[ takaisin artikkeleihin ]
Vihreiden kansanedustaja Ulla Anttila:
EI RUOTSIN TIELLE!
Vihreiden kansanedustaja haluaa lisää naisia aseisiin.
Kansanedustaja Ulla Anttila (vihr.) peräänkuulutti Varusmiesliiton seminaarissa Helsingissä 4.4.2005 ripeää selvitystyötä puolustusjärjestelmämme peruskysymysten tiimoilta. Anttila pitää "Ruotsin tietä" epärealistisena ratkaisuna Suomelle. NettiSotilas julkaisee alla Anttilan kannanoton.
Suomen Hallitus teki maaliskuussa merkittävät päätökset aluepuolustuksen säästöistä, jotka harventavat varuskuntaverkostoa. Säästöjen vaikutuksista asevelvollisten tarpeeseen sekä n. valikoivasta asevelvollisuudesta pitää laatia selvitys ottaen huomioon kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan kasvanut merkitys Suomelle. Selvitys pitäisi olla käytettävissä mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa.
Selvityksessä on myös arvioitava, miten naisten osuutta asevelvollisista voitaisiin lisätä, jotta suomalaisiksi rauhanturvaajiksi saataisiin rekrytoitua nykyistä suurempi osa naisia. YK:n pääsihteeri Kofi Annan on useissa yhteyksissä vedonnut jäsenvaltioihin, jotta nämä lisäsisivät naisrauhanturvaajien määrää.
Aluepuolustusjärjestelmään kohdistuu uhkakuvien muuttuessa selkeitä muutospaineita. Aluepuolustusjärjestemän ylläpitäminen perustuu siihen yleensä julkilausumattomaan oletukseen, ettei Venäjän aiheuttamaa sotilaallista uhkaa voida pitää täysin poissuljettuna Suomen uhkakuvista, vaikka kylmän sodan aikainen sotilaallinen uhka on olennaisesti pienentynyt. Poliittista realismia on, että Suomi ei lähde Ruotsin tielle aluepuolustuksen alasajamiseksi lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tästä linjasta voidaan poiketa, jos EU:sta kehittyy puolustusliitto tai jos Suomi pyrkii Naton jäseneksi tai jos Venäjän demokratiakehitys olennaisesti kohentuu.
Venäjän demokratiakehitykseen ja alueemme vakauden turvaamiseen Suomi voi vaikuttaa myönteisimmin lähinnä ei-sotilaallisin keinoin, mm. ajamalla voimakkaasti EU:n pohjoista ulottuvuutta. Venäjän nykyisin aiheuttamat uhkat liittyvät lähinnä terveydellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöriskeihin.
Suomi on sitoutunut EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittämiseen, mikä merkitsee askelta ammattiarmeijan suuntaan. Nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen ei kuitenkaan edellytä asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttamista, sillä joukkojen toiminta nojautuu erilliskoulutuksen jälkeisiin sopimuksiin. Joukkojen perustamisen syynä on EU:n kasvanut tahto estää kansanmurhia tarvittaessa sotilallisinkin keinoin. Suomi on tukenut EU:n turvallisuusstrategian lijauksia, joissa keskeisinä uhkakuvina pidetään terrorismin ja joukkotuhoaseitten leviämistä sekä epävakaita valtioita.
[ takaisin artikkeleihin ]
