[ takaisin arkistoon ]
OLEMMEKO OIKEASTI NÄIN HYVIÄ?
Kenraaliluutnantti Kari Rimpi esitti madonlukuja maanpuolustuksesta Maanpuolustuskiltojen liiton turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Santahaminassa helmikuussa. Uskottavuuden takaamiseksi tarvitaan kovia ratkaisuja ja kovaa työtä myös jatkossa.
- Kenraalit, ja everstitkin, varautuvat aina väärään sotaan. Nykyään korostuvat alueelliset kriisit ja poliittinen, sotilaallinen sekä taloudellinen painostus eikä niinkään suursodan uhka. Laajamittainen hyökkäys onkin jäämässä kokonaan pois uhkakuvavalikoimastamme. Suomi varautuu strategiseen iskuun tai muuhun rajoitettuun sotilaallisen voiman käyttöön, kenraaliluutnantti Rimpi kuvaili uhkamaisemamme muutosta. Hän viittasi myös Sun Tsun ja Clausewitzin ajatusmalleihin. Siinä missä meillä Euroopassa ennen nähtiin clausewitzilaisittain sodanuhkan kohdistuvan sotajoukkoon ja sotilaalliseen voimaan, näki Rimpi nykyisen uhkaympäristön asymmetrisine uhkineen korostavan sun tsulaista mallia, jossa voimankäyttö on suoraa ja se kohdistuu suoraan valtion ydintoimintoihin. Informaatiosodankäynnin hallinta korostuu. Samalla on kuitenkin pidettävä yllä myös laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisyn kykyä, joka on samalla torjuntakykyä.
Uskottavuuden keinona Rimpi esitti 90/10-mallin, jossa 100 000 sotilaan operatiivisiin joukkoihin käytetään 90 % varoista ja loppu 10 % 250 000 reserviläisen ja aktiivisotilaan alueellisiin joukkoihin. Rimpi puolustaa melko massiivista alueellisen puolustuksen komponenttia juuri kustannustehokkuudella. Kriitikoiden väitteiltä menee pohja, kun neljännesmiljoonan miehen alueellinen komponentti vie vain 10 % puolustusbudjetista. Peruslinjana on Suomessakin aivan kuten muuallakin kehittyneissä maissa "entistä vähemmän ja entistä liikkuvampaa".
Puolustusbudjetti on noin 2 miljardia euroa, josta vain noin 50 miljoonaa kuluu kansainväliseen toimintaan. Lisää rahaa on Rimpin mukaan turha toivoa jatkossakaan. Suomi käyttää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna rahaa puolustukseensa suunnilleen saman verran kuin Belgia ja Saksa. Noin 1,4 % osuus on selvästi alle eurooppalaisen 2 prosentin keskitason.
Tavoitteena kolmannes
Puolustusvoimien päämääränä on käyttää kolmasosa määrärahoista hankintoihin. Tällä hetkellä hankintojen osuus on lähempänä neljäsosaa. Rimpi puolusti kovaa tavoitetta kovin perustein.
- Ruotsi käytti aikajaksolla 1999-2004 puolustukseensa 27,5 miljardia euroa, Suomi käytti samana aikana 10,8 miljardia. Voidaan kysyä olemmeko oikeasti näin hyviä?
Ruotsi ei käytä varojaan juurikaan alueellisen koskemattomuutensa puolustukseen. Painopiste on siirtynyt kansainväliseen toimintaan, johon siihenkään paukut eivät oikein näytä länsinaapurissa riittävän. Pääesikunnan päällikkö esittikin kriittisen kysymyksen siitä, kuinka meillä voidaan saada miltei kaksi kolmannesta pienemmät rahat riittämään sekä kansalliseen uskottavaan puolustukseen että kansainväliseen toimintaan osana edellistä.
- Jotain on tehtävä, jotta emme eläisi haavemaailmassa, Rimpi tiputteli. Perusasioiden kenraali näki olevan kunnossa. Motivaatiota, luottamusta ja tahtoa löytyy suomalaisista. Siviilipalvelukseen hakeutuminen on vähentynyt ja kyselyjen perusteella varusmiesten asenne on jopa positiivisempi kuin muun väestön. Puolustustahto yltää 85 prosenttiin ja halu suoriutua palvelustehtävistä mahdollisimman hyvin lähes 80 prosenttiin. Toki heikkoakin löytyy; koulutuksessa käytettyjen välineiden tehoon luottaa kyselytutkimuksen mukaan vain 54 % varusmiehistä.
- Motivaatio vain paranee reservissä varusmiehiin verrattuna. Ehkä kohtelemme heitä ihan oikeina ihmisinä, kenraali arvuutteli kieli poskessa suomalaisten reserviläisten motivaation syitä. - Ja silti kuulee kyseenalaistettavan suomalaisen nuorison asekelpoisuuden, kenraali ihmetteli julkisuudessa esitettyjä heittoja nuorisostamme.
Tanskalainen tehdas
Rimpin mukaan yksi kolmasosa rahoista todella tarvitaan hankintamenoihin. Muutoin on uhkana, että 2010-luvulle tultaessa suorituskyky suhteessa käytettyyn rahamäärään kääntyy jyrkkään laskuun kun tekninen kallistuminen ja inflaatio syövät kehitys- ja hankintamäärärahat. Kallistuminen onkin tulevissa kehyksissä korvattava.
- Siksi myös puolustusvoimien rakennemuutos kipeine leikkauksineen on vietävä läpi, Rimpi painotti. - Muutoin puolustusvoimista uhkaa tulla tehdas, joka tupruttaa vain mustaa savua, eikä tuota mitään, Rimpi maalaili ja jatkoi puolustushallinnon hyökkäystä pohjoismaiden puolustusratkaisuja kohtaan; "Kuin Tanskassa, jossa kaikki menot kuluvat siihen, että porukka maksaa toisilleen palkkaa."
Suomen Sotilaan kysymykseen alueellisten joukkojen tulevaisuudesta määrärahapaineiden alla Rimpi vastasi, että "alueellisten joukkojen määrää jouduttanee tulevaisuudessa vieläkin pienentämään." Joukkojen vähentämisen vaikutuksesta uskottavuuteen ja kykyyn puolustaa koko maata, Rimpi vastasi muistuttaen, että tasajako ei ole taktiikkaa, eikä maanpuolustuksessa ole kyse ensisijaisesti alueen vaan ihmisten puolustamisesta.
Teksti: JAAKKO PUUPERÄ
