Ampuma-asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee sammutetuin lyhdyin

Asedirektiivin kansallista sovitusta eli aselain muutosta odotellessa, esitimme alla olevat kysymykset lakiesitystä valmistelevan työryhmän johtavalle asiantuntijalle Johanna Puirolle. Vastausten oli tarkoitus ehtiä jo paperilehteen, mutta lehti ehti painoon ennen niiden saapumista. Näin ollen vastaukset julkaistaan vain tässä artikkelissa, joka täydentää lehdessä Suomen Sotilas 2/2018 olevaa direktiiviartikkelia.

 

Kysymykset

 

1. Mitä tarkoittaa reserviläispoikkeus direktiivissä ja millaista muutosta aselakiin siitä ollaan esittämässä?

 

2. Onko esitetty näkemyksiä sitä, ketä reserviläispoikkeuksen piiriin tulee laskea?

3. Direktiivi kieltää suurten lippaiden ja aseiden yhdistelmän. Vanhojen aselupien osalta lippaita ei kuitenkaan ole merkitty aselupaan ja useisiin aseisiin saa kiinnitettyä direktiivin antamia rajoja suuremman lippaan. Miten tullaan menettelemään ns. vanhojen lupien ja suurten lippaiden osalta?

4. Monissa Deko-aseissa (esim. Suomi KP) on lipas kiinnitettynä paikalleen, koska se on ollut koriste-esine. Miten tullaan menettelemään näiden osalta?

5. Suuria lippaita on Suomessa kymmeniä-, jollei jopa satojatuhansia, sillä niitä on myyty mm. muistoesineinä, yms. Mitä tullaan tekemään näille lippaille?

6. Osasta suuria lippaita ja muita aseenosia, jotka nyt muuttuvat luvanvaraisiksi, on muokattu koriste-esineitä (esim. kelloja rumpulippaista, pullonavaajia lukoista, yms). Mitä näille tullaan tekemään? Ja miten määritellään, että alkuperäinen käyttötarkoitus on muuttunut niin paljon, että sitä ei enää lasketa aseen osaksi?

7. Kohdan 6. Mainitut koriste-esineet saattavat johtaa tilanteeseen, jossa niiden omistaja ei tiennyt kyseessä olevan aseen osa (esim. Rumpulippaasta rakennetussa kellossa saattaa olla vain maalatut numerot ja koneisto piilotettuna lippaan sisään, mutta koneisto poistamalla lipas on edelleen käyttökelpoinen). Miten tällaisia tapauksia on ajateltu tulkita?

8. Kohtien 5 ja 6 mukaiset esineet eivät aikaisemmin ole olleet minkäänlaisen säilytysmääräysten piirissä. Miten käsitellään tilanteita, joissa henkilö tietää omistavansa tällaisia, mutta on ne hukannut (eli saattaa löytää ne myöhemmin, tai olla löytämättä)?

9. Kohtien 5 ja 6 mukaisia esineitä ei ole pääsääntöisesti identifioitu mitenkään (esim. sarjanumero), koska sellaista ei ole aikaisemmin vaadittu. Jos tällainen esine löytyy henkilön kotoa, autosta, tms. Kenellä on todistustaakka sen omistajuudesta?

10. Direktiivin kansallinen sovittaminen on kestänyt varsin pitkään ja siitä on tiedotettu erittäin niukasti. Mikä on ollut vaikein asia (tai vaikeimmat asiat) direktiivin soveltamisessa?

11. Direktiivi on ollut julkista tietoa koko soveltamisen ajan. Miksi kansallisen tason tiedottaminen on ollut niin niukkaa?

12. Uuden aselain käsittely tulee eduskunnan kannalta erittäin huonoon saumaan, samaan aikaan on käsittelyssä varsin isoja asioita, kuten SoTe ja Tiedustelulaki, lisäksi eduskunta on lähdössä kesätauolle lähes välittömästi käsittelyn jälkeen. Miten näet tuon asian vaikuttavan tilanteeseen?

13. Onko aselain käsittelyn sijoittaminen tällaiseen tilanteeseen sattumaa vai harkitun toimen tulos? Miksi?

14. Millaisen viestin haluat kertoa aselain tuomista muutoksista huolestuneille kansalaisille, joita se koskee, tai jotka olettavat sen koskevan heitä itseään?
 
