[ takaisin artikkeleihin ]
MAAILMA VUONNA 2020
Globalisaatiota ei voi peruuttaa, Aasia nousee Kiinan johtamana maailmantalouden veturiksi ja radikaali Islam synnyttää jatkossakin terrorismia. Yksi asia sentään on ja pysyy: Yhdysvallat säilyttää asemansa taloudellisesti, teknologisesti ja sotilaallisesti vahvimpana valtiona. Kaikki tämä on totta tulevaisuudessa - ainakin jos on uskominen CIA:n visionäärejä. Euroopan ja Venäjän tulevaisuudesta ovat hekin varovaisempia esittämään arvauksia.
Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelulla CIA:lla on elin nimeltä National Intelligence Council (NIC), suomeksi "Kansallinen tiedusteluneuvosto". Neuvoston tehtävänä on toimia strategisen ajattelun keskuksena, jossa tiedustelupalvelujen tuottamaa informaatiota analysoidaan Yhdysvaltain presidenttiä ja korkeimpia päättäjiä varten. NIC:ltä ilmestyi vuoden vaihteessa julkinen raportti "Mapping the Global Future", jossa ennakoidaan koko maailman tulevaisuutta aina vuoteen 2020 asti. Rohkeitakin tulevaisuudenkuvia esittävä raportti on jäänyt Yhdysvalloissa tiedotusvälineiltä varsin vähäiselle huomiolle, vaikka se luo mielenkiintoista perspektiiviä myös USA:n nykyiselle ulkopolitiikalle. Suomalaista lukijaa raportissa kiinnostaa erityisesti Euroopan ja Venäjän ennakoitu kehitys.
Kiinasta maailmanmahti
NIC:n raportin mukaan Kiina, Intia ja muut Aasian maat sekä Etelä-Amerikan suuret valtiot tulevat muuttamaan maailmaa yhtä perusteellisesti kuin yhdistyneen Saksan nousu 1800-luvulla ja USA:n nousu 1900-luvulla. Erityisesti Kiinan odotetaan lunastavan paikkansa maanosansa kiistattomana taloudellisena ja sotilaallisena suurvaltana.
Kiina tullee luomaan samanlaisen turvallisuuspiirin Aasiaan kuin USA on luonut Eurooppaan ja Amerikkaan, eli piirin, johon pienemmät valtiot hakeutuvat nauttimaan suurvallan takaamasta turvallisuudesta. Tämä saattaa tarkoittaa joissain poliittisissa kysymyksissä USA:n sulkemista Aasian asioiden ulkopuolelle.
Intian talouskasvu on Kiinaa hitaampaa, mutta toisaalta vakiintunut demokratia ja toimivat pääomamarkkinat vähentävät yhteiskunnan rakenteisiin kohdistuvien kriisien mahdollisuutta. Joka tapauksessa molempien valtioiden valtavat asukasluvut, joiden arvioidaan olevan vuonna 2020 Kiinassa 1,4 miljardia ja Intiassa 1,3 miljardia, tekevät niistä merkittäviä talousmahteja, vaikka keskivertokansalaisen elintaso ei vielä länsimaista tasoa saavuttaisikaan.
Euroopalle ja Venäjälle haasteita
Euroopalle raportissa povataan melkoisia haasteita. Sisämarkkinoiden koko, yhtenäinen valuutta, korkeasti koulutettu työvoima sekä vakaat ja demokraattiset yhteiskuntarakenteet ovat Euroopan keskeisiä vahvuuksia, jotka luovat alueelle myös maailmanlaajuista painoarvoa. Toisaalta vanheneva väestö ja työvoimapula ovat torppaamassa kehitystä. Raportissa ennustetaan pitkittyvää taloudellista taantumaa, mikäli Euroopassa ei kyetä sopeuttamaan työelämää, uudistamaan julkisia palveluita ja verotusta sekä integroimaan pääasiassa muslimimaista tulevia maahanmuuttajia.
Venäjällä on merkittävänä öljyn ja kaasun tuottajamaana raportin mukaan mahdollisuuksia parantaa asemaansa maailmanlaajuisesti. Venäjää uhkaa kuitenkin vakava väestöllinen kriisi: matala syntyvyys, heikko terveydenhuolto ja pahentuva AIDS-tilanne vaikuttavat yhteiskunnan kehittymismahdollisuuksiin. Venäjän demokraattisten uudistusten hiipuminen nähdään raportissa erityisesti ulkomaisia sijoituksia rajoittavana tekijänä. Autoritaarinen byrokratia ei houkuttele yrityksiä sijoittamaan Venäjän talouskasvuun. Venäjän eteläraja on jatkossakin räjähdysherkkä. Radikaali islamismi, terrorismi ja etniset konfliktit jatkavat hivuttautumistaan Venäjän puolelle.
