AMOS ja NEMO

Orgaanisen mekanisoidun tulituen edelläkävijät?

Kääntyvään torniin asennettu nykyaikainen takaaladattava kranaatinheitin voi olla yksi ratkaisu tulevaisuuden taistelukentän haasteisiin. Samalla kun taistelukenttä verkottuu kasvavat viestiliikenteen haasteet. Katkeamatonta ja virheetöntä viestiliikennettä ei taistelukentällä ole ollut koskaan, eikä tule. Siksi orgaanisen alas tuodun tulivoiman rooli on taas kasvussa. Suomen Sotilas on seurannut kansainvälistyvän alkujaan suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuutemme lippulaivan Patrian ylpeyden torniasenteisten AMOS ja NEMO –heitinten matkaa niiden alusta asti. Missä tornikorohorot menevät tänään, mikä on niiden operatiivinen rooli Suomessa ja miltä markkinat maailmalla näyttävät? Tässä artikkelissa kerromme mitä niillä ammutaan. Lisää saat tietää aiheesta ostamalla Suomen Sotilas –lehden.

Ensinnäkin käyttäjän – asiakkaan – kannalta kysymys on aina toimivasta järjestelmästä eli kokonaisuudesta ja sen osakokonaisuuksista sekä komponenteista, kuten vaikkapa torniheittimestä tai tulenjohtojärjestelmästä, yksittäisistä laitteista ja tietysti siitä tärkeimmästä – vaikuttamisen välineestä – eli ampumatarvikkeesta. Niin NEMOa kuin AMOSta tuleekin tarkastella osana valittua epäsuorantulen järjestelmää. Toisaalta yksi- ja kaksiputkista heitintornia voidaan tarkastella myös valmistajan näkökulmasta tuotteina ja osana tuoteperhettä. Viime kädessä on ymmärrettävä molemmat näkökulmat, jotta hahmottuu terävä kuva siitä, minkälainen ja miksi asejärjestelmä ja sen osat ovat.

Olemme seuranneet Patriaa ja sen tuotteita sekä niiden käyttäjiä meillä ja ulkomailla niin kauan kuin Patria on ollut olemassa. NEMO ja AMOS ovatkin teille, lukijoillemme, tuttuja. Kesäkuussa 2016 meille tarjoutui jälleen tilaisuus tutustua suomalaisinnovaatioiden NEMOn ja AMOSin nykytilaan. Samalla saimme hyvän briiffauksen järjestelmäkokonaisuudesta ja  sen osakomponenteista sekä operatiivisesta käytöstä Suomessa. Totta kai kiinnostavan seminaarin hyvine henkilökohtaisine tapaamisineen Rovaniemen Arkticumissa kruunasi sen jälkeen läntisen Euroopan suurimmalla ampuma-alueella Rovajärvellä meille ja ulkomaisille sotilasasiantuntijoille, sekä yhteistyökumppanien ja asiakkaiden edustajille järjestetty kovapanosampumanäytös, josta voitte käydä katsomassa videoklipin täältä https://www.youtube.com/watch?v=3yYlAON4s-4 .

Ennen ammuntoja Rovaniemellä järjestetyssä, koko aamupäivän kestäneessä tilaisuudessa esiteltiin torniheitinjärjestelmä konseptina ja sen suomat mahdollisuudet nykyaikaisella taistelukentällä, osana mekanisoidun joukon orgaanista omaa tulenkäyttöä. Valmistaja kertoi järjestelmän tekniikasta ja yleisöstä esitettiin varsin asiantuntevia täsmentäviä kysymyksiä. Olihan paikalla koko joukko potentiaalisten ulkomaisten käyttäjien edustajia. Everstiluutnantti Mika Tauru Maavoimien esikunnasta esitteli AMOS-järjestelmän organisoinnin, koulutuksen ja käyttöajatuksen Suomessa. Lisäksi saimme hyvät esitykset tällä hetkellä Suomessa tarjolla olevista 120 mm:n KRH-ampumatarvikkeista, jotka soveltuvat AMOS ja NEMO –järjestelmiin, sekä ammunnanhallinta- ja tulenjohtojärjestelmistä ja koulutussimulaattoreista.

Ampumatarvike ratkaisee

Kun tuotetaan asejärjestelmä tai muu vaikuttamisjärjestelmä, on se millä vaikutetaan keskeisessä asemassa. AMOS ja NEMO –järjestelmät ovat heitinjärjestelmiä ja niissä oleellisin palikka lopulta on ampumatarvike, tässä tapauksessa heittimen kranaatti.

Kranaatinheittimen idea on siinä, että kohtuullisen kevyellä ja edullisella järjestelmällä voidaan toimittaa suhteellisen tehokasta tulivaikutusta helposti haluttuun maaliin sen kantaman puitteissa riittävän tarkasti. Sinänsä erittäin hienoihin ja moderneihin AMOS ja NEMO järjestelmiin voikin helposti kohdistaa kritiikkiä sen suhteen, onko kehitetty järjestelmä tarpeettoman raskas ja kallis suhteessa siihen miten se pystyy vaikuttamaan vastustajaan… eli, onko ollut enää mielekästä kehittää kranaatinheitintä eteenpäin, eli tehdä siitä takaaladattava torniheitinjärjestelmä, joka on jo varsin hintava ja monimutkainen kehittää, käyttää ja hankkia? Tämäkin järjestelmä nimittäin on rakennettu – sinänsä erittäin oikeaoppisesti ja samalla pelottomasti – ampumatarvikkeen ympärille, niin kuin järkevät asehankkeet yleensä tehdään. Näin erityisesti kun toimija on pieni ja eletään avoimilla markkinoilla. Sinne kun on turha yrittää alkaa luomaan uusia standardeja. Siksi oli siis tietysti perusteltua kehittää järjestelmä 120 milliselle heittimen ammukselle ja lisätä siihen vain komponentiksi tumppihylsy mahdollistamaan nopean kiilasulkuisen puoliautomaattisen takaalatauksen.