 
 

Johanna Puiron vastaukset.

 

Sisäministeriön johtava asiantuntija Johanna Puiro. Kuva: sisäministeriö.

1. Mitä tarkoittaa reserviläispoikkeus direktiivissä ja millaista muutosta aselakiin siitä ollaan esittämässä?

Hyväksytty asedirektiivi on hyvin erilainen kuin komission alkuperäinen ehdotus. Kiellettyjen ampuma-aseiden luokkaan sijoitettiin loppujen lopuksi vain hyvin rajoitettu määrä ampuma-aseita. 6 artiklan 2 kohta asettaa varsin tarkat rajat kansallisen puolustuksen tarkoituksessa myönnettävälle poikkeukselle. Eli poikkeuslupaa hakevan tulee olla kansallisen puolustuksen kannalta sellaisessa asemassa (esim. sodanajan sijoitus) että luvan antaminen A-luokan aseisiin olisi direktiivin edellyttämällä tavalla
a) poikkeuksellisesti ja
b) asianmukaisesti perustellulla tavalla
c) yksittäistapauksissa perusteltua.
d) Edellyttäen, että yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa vaarantua.
 
2. Onko esitetty näkemyksiä sitä, ketä reserviläispoikkeuksen piiriin tulee laskea?
Direktiivi asettaa tarkat rajat. Näkemyksiä on esitetty. Puolustusministeriö on mukana työryhmässä. Olemme keskustelleet muun muassa pääesikunnan kanssa ja pyytäneet eri reserviläisjärjestöiltä lausuntoa asiasta.
 
3. Direktiivi kieltää suurten lippaiden ja aseiden yhdistelmän. Vanhojen aselupien osalta lippaita ei kuitenkaan ole merkitty aselupaan ja useisiin aseisiin saa kiinnitettyä direktiivin antamia rajoja suuremman lippaan. Miten tullaan menettelemään ns. vanhojen lupien ja suurten lippaiden osalta?
Direktiivi mahdollistaa siirtymäsäännöksen, jolla voimassa olevat luvat voidaan säätää olevan voimassa myös ampuma-aselain muutoksen jälkeen.
 
4. Monissa Deko-aseissa (esim. Suomi KP) on lipas kiinnitettynä paikalleen, koska se on ollut koriste-esine. Miten tullaan menettelemään näiden osalta?
Vanhoja dekoja koskee grandfathering clause, uusien kohdalla lipaskin on dekottava.
 
5. Suuria lippaita on Suomessa kymmeniä-, jollei jopa satojatuhansia, sillä niitä on myyty mm. muistoesineinä, yms. Mitä tullaan tekemään näille lippaille?
Asia on pohdinnassa.
 
6. Osasta suuria lippaita ja muita aseenosia, jotka nyt muuttuvat luvanvaraisiksi, on muokattu koriste-esineitä (esim. kelloja rumpulippaista, pullonavaajia lukoista, yms). Mitä näille tullaan tekemään? Ja miten määritellään, että alkuperäinen käyttötarkoitus on muuttunut niin paljon, että sitä ei enää lasketa aseen osaksi?
Tämä edellyttää viranomaisilta tiedotusta, jotta muuttunut tilanne on kaikkien tiedossa.
 
7. Kohdan 6. Mainitut koriste-esineet saattavat johtaa tilanteeseen, jossa niiden omistaja ei tiennyt kyseessä olevan aseen osa (esim. rumpulippaasta rakennetussa kellossa saattaa olla vain maalatut numerot ja koneisto piilotettuna lippaan sisään, mutta koneisto poistamalla lipas on edelleen käyttökelpoinen). Miten tällaisia tapauksia on ajateltu tulkita?
Ks. vastaus kysymykseen 6.
 

Jäikö muisto intistä tai ostitko rojumessuilta lippaan ihan laillisesti? Siitä saattaa seurata ongelmia. Mutta eikö se ole taannehtivaa lainsäädäntöä ja perustuslain vastaista?

8. Kohtien 5 ja 6 mukaiset esineet eivät aikaisemmin ole olleet minkäänlaisen säilytysmääräysten piirissä. Miten käsitellään tilanteita, joissa henkilö tietää omistavansa tällaisia, mutta on ne hukannut (eli saattaa löytää ne myöhemmin, tai olla löytämättä)?

