Armata – Putinin uusi panssariperhe

Suomen Sotilaan seuraavassa numerossa esittelemme Armatan, joka ensiesiintyi Venäjän voitonpäivän paraatin harjoituksissa 4.5.2015.

Tässä hieman esimakua jutusta. Suosittelemme Suomen Sotilas -lehden tilaamista www.suomensotilas.fi/tilaa

Kerromme lehdessä muun muassa nykyaikaisen taisteluvaunun kehittämisestä ja käyttöajatuksesta sekä Venäjän panssariarmadan uusista tuulista ja tietysti Armata-vaunuperheestä – asejärjestelmästä, joka Suomen sotilaiden on tunnettava jatkossa.

Vuoden 2015 Voitonpäivän paraatissa esitellään Armata-tuoteperheestä taistelupanssarivaunu T-14, raskas rynnäkköpanssarivaunu T-15 ja panssarihaupitsi 2S35 Koalicija-SV.

Armata on maailman ensimmäinen alun alkaen alustapohjaisesti suunniteltu ja valmistettu telalavettinen panssarivaunutuoteperhe.

Voitonpäivän paraatissa 9.5.2015 esillä ovat ainakin esisarjatuotannon ja kenttäkoekäytön tasolle saadut 3 erilaista panssarivaunua. Tämänhetkisten tietojen mukaan Armata-panssarivaunuperheen suunnittelutyöt alkoivat 2009-2010 eli paljon on saatu aikaiseksi hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Muita Armata-vaunuperheen panssarivaunuja tulevat olemaan korjaus- hinauspanssarivaunu BERM T-16, liekinheitinryhmän rynnäkköpanssarivaunu BMO-2, raskas liekinheitin(raketti)panssarivaunu TOS BM-2 ja sen ampumatarvike- ja latauspanssarivaunu TZM-2, miinoituspanssarivaunu UMZ-A, monitoiminen pioneeripanssarivaunu MIM-A, siltapanssarivaunu MT-A ja uintikykyinen kuljetuspanssarivaunu PTS-A.

Tämän jutun kuvissa vähän ensimakua perheen paksuimmasta eli T-14 vaunusta, joka on samalla maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa neljännen (toisen maailmansodan jälkeisen) sukupolven taistelupanssarivaunu ja eräs todella harvoja 2000-luvulla puhtaalta pöydältä kehittyjä, aidosti uusia eikä minkään muun aiemman vaunun evoluutioon perustuvia taistelupanssarivaunuja. Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin kunnianhimoinen hanke on onnistunut. On Venäjällä ainakin perinteitä yllätyksistä vaunuteknologiassa…

Armata_AK3

Kuvissa näkyvässä Armata T-14 -taistelupanssarivaunussa on täysin miehittämätön ja automatisoitu torni, jossa aseistus ja ampumatarvikkeet on suojattu omaan panssaroituun tilaan. Kolmen hengen miehistö on sijoitettu erilliseen, vahvasti panssaroituun tilaan rungon etuosaan juuri tornin etupuolelle. Moottori voimansiirtoineen ja polttoaineineen, aseistus ampumatarvikkeineen ja miehistö ovat kukin eristettyinä omiin osastoihinsa. Innovatiivisten ratkaisujen takia vahvasti panssaroidun, hyvin tulivoimaisen ja erittäin liikehtimiskykyisen T-14-vaunun paino on saatu pidettyä alle 50 tonnissa, vaikka ulkomitat ovat hieman suurempia kuin esim. T-90MS-vaunulla: itäpanssareille tyypillinen kuuden telapyörän telapyörästö on pidentynyt yhdellä telapyörällä ja T-14 on aiempia vaunuja korkeampi. Toisaalta nykyaikaisten tarkkojen tykkien, ohjusten, sekä muiden hakeutuvien järjestelmien ja kehittyneiden tulenjohtojärjestelmien myötä vaunun ulkomittojen minimointi ei ole enää taktisesti perusteltua. Suuremmat ulkomitat tulevat tarpeen ajan myötä, kun vaunun yli 30 vuoden elinkaaren aikana tehostetaan aseistusta, tuliannoksen kokoa ja parannetaan panssarointia. Miehistön erottaminen muusta vaunusta tarkoittaa myös sitä, että kaikkia vaunun koneistoja käytetään etäkäyttöisesti – itse asiassa T-14 on lähes täysin robotisoitu taistelupanssarivaunu eli siitä voisi tehdä täysin miehittämättömän taistelupanssariajoneuvon lisäämällä siihen vain kauko-ohjauksen vaunun ulkopuolelta.

