[ takaisin arkistoon ]
Maanpuolustuskiltojen liiton turvallisuuspoliittinen seminaari:
SALARAKKAUDESTA AVOLIITTOON
Turvallisuuspoliittinen selonteko avattiin selkokielelle
Valtiosihteeri Risto Volanen näkee nykyisen kaltaisen turvallisuuspoliittisen väittelyn nakertavan turvallisuuspolitiikkamme uskottavuutta. Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Kari Rimpin mukaan taas uskottavuutta ei voida taata ilman rajuja leikkauksia ja rakennemuutoksien jatkamista. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tarkastaja, eversti Jorma Jokisalo näkee maakuntajoukot paikallispuolustuksen ja virka-avun nopean toiminnan joukkoina. Maanpuolustuskiltojen liiton perinteinen turvallisuuspolitiikan seminaari järjestettiin 12.2.2005 Santahaminassa.
Seminaarin aiheena oli tällä kertaa hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko, joka avattiin asiantuntijaesitelmöitsijöiden ja tarkkaavaisten kuulijoiden kysymysten avulla perinpohjaisesti. Kysymykset ja keskustelu olivat ehkä jopa aikaisempaa tasokkaampia, mikäli mahdollista. Lieneekö syynä ollut valitettavan heikko osanotto. Sitähän sanotaan, että pidot paranee kun väki vähenee. Seminaaria seurasi tänä vuonna vain vajaa parisataa henkeä, kun viime vuosina Maanpuolustuskorkeakoulun auditorio on myyty käytännössä täyteen.
Taistelijapari Volanen - Järvenpää tukivat toisiaan saumattomasti. Kun valtiosihteeri Volanen hyökkäsi, niin ylijohtaja Järvenpää tuki ja päinvastoin. Miesten esitykset seurasivat toisiaan. Molemmat ovat monen ajankohtaisen turvallisuuspoliittisen selvityksen taustalla, vaikka eivät he ihan kaikesta taida olla samalla kannalla. Nyt käsiteltävänä olleessa selonteossa näkyy molempien käsiala. Volasen Santahaminassa kuullussa esityksessä oli paljon samaa, kuin hänen Helsingin Sanomissa aiemmin edellisellä viikolla julkaistussa vieraskynäpalstan kirjoituksessaan. Esityksen kanssa samana aamuna Helsingin Sanomissa ilmestynyt Aleksander Stubbin analyyttinen vastahyökkäys Volasen kirjoitukseen kuulosti vaikuttavan taustalla, kun Volanen esitti puolustuksen puheenvuoroa selonteosta.
Maanpuolustuskiltojen liiton turvallisuuspoliittinen seminaari järjestettiin Santahaminassa 12.2.2005.
Volanen sanoi nyt käytävän "kansallisen keskustelun liittoutumattomuudesta"..."heikentävän poliittisen turvallisuusasemamme uskottavuutta." Hän piti haitallisena erityisesti sitä tapaa, jolla Euroopan unioni halutaan esittää eräänlaisena puolustusyhteisönä.
- Mielestäni kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta on - ja sen tulee olla - kysymys siitä, tulisiko meidän olla Naton jäsen vai ei, eikä siitä, mikä Euroopan unioni on tänään tai mikä sen tulisi olla. EU:lla ei ole esitelmöitsijän mukaan tänään edes oman alueen puolustukseen liittyvää suunnitelmaa, ei joukkoja eikä voimavaroja. EU:n kehittämisen myös sotilaalliseksi unioniksi Volanen taas näkee rasitteena EU:n ja Yhdysvaltojen suhteelle, ja pitää tällaista kehitystä näin ollen kielteisenä.
Suomi on liittoutumaton
Selonteosta Volanen halusi nostaa esille kolme keskeistä tekijää. Ne ovat suhde Euroopan unioniin, Natoon ja Venäjään. Hän kuittasi Suomen matalan profiilin Venäjän kysymyksessä toteamalla, että "Suomi ei spekuloi Venäjän tilanteella". Naton laajentumisen idässä ja lähialueillamme Volanen näkee "asemoimishaasteena". Haastetta turvallisuuspolitiikan asemointiin tuo myös selkeän itä-länsi -vastakkainasettelun purkautuminen globaalilla tasolla ja alueellisesti.