Jos esineet löytyvät, kannattaa omistajan muistaa armovuosisäännöt  ja toimittaa nämä esineet poliisille.
 
9. Kohtien 5 ja 6 mukaisia esineitä ei ole pääsääntöisesti identifioitu mitenkään (esim. Sarjanumero), koska sellaista ei ole aikaisemmin vaadittu. Jos tällainen esine löytyy henkilön kotoa, autosta, tms. Kenellä on todistustaakka sen omistajuudesta?
Asia selvitetään tarvittaessa esitutkinnassa.
 
10. Direktiivin kansallinen sovittaminen on kestänyt varsin pitkään ja siitä on tiedotettu erittäin niukasti. Mikä on ollut vaikein asia (tai vaikeimmat asiat) direktiivin soveltamisessa?
 Asedirektiivin täytäntöönpanossa olemme tehneet työtä löytääksemme tasapainoisen ratkaisun asedirektiivin A-luokkaan sijoitettujen ampuma-aseiden luvittamiselle asedirektiivin tarkoittamissa poikkeustapauksissa.
 
11. Direktiivi on ollut julkista tietoa koko soveltamisen ajan. Miksi kansallisen tason tiedottaminen on ollut niin niukkaa?
Asedirektiivi on tosiaan julkinen asiakirja ja sen hyväksymisen jälkeen tiedotimme muutosten pääkohdista. Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa järjestimme myös 4 temaattista keskustelutilaisuutta sidosryhmille, mistä myös tiedotimme sisäministeriön internet-sivuilla. Hallituksen esitysluonnoksen ollessa keskeneräinen, ei uutta tiedotettavaa ole ollut.
 
12. Uuden aselain käsittely tulee eduskunnan kannalta erittäin huonoon saumaan, samaan aikaan on käsittelyssä varsin isoja asioita, kuten SoTe ja Tiedustelulaki, lisäksi eduskunta on lähdössä kesätauolle lähes välittömästi käsittelyn jälkeen. Miten näet tuon asian vaikuttavan tilanteeseen?
 .
13. Onko aselain käsittelyn sijoittaminen tällaiseen tilanteeseen sattumaa vai harkitun toimen tulos? Miksi?
Direktiivin määrittelemä aikataulu (15 kuukautta aikaa saattaa direktiivin aikaansaamat muutokset kansallisesti voimaan) ei ole antanut yhtään mahdollisuutta ainakaan kiristää aikataulua, pikemminkin päinvastoin, aika tuntuu loppuvan kesken.
 .
VASTAUS KYSYMYKSEEN 12-13: Asedirektiiviä koskevan hallituksen esityksen valmistelussa ei ole valitettavasti voitu ottaa huomioon muita esityksiä, joita eduskunnan käsittelyssä on. Asedirektiiviä koskeva hallituksen esitys annetaan sitten kun se on valmis – ei ennemmin eikä myöhemmin – ja sen jälkeen se siirtyy eduskunnan käsittelyyn.
 .
14. Millaisen viestin haluat kertoa aselain tuomista muutoksista huolestuneille kansalaisille, joita se koskee, tai jotka olettavat sen koskevan heitä itseään?
 Seuraavaksi asedirektiiviä koskeva hallituksen esitys luonnos lähtee lausunnolle. Luonnos julkaistaan sisäministeriön internet-sivuilla ja samalla ilmoitetaan osoite, jonne jokainen voi lähettää näkemyksensä ja mielellään toki myös konkreettiset parannusehdotuksensa hallituksen esitysluonnoksesta. Lisäksi järjestämme sidosryhmille kuulemistilaisuuden, joten mahdolliset huolenaiheensa voi myös eri ampumaharrastusta edistävien yhdistystenkin kautta välittää hallituksen esityksen valmistelijoille. Vasta tämän lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja viedään valtioneuvoston istunnon kautta eduskuntaan.
 

 

Mitä on luvassa?

