rooli globalisaatiossa.

Asean-maat (Association of South East Asian Nations), jotka olivat mukana TPP-kauppasopimuksessa, ovat pettyneitä, jos se ei toteudu. Yhdysvaltojen nykyhallinto ei enää sitä saa hyväksyttyä ja Trump on kertonut vastustavansa sopimusta. Asean-maat tuntuvat kuitenkin vielä puhuvan sen viivästymisestä, ei epäonnistumisesta, ja ilmeisesti toivovat, että se voisi vielä toteutua myös Trumpin hallinnon kanssa. Erityisesti puheenvuoroissa korostettiin sitä, että sopimuksen työstäminen on ollut vaikeaa ja se on kestänyt vuosia (USA:n osalta työstäminen alkoi jo ennen Obaman kautta) ja siksi ollaan pettyneitä myös siihen, että joku osapuoli ei sitten pidä sitoumustaan tällaisen kovan ponnistuksen jälkeen.  Tällainen asia voi Aasiassa olla isompi kuin lännessä aina ymmärretään: jos USA on vuosia neuvotellut jotain ja sopinut jotain, oletus on, että lupaukset myös pidetään.

Useissa puheenvuoroissa myös korostettiin, ettei kauppasopimus ole vain taloutta koskeva sopimus, vaan se on myös osa alueen vakautta ja turvallisuuspolitiikkaa. Suuri osa ASEAN-maista näkee, että Kiinan rooli taloudessa on niille tärkeä. Samaan aikaan maiden välillä on eroja, miten ne näkevät Kiinan uhkana tai toisaalta sitten taas jopa yhteistyökumppanina turvallisuuspolitiikassa. Vastakkainasettelua Kiinalla on erityisesti Japanin kanssa ja toisaalta useamman maan kanssa Etelä-Kiinan merellä. Ei tule myöskään unohtaa Taiwanin itsehallinnon ja Korean niemimaan tilanteen keskeisyyttä Yhdysvalloille. ASEAN-maiden välillä on myös kasvavassa määrin keskinäisiä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeita. Japani oli luvannut Malesialle kaksi vartiolaivaa ja Indonesia, Malesia ja Filippiinit järjestävät yhteisiä sotaharjoituksia.

Kaikkiaan Trumpin valinta on siis noussut johtavaksi puheenaiheeksi myös Aasiassa ja sen vaikutuksilla spekuloidaan. Jokainen odotti Aben ja Trumpin tapaamisen antavan jotain viitteitä tulevaisuudesta, mutta kyllä sen perusteella on vielä vaikea – jollei mahdoton – tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Talouden osalta muutokset nähdään myös mahdollisuutena ja yhtenä käännekohtana, joka voi muuttaa globalisaation kehitystä, ehkä tasapainoisemmaksi, mutta ainakin korostaa Aasian roolia maailman johtavana taloutena. Kaikkiaan usko globalisaatioon sinänsä on vahva ja Aasiassa tiedetään että aasia on globalisaation voittajia. Turvallisuuspolitiikassa tilanne on monimutkaisempi, ja toki myös monella Aasian maalla on omat sisäiset haasteet politiikassa, kuten erilaiset ääriryhmät ja demografiset ongelmat. Joka tapauksessa uusi tilanne avaa ovia uusille mahdollisille malleille, joissa esimerkiksi osa Aasian maista voi sopia keskenään turvallisuusjärjestelyjä, ASEAN-maat voivat tehdä kauppajärjestelyjä ilman USA:ta, Kiina tulee nousemaan keskeisempään rooliin kauppajärjestelyissä ja myös Eurooppa voi nousta keskeisemmäksi kumppaniksi kauppapolitiikassa. Aasiassa jokaiselta toimijalta vaaditaan pitkäjännitteisyyttä, ja sitä pitää olla myös Yhdysvaltojen uudella hallinnolla, jos se haluaa saavuttaa mitään Aasiassa. Yhteistyön tuhoaminen sen sijaan on helppoa ja se käy pahimmillaan hyvin nopeasti.

 

Jouko Ahvenainen on kansainvälistä politiikkaa ja bisnestä seuraava avustajamme.

 

Avainsanat: , , , ,

Share This