Volasen mukaan Suomi ei ollut 1995-1997 aktiivinen Naton suhteen, koska hyväksyntä jäseneksi olisi ollut epävarmaa. Hän näkee nykyisen yhteistyön riittävän vallitsevissa oloissa turvallisuutemme ja sen uskottavuuden takaamiseksi.
- Suomen liittoutumattomuus perustuu siihen faktaan, että Suomi ei ole Naton jäsen, valtiosihteeri pyrki kuittaamaan liittoutumattomuuskeskustelun. Samalla hän painotti, että Suomi on jo nyt mukana kaikessa EU:n kehityksessä. - Tämä vahvistaa Suomen poliittista turvallisuutta, Volanen jatkoi.
Yleisö ei kuitenkaan tähän tyytynyt. Useampi kysyjä ja kommentoija ihmetteli, miksi Suomi ei liity Natoon. Volasen mukaan Nato-jäsenyydelle ei kuitenkaan ole tarvetta niin kauan kuin Yhdysvallat ei vetäydy Euroopasta ja jos se vetäytyisi, ei Volasen mukaan Natosta olisi sen jälkeen enää mitään apua. Kehäpäätelmällään Volanen pyrki torjumaan ajatuksen jäsenyydestä tulevaisuudessakin. Tästä huolimatta hän muistutti, että sotilasliiton jäsenyys säilyi turvallisuuspoliittisessa selonteossa mahdollisuutena jatkossakin. Yleisön joukosta siteerattiin tässä vaiheessa jo kenraali Ehrnroothiakin.
Hoppee ei oo häppee
Valtionhallinnon kriisivalmiutta Volanen pitää hyvänä. VALHA-harjoituksen kaltaisissa suurissa harjoituksissa on hänen mukaansa nostettu valmiustasoa ja saatu hyvää näyttöä järjestelmien toimivuudesta. Viranomaisia on 70-luvulta alkaen koulutettu tehtäviensä hoitoon myös poikkeusoloissa, minkä lisäksi ministeriöissä on valmiuspäälliköt. Volanen esitti matriisin valtionhallinnon varautumisesta laajentuneeseen turvallisuusuhkakenttään.
Valtiosihteeri Risto Volanen esitti havainnollisen matriisimallin valtioon kohdistuvista uhkista ja tehtävistä niiden torjumiseksi. Piirros: Matti Vartiala / Suomen Sotilas
Tapaninpäivän tsunamin suhteen Volanen pitää Suomen reaktionopeutta hyvänä ja katsoo, että Suomi tuli Italian jälkeen hopealle. "Hoppee ei oo häppee" hän muistutti.
Valtiosihteeriltä tuli tiukkaa kritiikkiä Ruotsin viimeaikaisiin puolustusratkaisuihin. Valtioneuvoston kansliassa nähdään länsinaapurin käytännössä "lähes lopettaneen puolustusvoimansa". Volanen muistutti, että Suomella säilyy tulevaisuudessakin valmius mobilisoida nopeasti yli 350 000 miestä ja naista aseisiin. Hän kehotti vertailemaan meidän liikekannallepanonopeuttamme vaikkapa EU:n suunniteltujen nopean toiminnan joukkojen aikatauluihin. Siellähän 1500 hengen osasto on saatava toimintaan 10 päivässä. Meillä mobilisaatio on aika lailla nopeampi ja joukot suurempia, joskin toiminta-alue pienempi.
Siamilaiset kaksoset
Ylijohtaja Pauli Järvenpää puolustusministeriöstä halusi kiinnittää huomion selonteossa siihen, että sen aikajänne ulottuu pisimmillään vuoteen 2012 eli selvästi yli vaalikauden. Tämä mahdollistaa Järvenpään mukaan nyt entistä pitkäjänteisemmän suunnittelutyön puolustushallinnossa ja muilla turvallisuusasioita käsittelevillä hallinnon aloilla.
- Puolustusselonteko antaa jäntevyyttä ja mahdollisuuden pitkän aikavälin suunnitteluun, Järvenpää tiivisti. Hänkin muisti painottaa heti alkuun sitä, että puolustusjärjestelmämme kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja rakennemuutoksen jatkamista. Tällä Järvenpää viittasi varuskuntien supistustarpeisiin.
