[ takaisin arkistoon ]
AMV:n voittokulku jatkuu
ONKO AMV OIKEA VALINTA SUOMELLE?
Myös Patria Vehicles sai vuoden vaihteessa todellisen joululahjan kun puolustusvoimat päätti tilata Patrialta 62 Patria AMV -miehistönkuljetusajoneuvoa. Hankkeesta oli allekirjoitettu aiesopimus jo aiemmin. Hankkeen arvo on noin 96 miljoonaa euroa. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2006-2007. Hankkeen työllistämisvaikutus Patria Vehiclesillä Hämeenlinnassa on noin 400 miestyövuotta.
Toimitettavat ajoneuvot ovat raskaalla konekivääritornilla varustettuja miehistönkuljetusajoneuvoja. Puolustusvoimilla on ollut käytössä kaksi AMV-prototyyppiä jo vuoden ajan. Lisäksi ajoneuvoa on tilattu AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän alustaksi 24 kpl, joiden toimitukset alkavat vuonna 2006.
Patria on kaupannut modulaarista pyöräajoneuvoaan vaihtelevalla menestyksellä ulkomaille. Merkittävä menestys jo vaunun historian alkumetreillä oli, kun Puola valitsi vuonna 2002 AMV:n uudeksi rynnäkkö- ja miehistönkuljetusvaunutyypikseen. Puolan tilaukseen kuuluu lähes 700 erityyppistä AMV-ajoneuvoa. Puolassa AMV:n uusi nimi on muuten Rosomak. Alkaa siis kuten Rossija tai Rosoboroneksport. Sana on kuitenkin puolaa ja englanniksi Wolverine eli suomeksi Ahma.
Kotimainen tilaus oli Patrialle taatusti tärkeä lisäreferenssi vaunun myynnin vauhdittamiseksi muuallakin maailmassa. On aivan selvä, että omien asevoimien pitää ainakin jonkinlaisella panoksella tukea kotimaisen aseteollisuuden vientiponnisteluita. Ainakin niin kauan kuin ylläpidetään kansallista puolustuskykyä ja kansallista aseteollisuutta.
Painavaa tavaraa
AMV-vaunun rynnäkkövaunuversioilla on ollut joitakin vaikeuksia tietyissä maastotesteissä suuren painonsa vuoksi. Tältäkään osin vaunu ei tosin ole joutunut juuri häpeämään ulkomaisten kilpailijoidensa rinnalla. Kummastusta herättikin poisjäänti Portugalin tarjouskilpailusta, jonka syyksi esitettiin julkisuudessa tarjouksen myöhästyminen. Kilpailijat ovat useissa yhteyksissä kyseenalaistaneet raskaammilla torneilla varustettujen AMV-mallien kyvyt ainakin uintitesteissä.
Puolalaisten jalanjäljillä: Suomen puolustusvoimat tilasi Patrialta 62 AMV-ajoneuvoa.
Osittain ulkomailta tuleva kritiikki on ollut kansainväliselle asekaupalle tyypillistä härskiä - ja suoraa valehtelemistakaan kaihtamatonta - mustamaalausta. Kansainvälisessä asekaupassa kaikki keinot tuntuvat olevan sallittuja. Patrialle onkin ollut suurta etua siitä, että se on osittain eurooppalaisen ilmailu- ja puolustustarvikejätin EADS:n omistuksessa. Tämä on vaimentanut ainakin oman konsernin piiristä tulevien kilpailijoiden suita. AMV:ssä tuntuu nimittäin monia suututtavan se, että se näyttää ainakin toistaiseksi olevan ainoa neljännen sukupolven modulaariajoneuvo, joka on päässyt suurempina sarjoina piirustuslautaa pidemmälle. Yhteiseurooppalaiset hankkeet tuntuvat hautautuvan ja Alviksen lupaavasta tela- tai pyöräalustaisesta modulaarihankkeestakaan ei ole kuulunut juuri mitään.
Puolalaiset ovat joka tapauksessa olleet vaunuun tyytyväisiä ja Puola hyväksyi ajoneuvot lopullisten verifiointitestien jälkeen marraskuussa 2004 todeten tuotteen vastaavan asetettuja vaatimuksia. Tämä on antanut Patrialle hyvän aseman mainostaa vaunuaan Nato-maan hyväksymänä tyyppinä. Puolalaisten ja suomalaisten lisäksi vaunua ovat testanneet Portugali, Tšekki, Kroatia, Etelä-Afrikka ja Brasilia. Lisäksi kiinnostusta ovat osoittaneet useat maat Euroopassa ja Aasiassa. AMV-ajoneuvot esiteltiin joulukuussa myös Liettuassa ja Latviassa.
Vain kuljetusvaunu
Puolustusvoimien hankintapäätös on jatkoa vuonna 2001 tilatuille kahdelle prototyyppiajoneuvolle, joiden kenttäkokeet toteutettiin vuosina 2003-2004. Ajoneuvon käyttäjän vaatimusten toteutuminen on vahvistettu kenttäkokeissa ja niiden perusteella päädyttiin sarja-ajoneuvojen tilaukseen.
Kuljetuspanssariajoneuvojen lisäksi hankinta sisältää henkilöstön koulutuksen, koulutus- ja huoltovälineet, varaosia, sekä dokumentaation. Hankinta rahoitetaan valmiusyhtymien täydentämisen sekä pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuksista vuosina 2005-2008. Käyttöönotto tapahtuu Porin Prikaatissa vuodesta 2007 alkaen.
