Älämölöä ja faktoja kansliapäällikkövalinnasta

Jukka Knuuti

Aina näyttää nousevan älämölö, kun Jukka Juusti nimitetään virkaan puolustusministeriössä. Niin kävi myös kun ministeri Niinistö päätti nimittää hänet kansliapäälliköksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.  Arto Räty oli valmis jatkamaan toisen viisivuotiskauden ja ehkä sen vuoksi jo ennen viime kevään eduskuntavaaleja haussa olleeseen virkaan hänen lisäkseen ainoa vakavasti otettava hakija oli Juusti. Sanotaan, etteivät muut hakeneet, kun Räty joka tapauksessa nimitettäisiin. Hakijoita oli yhteensä vain viisi. Kolme ei täyttänyt viran vaatimuksia. Jäljelle jääneiden kahden sotilaan – Juustin ja Rädyn – osalta valintaan osallistuneet asiantuntijat esittivät molempien sopivan virkaan. Päätös jäi siis ministerille.

Se että yksikään pätevä siviili ei hakenut tehtävään on oireellista ja kertoo epäterveestä ilmiöstä puolustushallinnossa. Yleisradio ja Sanomien lehdet sekä eräät Kokoomusministerit nostivatkin mölyn Juustin nimityksestä. Eikö niiden olisi pitänyt nostaa jo vuosia sitten möly siitä, että kaaderiupseerit ovat miehittäneet puolustushallinnon korkeimmat siviilivirat?

Räty oli neljäs viisivuotiseksi määräajaksi nimitetty kansliapäällikkö, ja toistaiseksi ainoa joka pyrki uudelle viisivuotiskaudelle. Muut olivat vastaavassa tilanteessa jo eläkeiässä.

Ministeri Niinistö päätti siis valita Juustin. Edellinen ministeri Haglund oli yrittänyt ajaa istuvan kansliapäällikön auliilla avustuksella ja tuella kansliapäällikön virkakauden jatkamisen läpi toimitusministeriössä hävittyään vaalit, mutta se ei käynyt oikeuskanslerille.

Niinistö kysyi ennen kansliapäällikön nimitystä, sopiiko päätös hallituskumppaneille. Pääministeri Sipilä (kesk.) ja Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Stubb, hyväksyivät Niinistön päätöksen. Sittemmin sisäministeri Orpon (kok) väliintulo sai kuitenkin Stubbin jättämään päätöksen pöydälle.

Asiantuntijavirkamiesten mukaan kenraalit Juusti ja Räty olivat yhtä päteviä tehtävään. Kenraalit ovat hakeneet samoja tehtäviä ennenkin. Kun he hakivat vuonna 2007 EU:n alaisen puolustusalan viraston EDA:n johtajan paikkaa, katsoi  kansainvälinen EU:n valintalautakunta Juustin pätevämmäksi. Juusti sai viran.

Kun Juusti nimitettiin pari vuotta sitten ministeriön resurssipoliittisen osaston päälliköksi, syntyi osastossa kapinaliike. Osaston päällikön tehtävät jättänyt Eero Lavonen oli ainoa puhtaasti siviili ministeriön kolmesta osastopäälliköstä.  Pauli Järvenpään siirtyessä suurlähettilääksi Afganistaniin tuli tähän erilaisin välipuhein siviilille varattuun virkaan sotilas – Brysselistä palannut kenraalimajuri Esa Pulkkinen. Toki hallintopoliittisen osaston päällikkö Teemu Penttilä oli siviili, mutta hänkin oli ”pääesikunnan miehiä”.

Resurssipoliittisen pitkäaikaista kakkosmiestä Arto Koskea pidettiin itsestään selvänä Lavosen mantteliperijänä. Mutta paikalle nimitettiinkin Jukka Juusti – hänkin upseeri, jos kohta ei kadettiupseeri. Juustin paikka pääesikunnan sotatalouspäällikkönä tarvittiin komentajaputkessa olleelle Jarmo ”Charles” Lindbergille. Hän olisi joutunut eläkkeelle ilmavoimien komentajan paikalta 55-vuotiaana, ennen Ari Puheloisen eläköitymistä. Mutta pääesikunnassa hänen eläkeikänsä nousi 60 vuoteen. Ja hänestä tuli puolustusvoimien komentaja.

