[ takaisin arkistoon ]
MAAVOIMAT UUSIKSI
Maavoimiin perustetaan maakuntatoimistot ja neljä huoltorykmenttiä
Puolustusvoimat on käynnistänyt lähivuosien rakennemuutoksen yksityiskohtaisen suunnittelun. Uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia esikunta-, varuskunta- ja varikkorakenteeseen. Samalla vahvistetaan maavoimien asemaa kehittämällä siitä meri- ja ilmavoimien kaltainen yhtenäisesti johdettu puolustushaara.
Nyt suunniteltavilla ratkaisuilla puolustusvoimista lakkautetaan 1100 tehtävää ja kustannuksia karsitaan 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Pääesikuntaa uudistetaan siten, että se keskittyy puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen ja puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun. Henkilöstöä vähennetään lähes puolella. 200-250 tehtävää siirretään maavoimiin, laitoksiin ja muualle puolustusvoimiin. Kokonaisvahvuudeksi jää enintään 380 henkeä. Myös toimitiloja pääkaupunkiseudulla vähennetään.
Pääesikunnan alaisuuteen perustetaan uutena laitoksena Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus, joka aloittaa toimintansa vuoden 2007 alusta. Johtamisjärjestelmäkeskukseen siirretään tehtäviä Puolustusvoimien tietotekniikkalaitoksesta, maanpuolustusalueiden johtamisjärjestelmäosastoista ja tietotekniikkakeskuksista.
Sotilastiedustelu suunnitellaan keskitettäväksi yhteen laitokseen, johon liitetään muun muassa pääesikunnan tutkintaorganisaatio ja mahdollisesti Topografikunta.
Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen asema puolustushallinnossa selvitetään vuoden 2006 aikana.
Puolustusvoimien Materiaalilaitos, Utin Jääkärirykmentti ja Maasotakoulu siirretään Pääesikunnan alaisuudesta maavoimien komentajan johtoon.
Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus liitetään vuoden 2006 alusta Maanpuolustuskorkeakouluun.
Aiempien päätösten mukaisesti pääesikunnan alaisuuteen tulevat Sotilaslääketieteen Keskus, Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus ja Palkkahallinnon Palvelukeskus. Puolustusvoimien Kansainväliselle Keskukselle tulee uusia tehtäviä.
Maavoimien asema vahvistuu
Maavoimien asema itsenäisenä puolustushaarana vahvistuu. Maavoimien suunnittelusta ja perustamisesta vastaa Itäisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen. Työssä avustaa maanpuolustusalueen esikunta ja erillinen suunnitteluhenkilöstö: noin 30 henkeä vuoden 2006 alusta.
Maavoimien johtaminen keskitetään Mikkeliin perustettavaan esikuntaan, jossa työskentelee vuoden 2008 alusta noin 250 henkeä. Maavoimien komentaja johtaa neljää operatiivista sotilaslääniä sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitosta, Utin Jääkärirykmenttiä ja Maasotakoulua.
Maavoimien alueellisten esikuntien määrää vähennetään noin puolella. Johtaminen selkeytyy ja se on perusrakenteeltaan mahdollisimman lähellä sodan ajan järjestelmää. Uudistuksella turvataan myös puolustusvoimien palvelujen alueellinen kattavuus ja yhteydet reserviin. Esikuntien rakenteen muutoksella on tarkoitus säästää vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa vuosina 2008-2012.
Savon Prikaatin lakkauttamisella tavoitellaan vähintään viiden miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Tämä edellyttää tarpeettomista tiloista ja alueista luopumista ja sadan tehtävän lakkauttamista. Tämän lisäksi sata tehtävää kohdennetaan puolustusvoimien kehittämiseen.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lakkauttamisella on saatava aikaan vähintään viiden miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Tämä edellyttää tarpeettomista tiloista ja alueista luopumista sekä 90 tehtävän lakkauttamista.
Kotkan Rannikkoalueen uudelleenjärjestelyillä on saatava aikaan yhteensä kymmenen tehtävän lakkauttaminen ja 15 tehtävän kohdentaminen puolustusvoimien kehittämiseen.