T-14 on ainoa panssarivaunu maailmassa, joka on laajasti käytetyn teräs- ja komposiittipanssaroinnin sekä modulaarisen dynaamisen panssaroinnin lisäksi varustettu jo suunnitteluvaiheessa aktiivipanssaroinnilla. Aiemmista itävaunuista tutusta räjähtävästä reaktiivipanssaroinnista ei Armata T-14:ssä näy jälkeäkään. Vaunun aktiivipanssarointi, joka pystyy tuhomaan ainakin tietyt vaunua lähestyvät vastustajan projektiilit ennen niiden osumista, tulee meilläkin aiheuttamaan panssarintorjunnallemme lievästi sanottuna hieman haasteita…

Armata_AK1

Vaunun pääaseena on rihlaton 125 mm panssarivaunukanuuna, jonka ammuksen kineettinen energia putken suulla on 15-18% korkeampi kuin tehokkaimpien länsimaisten panssarivaunukanuunoiden. Pääasetta käytetään myös panssaritorjuntaohjusten laukaisuun. Koska venäläisillä oli Objekti 195 ja 640 -koevaunuissa valmiiksi 152 mm panssarivaunukanuuna, uuden 125 mm pääaseen katsotaan olevan enemmän kuin riittävän todennäköisten vastustajien nykyisille ja tuleville vaunuille. Lisäaseistuksena ovat konekiväärit ja luultavasti myös 57 mm kranaattikonekivääri vastustajan elävän voiman ja kevyesti panssaroidun kaluston tuhoamiseksi epäsuoralla tulella.

Tulenjohtojärjestelmässä on video- ja lämpötähtäinkanavat, omat tähtäimet niin vaunun päällikölle kuin suuntaajallekin, kehittynyt konenäköjärjestelmä vaarallisten kohteiden automaattiseksi havaitsemiseksi sekä maalien seuraamiseksi. Vaunun taistelujohtojärjestelmä on täysin verkostopohjaiseen sodankäyntiin optimoitu eli se mahdollistaa tilannekuvan muodostamisen ja tietojen vaihtamisen niin muiden vaunujen kuin kaikkien muidenkin ulkoisten lähteiden kanssa.

Armata_AK2

Vaunun voimanlähteenä on 1500 hevosvoiman X-muotoinen ahdettu monipolttoainediesel. Vetopyörästö perustuu perinteiseen vääntösauvajousitukseen hydropneumaattisella iskunvaimennuksella. Vaunussa saattaa olla säädettävä maavara kuten BMD-rynnäkköpanssareissa. Vaunua ohjataan rattiohjauksella. Sekä vaunu kokonaisuudessaan että varsinkin sen miehistö, pohja ja vetopyörästö on suojattu miinoilta.

Armata-taistelupanssarivaunua T-14 on tarkoitus valmistaa Venäjän maavoimien tarpeisiin vuoteen 2020 mennessä 2 300 kpl. Ensin menee varmasti vuosi pari kenttäkokeissa ja havaittujen puitteiden korjaamisessa, minkä jälkeen alkaa sarjatuotanto. Ennen vuotta 2020 vaunua ei tulla myymään vientiin.

Myöskään hieman yli sata uusvanhaa Puolustusvoimien tulevaa Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua vanhempien hieman yli sadan Leopard 2A4 -vaunujen lisäksi eivät luo enää samalla tavalla varmuuden tunnetta kuin ennen T-14 -vaunun julkistusta. Ehkäpä panssarintorjuntaa tulisikin ajatella viimeistään nyt suoritusperusteisesti konseptina ja ymmärtää, että taistelupanssarivaunu ei välttämättä ole kuitenkaan se tehokkain panssarintorjuntaväline? Ainakin kannattaisi pohtia tarkoin voiko Suomi noudattaa Oslon sopimuksen rajoituksia… purkki kun aukeaisi helpoiten ylhäältä, esimerkiksi MLRS:n erikoisampumatarvikkeilla.

Palamme asiaan lehtemme seuraavassa numerossa kesäkuussa, josta voit lukea Armata-taistelupanssarivaunusta tarkempia virallisia lisätietoja sekä ammattitaitoista ja asiantuntevaa analyysia uudesta tekniikasta ja sen vaikutuksista, tietoa joita et muualta saa.

Avainsanat: , , ,

Share This