Juustin nimitys osastopäälliköksi aiheutti siis suoranaisen kapinaliikkeen ministeriössä. Yksi resurssipoliittisen osaston virkamies kirjoitti katkeran kirjeen ministeri Stefan Wallinille ja kansliapäällikkö Arto Rädylle ja hoiti kirjeen myös julkisuuteen.

Toisin kuin käytännöllisesti katsoen kaikissa länsimaissa, Suomessa puolustusministeriön korkeimmat virkamiehet ovat sotilaita. Elisabeth Rehn ihmetteli aikanaan, miksi hänen kansliapäällikkönsä on kenraali, kun kaikissa muissa pohjoismaissa puolustusministeriön korkein virkamies oli siviili. Sen vuoksi asetusta muutettiin 1994, niin että aiemmin kansliapäällikön pätevyysvaatimuksena ollut everstin arvo korvattiin akateemisella loppututkinnolla. Kansliapäällikkyys oli nyt siviilivirka.  Elisabeth Rehn olisi nimittänyt virkaan puolustuspolitiikan vahvan miehen Pauli Järvenpään. Silloinen kansliapäällikkö Aimo Pajunen kuitenkin torpedoi hankkeen vedoten Järvenpään puutteelliseen johtajakoulutukseen. Kun Järvenpää 10 vuotta myöhemmin haki virkaa uudelleen nyt osastopäällikön, Washingtonin suurlähetystön ministerineuvoksen ja Suomen Brysselin Nato-suurlähetystön kokemusten meritoimana, nimitti vanha pasifisti Tarja Halonen virkaan sotilaan, kenraalimajuri Kari Rimpin ennen kuin siviilimies Järvenpään. Syy oli se, että Halonen tunsi antipatiaa Järvenpäätä kohtaan.

Kansliapäällikön siviilivirkaa on nyt 20 vuotta hoitanut sotilas. Ja sama jatkuu seuraavat viisi vuotta, vaikka eräiden kadettitaustaisten kenraalien, muutaman toimittajan ja kokoomuslaisen mielestä Juusti ei ole oikea sotilas, koska hän ei ole kadettiupseeri. Mitenköhän hän sitten on saanut kenraalin arvon?

Niinistön seuraavat siirrot ovat mielenkiintoisia. Joko nyt Eero Lavosen perilliset resurssipoliittisessa osastossa,  Arto Koski ja Jari Takanen, pääsevät etenemään urallaan, jonka kenraalit ovat tähän asti blokanneet?

Sama koskee puolustuspoliittista osastoa, jonka päällikkö kenraalimajuri Esa Pulkkinen menee EU:n sotilaskomitean johtoon Brysseliin. Hänelle olisi kaksi pätevää seuraajaehdokasta. Puolustuspoliittisen osaston kansainvälistä yksikköä on jo pitkään johtanut varatuomari Helena Partanen, joka ministeriökokemuksen lisäksi on pätevöitynyt ministerineuvoksena Washingtonin suurlähetystössä. Hieman nuorempi ministeriön Konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela olisi hänkin virkaan sopiva.  Tehtävään sopivat Heikki Savola ja Olli-Pekka Jalonen ovat siirtyneet aiemmin valiokuntaneuvoksiksi eduskuntaan todettuaan puolustusministeriössä karrieerissa etenemisen olevan kenraalien tukkima.

Niinistöllä on nyt tuhannen taalan paikka ”sivilisoida” sotilaiden dominoimaa puolustusministeriötä.

.

+++

Kirjoittaja Jukka Knuuti on täysin palvellut puolustushallinnosta eläkkeelle jäänyt virkamies ja journalisti ja on Suomen Sotilaan toimituksen jäsen ja kolumnistimme. Knuuti on seurannut Suomen Sotilaassa kolumneissaan puolustushallintoa vuosia. Nettisivuiltamme voit lukea nyt myös kaksi – suoraan nyt esille nousseeseen kansliapäällikkökohuun kytkeytyvää – Knuutin kolumnia Suomen Sotilaasta vuosilta 2010 ja 2012.

Korjaus 4.9.2015: insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti ei ole suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkintoa, johon tekstissä virheellisesti viitattiin. Sen sijaan Juusti on suorittanut Master of Defence Administration -tutkinnon Cranfield Institute of Technology:ssä Britanniassa, joka tunnetaan myös entisellä nimellään Royal Military College of Science. 

Kuva: Puolustusministeriön päärakennus Helsingin Kasarmitorilla, puolustusministeriö.

Avainsanat: , ,

Share This