Amiraali Zhengin perilliset Helsingissä

Suurvaltojen laivastovierailujen turvatoimet ovat tarkat. Kuva Arto Ojanen

Suurvaltojen laivastovierailujen turvatoimet ovat tarkat. Kuva Arto Ojanen

Suomen Sotilaalle tarjoutui tilaisuus käydä ensi kertaa kiinalaisilla sota-aluksilla, kun ohjushävittäjä Hefei sekä fregatti Yunchen vierailivat Helsingissä. Laivasto-osastoon kuului kolmantena huoltoalus. Vierailu näkyi myös katukuvassa, josta pystyi bongaamaan huomattavasti normaalia enemmän lyhyttukkaisia nuoria kiinalaismiehiä.

Alukset harjoittelivat Itämerellä yhdessä Venäjän laivaston kanssa. Suomeen ne saapuivat Pietarista, jossa sotalaivat ottivat osaa Venäjän Merivoimien juhlaparaatiin. Laivat jatkavat perjantaina 4.8. matkaansa kohti seuraavaa satamaa Riikaa. Osaston komentajana toimii kontra-amiraali Yu Mangiang.

Tyypin 052D hävittäjä Hefei (DDG-174). Kuva Jorma Kainulainen

Tyypin 052D hävittäjä Hefei (174). Kuva Jorma Kainulainen

Hävittäjä Hefein kansirakenteet on muotoiltu tutkaheijasteen minimoimiseksi. Ison luukun takana AESA -tutka. Kuva Arto Ojanen

Hävittäjä Hefein kansirakenteet on muotoiltu tutkaheijasteen minimoimiseksi. Ison luukun takana AESA -tutka. Kuva Arto Ojanen

Valitettavasti aluksista kaikkein mielenkiintoisinta eli ohjushävittäjä Hefeitä pääsi tarkastelemaan ainoastaan ulkopuolelta. Tyyppi 052D eli NATO -kielellä Luyang III -luokan hävittäjä on pituudeltaan 157 m ja sen uppouma on noin 7.500 tn. Hefei olikin lähes upouusi, sillä se on aloittanut palveluksensa joulukuussa 2015. Samanlaisia aluksia Kiinalla on lähivuosina purjehtimassa kokonaista 12 kpl. Ne tulevat muodostamaan tulevaisuudessa sen pintataisteluvoimien ytimen. Hävittäjä on varustettu tehokkaalla tutkalla ja sen pääaseistuksena ovat noin 200-300 km kantaman omaavat meritaisteluohjukset. Myös tehokkaat keskipitkän toimintamatkan HQ-16 ilmatorjuntaohjukset kuuluvat asekonseptiin. Kaikki nämä ohjukset on sijoitettu pystysuoriin VLS-kennoihin. Tykkiaseena toimii uusi kiinalaisvalmisteinen 130 mm H/PJ-45A. Lähisuojana taas ovat lyhyen matkan it-ohjukset sekä 30 mm 7-putkinen tutkaohjattu automaattitykki keulakannella.

Automaattisesti käynnistyvä 30 mm lähipuolustustykki. Oikealla tutka ja vasemmalla video/lämpökamerasensori. Kuva Arto Ojanen

Automaattisesti käynnistyvä 30 mm lähipuolustustykki. Oikealla tutka ja vasemmalla video/lämpökamerasensori. Kuva Arto Ojanen

130 mm HPJ-45A laivatykki. Putken päällä näkyvä suorakulmio on lähtönepeustutkan antenni. Kuva Arto Ojanen

130 mm HPJ-45A laivatykki. Putken päällä näkyvä suorakulmio on lähtönepeustutkan antenni. Kuva Arto Ojanen

Tyypin 054A fregatti Yuncheng (571)

Tyypin 054A fregatti Yunchen (571). Kuva Jorma Kainulainen

Fregatti Yunchen oli yleisöystävällisempi eli sitä sai vilkaista pikapuolin myös sisältä.. Tämäkään 134 m ja 4.000 tn alus ei ole vanha, sillä se on otettu käyttöön vuonna 2010. Luokan NATO -nimike on Jiankai II ja niitä Kiinan laivastolla on peräti 25 kpl. Nämä pienemmät alukset huolehtivat lähinnä ilma- sekä sukellusveneuhkista. Aseistukseen kuuluvat samat it-ohjukset kuin hävittäjä Hefeillä, samoin sijoitettuina 32:een pystysuoraan VLS –kennoon. Sukellusveneiden varalle on torpedot sekä syvyyspommit. Tämän laivan tykkiaseena on vanhempi venäläislisenssillä valmistettu 76 mm kanuuna. Syvyyspomminheittimet kuuluvat vielä lähiaseistukseen.

Taustavalaistu juliste kannustaa merisotilaita aina parempiin suorituksiin. Kuva Arto Ojanen

Taustavalaistu juliste kannustaa merisotilaita aina parempiin suorituksiin. Kuva Arto Ojanen

Kiinakin haluaa näyttää lippuaan kaikilla maailman merillä eikä enää ainoastaan lähivesillään. Tällä tavoinhan todelliset suurvallat ovat aina toimineet. Tuliterä hävittäjä Hefei osoittaa lisäksi mihin suuntaan kehitys tulee jatkumaan. Alusta pidetään ominaisuuksiltaan yhtenä luokkansa parhaista, vaikka tietysti koko Kiinan laivasto vasta aloittelee taivaltaan valtamerioperaatioissa. Samaan aikaan lähinaapurimme Venäjä uittaa valtamerillä neuvostoaikaisia kolosseja, jotka herättävät lähinnä hymyilyä tai jopa myötähäpeää.

Kuka sitten oli tämä otsikossa mainittu amiraali Zheng? No, hän johti 600 vuotta sitten Kiinan jättikokoisista laivoista koostuvan suuren armadan purjehduksia aina Afrikan itärannikolle sekä Punaiselle merelle asti. Nämä tapahtuivat siis lähes sata vuotta ennen Kolumbusta. Sitten mannervaltio Kiina päätti, ettei tällaiselle nykykielellä suorituskyvylle ole enää tarvetta. Niin tämä taito katosi muutamassa sukupolvessa. Nyt siis tarvetta kaukopurjehduksille on taas ilmennyt…


Jutun pääkuva: tyypin 903 huoltoalus Luomahu (964). Kuva Jorma Kainulainen

Avainsanat: , ,

Share This