AMV- eli XA-360 -ajoneuvoilla on hieman parempi miinasuoja ja pimeätoimintakyky kuin aiemmilla PASI-panssariajoneuvoilla. Ajoneuvon pimeänäkölaitteisiin kuuluvat valonvahvistin ja lämpökamera. AMV on varustettu .50 kaliiperin konekivääritornilla, jonka valmistaja on norjalainen Kongsberg Protech AS. Puolustusvoimilla on optio lisätilauksiin. Puolustusvoimien ja Patrian mukaan ajoneuvon elinkaari ulottuu 2040-luvulle.
Miksei rynnäkköpanssareita?
Suomen ostama AMV ei siis ole missään mielessä rynnäkkövaunu. Valmiusprikaatien käyttöarvon ja taistelunkestävyyden sekä välittömän tulivoiman kannalta rynnäkkövaunuhankinta olisi ollut huomattavasti kuljetusvaunuhankintaa perustellumpi. Ainakin jos valmiusjoukkoja on tarkoituskaan käyttää muuhun kuin kriisinhallintaan. Mikäli joukkojen käyttötarkoitukseksi on muovautumassa pääkalustollaan pelkkä, sinänsä arvokas, kriisinhallinta, voidaan hyvällä syyllä kysyä,onko Suomi panostamassa kokoaan enemmän yhteiseen eurooppalaiseen turvallisuuteen?
AMV koeajossa Parolannummella maaliskuussa 2005
Nykyaikaisella taistelukentällä AMV:n tuoma lisäteho valmiusyhtymillemme ei ole missään suhteessa niiden kovaan hintaan. Loppujen lopuksi AMV ei nimittäin nosta juurikaan valmiusyhtymiemme liikkuvuutta, tulivoimaa eikä omasuojaa verrattuna perinteiseen PASI-kalustoon. Tulivoima ei kasva juurikaan, omasuoja vain marginaalisesti ja liikkuvuuskin vain nimellisesti. Myös vaunujen lukumäärä on toistaiseksi niin pieni, että sen suurin vaikutus on valmiusyhtymän ajoneuvokaluston kirjavoituminen entisestään. Niin, ja onhan hankinta toki kallis ja nostaa sellaisena valmiusyhtymän hintaa. Joukon pimeätoimintakykyä uusi vaunumalli kylläkin nostaa huomattavasti samalla kun se laskee vaunuin liikkuvien joukkojen antamaa herätettä ja siten lisää häivesuojaa.
AMV:n kuljetusvaunuversio on toki kumipyöräalustaisten kuljetusvaunujen Rolls Royce, mutta se on myös kohtuuttoman kallis siitä saatavaan tehoon nähden. Puolituumainen hernepyssy on saanut todella kalliin lavetin. Joukkoja ei voida edelleenkään kuljettaa vaunulla taistelussa, niin kuin rynnäkkövaunulla, vaan taktisesti AMV:lla varustettu joukko joutuu toimimaan PASI-kuljetteisen joukon tavoin. Rynnäkkövaununa AMV olisi ollut perustellumpi hankinta, mutta siihen eivät riittäneet puolustusmäärärahat. Kumipyöräalusta tekee vaunusta soveltuvamman kriisinhallintaan kuin maanpuolustukseen. Kumipyörien etuna on toki myös tela-alustaan verrattuna pienemmät käyttö- ja huoltokustannukset ja alempi rasite tiekalustolle sekä maastolle.
Liian kallista, liian vähän
Rahat olisivat kyllä riittäneet Suomessa rynnäkköpanssareihinkin, jos panssariajoneuvoja saisi hankkia Suomeen muualta kuin yhdeltä valmistajalta/toimittajalta. Yhden AMV-vaunun hinnalla olisi saanut vaikkapa useamman maastokelpoisemman ja tulivoimaisemman telavetoisen BMP-2 -rynnäkkövaunun tai kasan vanhempia länsimaisia yhä AMV:tä taistelunkestävämpiä ja tulivoimaisempia vaunuja. Rahaa olisi jäänyt vielä vaunujen varustamiseen modernilla länsimaisella optroniikalla. Ranskalaisilta löytyy itäkalustolle jopa valmis varustelusarja.
Esimerkiksi BMP on havaittu vaunutyyppinä erittäin sopivaksi meikäläisiin oloihin ja näyttää kelpaavan joissakin maissa myös kriisinhallintatehtäviin. Meillä olisi siihen myös koulutettu henkilökunta ja huoltojärjestelmät. Panssariprikaatilta on jäämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana yli tätäkin kalustoa. Kuinkahan sen mahtaa käydä?
Miehistönkuljetusajoneuvoja valmiusjoukoilla jo on, rynnäkköpanssareista sen sijaan on puutetta. AMV-hankinta muistuttaakin kustannustehottomuudessaan taannoista CV-90 -hankintaa, tosin sillä erolla, että AMV on erittäin korkeatasoinen vaunu luokassaan, mitä taas CV-9030-Fin -mallista ei voi valehtelematta sanoa.
Teksti: JAAKKO PUUPERÄ
AMV (XA-360) yleiset ominaisuudet
* Pituus: 7,85 m
* Leveys: 2,9 m (ilman varustelaatikoita)
* Korkeus: 3,2 m
* Taistelupaino: maksimi 26 t
* Moottori: Scania DI 12, 360 Kw
* Suurin tienopeus: 100 km/h
* Pääase: 0,50 cal konekivääri
* Muu varustus: laseretäisyysmittari, lämpötähtäin, päiväkamera, savunheittimet 8 kpl -suojelu- ja palontorjuntajärjestelmä
* Miehistö: 3 (johtaja, ajaja, ampuja) sekä 9 henkilöä varusteineen.