Turvattomuus vaivaa myös tulevaisuudessa
NIC:n raportti näkee turvattomuuden lisääntymisen myös tulevaisuuden ilmiönä. Heikot yhteiskuntarakenteet, lamaantuneet kansantaloudet, uskonnolliset ääriliikkeet sekä väestöräjähdys luovat kriisialttiita olosuhteita eri osissa maailmaa. Toisaalta raportin mukaan paikallisen kriisin laajeneminen avoimeksi suursodaksi on tulevien 15 vuoden aikana epätodennäköisempää kuin koskaan. Kansainvälisen konfliktien ratkaisemismekanismien puuttuessa ja nationalistisen ajattelun nostaessa päätään voitaisiin tietyillä alueilla joutua kuitenkin vakavaan tilanteeseen. Esimerkkinä raportti mainitsee Kiinan ja Taiwanin sekä Intian ja Pakistanin. Lisäksi aseteknologian kehitys - pidemmät kantamat, tarkemmat järjestelmät ja tehokkaammat konventionaaliset ampumatarvikkeet - luovat olosuhteita, joissa sotilaallista voimaa on houkuttelevaa käyttää ennakoivasti. Lisäksi kilpailu luonnonvaroista ja energian saannista luovat uusia jännitteitä.
Kansainvälinen terrorismi ei näytä laantuvan seuraavien 15 vuoden aikana. Uusi kommunikaatioteknologia, varsinkin Internet, mahdollistaa radikaalin islamistisen ideologian tehokkaan levittämisen myös Lähi-idän ulkopuolelle, esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan ja Länsi-Eurooppaan, missä muslimien uskonnollinen identiteetti ei perinteisesti ole ollut kovin vahva. NIC:n raportissa ennakoidaan vuoteen 2020 mennessä Al-Qaidan tilalle nousseen muita samankaltaisia islamistisia ääriliikkeitä. Raportissa mainitaan pelottavimpana ja samalla erittäin todennäköisenä uhkakuvana joukkotuhoaseiden, lähinnä biologisten aseiden, päätyminen terroristien käsiin. Raportti ennakoi myös terroristien yrittävän informaatiosodankäynnin keinoin hyökätä länsimaille elintärkeiden tietojärjestelmien kimppuun.
Globalisaation aasialaiset kasvot
Tiedusteluneuvoston raportin mukaan mielikuvamme maailmasta voi muuttua radikaalisti vuoteen 2020 mennessä. Nousevat suurvallat Kiina ja Intia ja mahdollisesti taloudelliset "keskisarjalaiset", kuten Brasilia ja Indonesia, saattavat romuttaa vanhat kategoriat idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä, liittoutuneesta ja liittoutumattomasta, kehittyneestä ja kehittyvästä. Perinteiset maantieteelliset jaot menettävät merkitystään kansainvälisessä politiikassa. Kansallisvaltioiden maailma sekä telekommunikaation, kaupankäynnin ja rahamarkkinoiden yhdistämä "megakaupunkien" maailma elävät rinnakkain. Liittoumat ovat vähemmän pysyviä kuin aikaisemmin ja kilpailu kumppanuuksista on avoimempaa. Energian saannin turvaaminen muodostuu entistä voimakkaammin valtioiden ulkopolitiikkaa ohjaavaksi tekijäksi.
Globalisaatio saa aasialaiset kasvot: kansainvälinen kauppa ja talouskasvu eivät ole enää leimallisesti länsimaalainen ilmiö. Tällä hetkellä USA:n vahvasti ajamaa vapautta ja demokratiaa tai ihmisoikeuksia ei välttämättä pidetä tulevaisuudessakaan itseisarvoina. Pragmaattiset ja oman arvonsa tuntevat aasialaiset eivät kaikkea länsimaista pureksimatta niele.