 

Emman lautaslipas kellona.
Kuva: Veli Suortamo

Vastausten perusteella luvassa on erikoinen muutos, erityisesti lippaiden osalta. Ajatuksena vaikuttaa olevan lippaiden kerääminen pois kansalaisilta. Onko tässä kuitenkin unohdettu perustuslain ja oikeusvaltion periaatteet omaisuuden suojaa kohtaan? Oikeusvaltiossa kansalaisen omaisuutta ei saa pelkästään ottaa pois, vaan se pitää lunastaa. Lippaiden lukumäärä huomioiden, kyseessä on hyvin merkittävä rahallinen summa, siinäkin tapauksessa, että yksittäisen lippaan korvaussumma olisi pieni. Lisäksi muokattujen aseenosien osalta, joista osa voi olla luokiteltavissa jopa taide-esineiksi, korvaus on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.

Siksi on varsin erikoista, että asia on vasta pohdinnassa, kuten Johanna Puiro vastaa kysymykseen 5. Lakia säädettäessä pitäisi kuitenkin olla vaikuttavuusanalyysi olemassa. Vaikka eihän sitä direktiivinkään osaltakaan ehditty tekemään.
 
Mielenkiintoiseksi tilanne muuttuu vanhojen dekoaseiden osalta, joissa sovelletaan grandfathering clausea, eli vanhalla luvalla saa jatkaa entiseen malliin. Dekoaseita on hyvin erilaisilla luvilla, joita on myönnetty eri aikoina. Näistä kaikissa ei ole edes mainittu omistajaa, ja lisäksi osa vanhoista dekoaseista on vain poistettu aserekisteristä, koska se ei deaktivoinnin myötä ole enää ase. Tällaisten osalta grandfathering clause on vähintäänkin mielenkiintoinen, joita varmasti selvitellään Puiron mainitsemassa esitutkinnassa. Dekoaseiden tapauksessa kuitenkin tiedottaminen on varmasti toimivaa, sillä aika suurella varmuudella voidaan olettaa ihmisten tunnistavan dekoase sellaisen nähdessään. Kaikkien aseen osien osalta tilanne ei kuitenkaan ole lähellekään niin selvä. Tämän artikkelin kuvamateriaalista löytyy kuvia koriste-esineistä, jotka on tehty luvanvaraisiksi muuttuvista ampuma-aseen osista. On hyvä huomioida, että tällä hetkellä nämä eivät ole kiellettyjä tai luvanvaraisia, vaan enemmänkin koriste- tai käyttöesineitä. Moni tällaisista on sellainen esine, että asiaa tuntematon ei välttämättä edes ymmärrä kyseessä olevan luvanvarainen tai jopa kielletty esine. Kuitenkin tällaisen löytyessä yksilön hallusta voi joutua syytteeseen ampuma-aserikoksesta, tai ainakin siihen mainittuun esitutkintaan.
 

Emman lautaslipas kellona.
Kuva: Tapio Kalevi Ruusuvuori

Ampuma-aserikos on kuitenkin vakava rikos ja siitä tuomion saadessaan, tai edes syyteprosessiin joutuessaan (joka voi olla jopa vuosien koettelemus) kansalaiselta takavarikoidaan kaikki ampuma-aseet, lisäksi hänen turvallisuusluokituksensa kokee dramaattisen muutoksen. Muun muassa turvallisuusalan ja ilmailualan ihmisillä saattaa olla edessä töiden päättyminen, vaikka tuomiota ei olisi edes julistettu. Lisäksi kansainvälistä liiketoimintaa tekevien on turha selittää, että tuomio tuli seinällä raksuttavasta lautaslippaasta tehdystä kellosta, koska sellaista pidetään täysin absurdina selityksenä.

 
Kuinka asiassa tulee käymään, siitä päättää eduskunta viime hetkillä ennen kesätaukoaan. Sisäministeriö kouluttaa jo poliiseja uuden aselain vaikutuksista, vaikka lakiesitys on sisäministeriön tiedotteen mukaan tulossa vasta viikolla 25, eli juuri ennen Juhannusta. Huhuja on kuitenkin liikkunut, että jotain tietoja saatettaisiin julkaista jo tänään (19.4.2018). Niiden huhujen todenpäräisyys selvinnee pian.
 
 
Suomen Sotilas jatkaa hankkeen seuraamista. Lukijat voivat myös itse seurata hankkeen etenemistä, sen viralliselta tiedotuskanavalta tästä linkistä.

Avainsanat: , ,

Share This