Maakuntatoimistot palvelevat asevelvollisia
Puolustusvoimiin suunnitellaan perustettavaksi 16 maakuntatoimistoa, joista yhdeksän toimii joukko osastojen yhteydessä. Maakuntatoimistot palvelevat asevelvollisuusasioissa, tukevat vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, valmistelevat sodan ajan järjestelyjä sekä pitävät yhteyttä alueen reserviläisiin. Maakuntatoimistoissa työskentelee kymmenisen henkeä alueesta ja tehtävistä riippuen.
Maakuntatoimistojen sijoituspaikoista päättää puolustusministeriö. Pääesikunnan tekemien alustavien suunnitelmien mukaan Sodankylän Maakuntatoimisto perustettaisiin Jääkäriprikaatiin, Kainuun Maakuntatoimisto Kainuun Prikaatiin, Pohjois-Karjalan Maakuntatoimisto Pohjois-Karjalan Prikaatiin, Päijät-Hämeen Maakuntatoimisto Hämeen Rykmenttiin, Satakunnan Maakuntatoimisto Porin Prikaatiin, Kanta-Hämeen Maakuntatoimisto Panssariprikaatiin, Etelä-Karjalan Maakuntatoimisto Maasotakouluun, Kymenlaakson Maakuntatoimisto Reserviupseerikouluun ja Helsingin Maakuntatoimisto Kaartin Jääkärirykmenttiin.
Näiden lisäksi perustettaisiin seitsemän erillistä maakuntatoimistoa, jotka kuuluisivat Sotilasläänien esikuntien alaisuuteen. Etelä-Savon Maakuntatoimisto toimisi Maavoimien Esikunnassa, Keski-Suomen Maakuntatoimisto Ilmasotakoulussa, Pirkanmaan Maakuntatoimisto Satakunnan lennoston tai Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa, Varsinais-Suomen Maakuntatoimisto Merivoimien Esikunnassa, Uudenmaan Maakuntatoimisto Uudenmaan Prikaatissa, Itä-Uudenmaan Maakuntatoimisto Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatoimisto Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa.
Huoltorykmentit toteuttavat alueellisen huollon
Maavoimiin perustetaan Materiaalilaitoksen alaisuuteen hallintoyksiköiksi neljä huoltorykmenttiä. Ne ovat alueellisen huollon ja materiaalitoimintojen toteuttajia. Rauhan aikana huoltorykmenttiin kuuluu esikunta ja erikseen määritettäviä varikko-osastoja, varastoja, korjaamoita sekä muita huollon yksiköitä. Huoltorykmenttien esikuntien sijoituspaikoista päätetään erikseen suunnittelun edetessä.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointia jatketaan varikkotoimintoja supistamalla, materiaalivarastojen lukumäärää vähentämällä sekä liittämällä sotilasläänien varasto-osastot Materiaalilaitokseen.
Panssarivarikko ja Kuljetusvarikko liitetään yhteen, Ähtärin asevarikko, Parkanon Pioneerivarikko, Keuruun Pioneerivarikko ja Lääkintävarikko liitetään yhteen. Mahdollisesti myös Haapajärven Asevarikko ja Koeampumalaitos liitetään tähän kokonaisuuteen. Lievestuoreen, Toivakan ja Kuopion Asevarikot liitetään yhteen ja Lylyn Viestivarikko liitetään Elektroniikkalaitokseen.
Varikot yhdistetään 1.1.2008 mennessä. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen ja varastotoimintojen muutosten tavoitteena on yhteensä 520 tehtävän lakkauttaminen 1.1.2010 mennessä
Selonteko suunnittelun perustana
Puolustusvoimia kehitetään valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja puolustusministeriön sen jälkeen antamien ohjeiden mukaisesti. Uudistukseen vaikuttavat turvallisuusympäristön muutokset ja sodan ajan joukkojen määrän väheneminen, uudet tehtävät, kansainvälisen yhteistoiminnan lisääntyminen sekä kustannusten jatkuva kasvu.
Nyt suunniteltavilla ratkaisuilla puolustusvoimista on tarkoitus vähentää 1100 henkilötyövuotta ja karsia kustannuksia noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Puolustusvoimien on säästettävä selonteon ja puolustusministeriön linjausten mukaisesti toimintamenoista yli 50 miljoonaa euroa vuodessa ja vähennettävä henkilöstöä noin 1200 henkilötyövuodella. Tämä edellyttää rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joista päätetään myöhemmin.
Tiedotustilaisuuden materiaali on saatavissa puolustusvoimien Internet-sivuilta.