CIA:n Kansallisen tiedusteluneuvoston raporttiin voi tutustua osoitteessa www.cia.gov/nic/
| Melko varmasti tapahtuvaa: | Keskeisiä epävarmuustekijöitä: |
| Globalisaatio on pääasiallisesti peruuttamaton, muuttumassa vähemmän länsimaalaiseksi | Pystyykö globalisaatio auttamaan "laahaavia" talouksia, missä määrin Aasian maat pystyvät vaikuttamaan globalisaation "pelisääntöihin" |
| Maailmantalous on huomattavasti suurempi | "Voittajien" ja "häviäjien" kuilun kasvaminen, haavoittuvien demokratioiden taantuminen, taloudellisten kriisien hallitseminen. |
| Kasvava määrä globaaleja yrityksiä edesauttavat uusien teknologioiden levittämistä | Missä määrin verkostoituminen haastaa valtioiden hallituksia |
| Aasian nousu ja mahdollinen uusien keskikokoisten talousmahtien esiinmarssi | Nousevatko Kiina ja Intia ongelmitta |
| Väestön vanheneminen perinteisissä teollisuusmaissa | EU:n ja Japanin kyky sopeuttaa työvoimansa ja hyvinvointipalvelunsa globaalin talouden vaatimuksiin sekä maahanmuuttajat yhteiskuntaan. Kasvaako EU:sta suurvalta |
| Energian saanti on turvattu luonnonvarojen riittävyyden suhteen | Tuottajamaiden poliittinen vakaus, tuotannon jatkuvuus |
| Ei-valtiollisten toimijoiden valta kasvaa | Valtioiden halukkuus ja kyky ottaa huomioon nämä ei-valtiolliset toimijat |
| Poliittinen islam säilyy vahvana tekijänä | Uskonnollisuuden vaikutukset valtioiden yhtenäisyydelle ja konfliktien mahdollisuus, "pyhä sota" -tyyppisen ideologian kasvu |
| Joidenkin valtioiden joukkotuhoasekyvyn kehittyminen | Enemmän tai vähemmän ydinasevaltioita, terroristien kyky hankkia biologisia, kemiallisia tai ydinaseita |
| Epävakaus Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa | Johtavatko tapahtumaketjut vallankumouksiin |
| Suurvaltojen välisen konfliktin laajeneminen täysimittaiseksi sodaksi hyvin epätodennäköistä | Kyky hallita konfliktien syttymistä sekä kilpailu voimavaroista |
| Ympäristökysymykset ja eettiset kysymykset yhä tärkeämpiä | Missä laajuudessa uudet teknologiat synnyttävät tai ratkaisevat eettisiä kysymyksiä |
| USA säilyttää asemansa tärkeimpänä voimatekijänä taloudellisesti, teknologisesti sekä sotilaallisesti | Haastavatko muut maat avoimemmin USA:n politiikkaa, säilyttääkö USA tieteellisen ja teknologisen etumatkansa |
Lähde: National Intelligence Council, Mapping the Global Future, December 2004
Mallia yhteiskunnalliseen keskusteluun USA:sta
Yhdysvaltojen parjaaminen on ollut Euroopassa ja meillä koto-Suomessakin kovasti muotia. USA:n nykyisen presidentin persoonaan vahvasti henkilöityvän ulkopolitiikan virhearvioiden osoittelu on ollut suorastaan kansanhuvi. On myös heitä, jotka ovat jaksaneet muistuttaa maailman mahtavimman valtion merkityksestä Euroopan turvallisuudelle. Halusimme tai emme, Yhdysvaltojen politiikka vaikuttaa jatkossakin vahvasti elämäämme ja ympäristöömme.
Venäjä on Suomen mittakaavassa aina sotilaallinen suurvalta, mutta sen merkitys tuntuu ainakin amerikkalaisten arvioiden mukaan tulevaisuuden kansainvälisessä politiikassa rajoittuvan huomattavan energiatuottajamaan asemaan. Venäjän sisäsyntyiset ongelmat pitänevät sen poissa maailmannäyttämöltä ainakin sellaisesta roolista, mihin Neuvostoliiton kohdalla totuttiin.
Kansallisen tiedusteluneuvoston raportti on kiehtovaa luettavaa. Erityisen mielenkiintoista oli huomata raportista yhtymäkohtia Suomen hallituksen vastikään antamaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Käsittelyn sävyssä on toki huomattavia eroja: ilmeisesti lähinnä virkamiestyönä tuotettuja suomalaisarvioita on selvästi suodatettu ulkopoliittisesti sopivammiksi. Amerikkalaisarvioissa uhkakuvat ovat uhkakuvia ja potentiaalisia vihollisia ja konflikteja tunnistetaan rohkeasti. NIC:n raporttia on ollut työstämässä suuri joukko USA:n tiedustelupalvelujen virkamieskoneiston ulkopuolisia asiantuntijoita vieläpä eri maista. Asiantuntijat ovat edustaneet yliopistoja, yksityisiä tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Toimintatapa on yllättävän avoin ja antaa myönteisen kuvan amerikkalaisesta hallintokulttuurista. Olisiko Suomessakin tarpeen käydä avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua kun jatkossa pohditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme vaikuttavia tekijöitä?
Teksti: PEKKA MÄKELÄ
Artikkeli julkaistaan samanaikaisesti Reserviläinen-lehdessä