Kysymys kuuluukin nyt pitäisikö KRH ampumatarvikkeen kehittyä, että kalliilla ja tehokkaalla asejärjestelmällä olisi sen arvoinen ampumatarvike? Muuten on vaarana, että Patrian torniheittimestä tulee yhden sortin Salpalinja, eli hieno laite mutta kallis ja liian köykäisesti aseistettu, eli järjestelmä ei ole kustannustehokas verrattuna perinteiseen heittimeen jollei sen ampumatarvike kehity. Uudet a-tarvikkeet lisäisvät tietysti myös perinteisen heittimistön tehoa. Tilaisuudessa olleet puolustusvoimien edustajat kuitenkin kertoivat Suomen Sotilaalle, että heittimistön erikois-a-tarvike-hankinnoista luovuttiin määrärahapuutteen vuoksi. Tykistö sai erikoisampumatarvikkeet, KRH ei.

Mitä on tarjolla?

Nammon esitysmateriaalista Rovaniemeltä.

Nammon esitysmateriaalista Rovaniemeltä.

AMOS-järjestelmällä voi siis lähtökohtaisesti ampua kaikkia 120 mm:n kranaatinheittimen ampumatarvikkeita, joiden pyrstöön voidaan asentaa tumppihylsy valmisteltaessa ampumatarvikkeita ammuntaa varten. Maailmalta löytyy monen näköistä erikoisampumatarviketta. Ruotsalaisilla on ollut muun muassa jo vuosia käytössä Boforsin maaliin hakeutuva 120 mm:n Strix-kranaattinsa, jolle ollaan tähyämässä seuraajaa. Jalkaväen tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven mukaan Strix osoittautui aikanaan testeissä Suomessa hyväksi ampumatarvikkeeksi. Strix on ollut Ruotsin lisäksi Sveitsin asevoimien käytössä jo yli kaksikymmentä vuotta. Sen kaltaiset älykkäät ammukset nostavat heittimistön tulen tehoa ja käytettävyyttä tasolle, joka saa sinänsä hienon torniheittimen haukkumaan hintansa ja ehkä ylikin. Tyhmällä sirpalekranaatilla se voi olla vaikeaa. Ehkäpä juuri siksi torniheitinten kauppa on ollut nihkeää. Patria tarvitsisi nyt lisää referenssejä ja sellaisen a-tarvikevalmistajayhteistyökumppanin, jonka kanssa AMOS ja NEMO toisivat todella hintansa edestä lisätehoa mekanisoidun joukon taisteluun.

Rovaniemellä meille esiteltiin vain yhden valmistajan – Patrian puoliksi omistaman – Nammon tuotteita. Nammon 120 mm:n heittimenammussortimentista löytyy vain perinteisiä ”tyhmiä” kranaatteja, joita voidaan toki aina hieman tehostaa erikoissytyttimillä.

Nammon edustajalta kysyttiin semininaariyleisön joukosta, että onko KRH- ampumatarvikevalikoimaamme tulossa älykkäitä kohteeseen hakeutuvia ampumatarvikkeita. Vastaus kyseiseen kysymykseen oli, että hakeutuvien ampumatarvikkeiden osalta asiaa tutkitaan. Tällä hetkellä sortimentissa on normaali sirpalekranaatti, jota voidaan siis tehostaa erikoissytyttimillä, ja jonka kantama on AMOS tai NEMO –järjestelmillä ammuttaessa 300-8 400 m. Tämän lisäksi löytyy 8 300 metriin lentävä infrapunasavukranaatti ja saman kantamainen valaisuammus sekä 9,8 km:n päähän kantava pidennetyn kantaman taistelukranaatti. Kaikki siis periaatteessa lopulta perinteisiä a-tarvikkeita.

Viime kädessä ase on vain alusta, ampumatarvike ratkaisee. Suomessa se näyttää olevan haaste eri puolilla puolustusvoimia, myös heittimistön kehittämisessä.

+++

Lue lisää aiheesta vain Suomen Sotilaasta. Tulevissa numeroissamme kerromme muun muassa Patrian torniheitinjärjestelmien operatiivisesta käytöstä ja valmiudesta Suomessa, taktisista käyttömahdollisuuksista nykyaikaisella taistelukentällä, ampumatarvikkeista, heittimistön yleisistä kehitystrendeistä sekä koulutussimulaattoreista, koulutuksesta ja tietysti tulenjohtojärjestelmistä ja järjestelmän käytöstä osana mekanisoidun joukon orgaanista tulivoimaa… sekä tietysti muutama sana analyysia kuljetus- ja huoltologistiikasta sekä lavettiratkaisusta maalla

Tekstiä oikaistu Nammon erioisampumatarvikkeen tulevaisuutta koskevan kysymyksen osalta 13.6.2016. Nammo ei ilmoita tutkivansa muuta kuin mahdollista hakeutuvan ampumatarvikkeen kehittämistä. Muunlaista älykästä ampumatarvikearsenaalia ei ilmoiteta olevan suunnitelmissa.

Share This