Järvenpään aiheena seminaarissa oli hieman pureskelua vaatinut otsikko "Uskottavan kansallisen puolustuksen kansainvälinen ulottuvuus". Hän muistutti atlanttisen yhteyden ja Suomen kansainvälisen toiminnan tärkeydestä myös kansallisen turvallisuuden ylläpidon kannalta. Hän muistutti jälleen epäileviä Tuomaitakin siitä, että kansainvälinen toiminta ei ole pois kansallisesta turvallisuudesta ja että toimintaan kuluu vain 5 % puolustusmäärärahoista, palkkakustannukset ja muut oheiskulut mukaan luettuna. Järvenpää kuvasi asevoimien kansainvälistä ja kotimaista toimintaa siamilaisiksi kaksosiksi.
Suhteesta avoliittoon?
Järvenpää muistutti yleisöä siitä, että puolustusvoimia tullaan jatkossa kehittämään entistä yhteensopivammaksi käytännössä Nato-maiden kanssa.
- Ei se ainakaan meistä ole kiinni, jos poliittiset päättäjät päättävät kuitenkin liittyä Natoon, puolustushallinnon virkamies linjasi. Järvenpään mukaan Suomen suhde Natoon on kehittynyt salarakkaudesta avoliiton asteelle. Atlanttinen linkki pysyy yhä tärkeänä samalla kun tiivistetään osallistumista eurooppalaiseen sotilasyhteistyöhön. Suomen Järvenpää näkee haluttuna yhteistyökumppanina ja palauttaa mieliin Suomen pian 50-vuotisen rauhaturvaajahistorian. Järvenpää vakuuttikin, että perinteiseen rauhanturvaamiseen osallistutaan jatkossakin samalla kun kehitetään nopean toiminnan joukkoja EU:n puitteissa.
Tavoitetasona pidetään vastaisuudessakin noin 1000 rauhanturvaajaa ja 100 miljoonan euron panostusta vuodessa rauhanturvaamistehtäviin. Tämä on Järvenpäänkin mukaan kansainvälisesti verraten korkea panostus todelliseen rauhan työhön. Euroopan maista ainoastaan Norja panostaa väkilukuun suhteutettuna enemmän rauhanturvatoimintaan.
Täysillä mukana
Suomi on valmiudessa lähettämään jatkossa kohtuullisella varoitusajalla erilaisiin kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin mekanisoidun pataljoonan, esikunta- ja viestikomppanian, pioneeripataljoonan, CIMIC-joukkoja (siviili-sotilas yhteistoiminnan joukkoja, erilaisiin siviiliyhteiskuntaa tukeviin tehtäviin, CIvil MIlitary Co-operation) sekä koulutettuja esikuntaupseereita ja sotilastarkkailijoita johto- ja valvontatehtäviin. Tavoitteena on ylläpitää myös prikaatin kokoisen kansainvälisen joukon johtamiskykyä, suojelujoukkoa sekä miinanraivaushenkilöstöä. Myös tiedustelukykyä kansainvälisissä tehtävissä kehitetään ja lennokkiyksikkö voisi tulevaisuudessa tarkkailla myös vieraampia maisemia. Kuljetushelikopteriyksikkökin voisi tulla kyseeseen kunhan uudet koneet ensin saadaan Suomeen.
Merivoimilta kansainvälisiin tehtäviin varaudutaan jatkossa lähettämään alustarkastusyksikkö, rannikkojääkäreitä sekä miinantorjuntayksiköitä ja miinalaiva. Merivoimien erikoisoperaatiojoukkoa kehitetään siten, että se soveltuu myös kansainvälisiin tehtäviin. Ilmavoimista tullaan korvamerkitsemään ehkä vuodesta 2008 alkaen jonkin suuruinen osasto, joka voidaan liittää tarvittaessa osaksi kansainvälistä lento-osastoa.
Suomeen saattaa tulevaisuudessa tulla myös yhä useammin muiden EU-maiden ja Naton jäsenten joukkoja harjoittelemaan, jos esimerkiksi Kauhava valitaan yhdeksi yhteisistä ilmavoimien koulutuskeskuksista. Myös Rovajärven harjoitus- ja ampuma-alueet ja Enontekiön helikopteriharjoitusalueet voisivat tulla kyseeseen yhteistoiminnan harjoitteluun käytettävinä alueena. Nämä voisivat olla huomattava piristysruiske Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle.
Muidenkin uskoa tarvitaan
- Ei riitä, että uskomme siihen itse, aloitti pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Kari Rimpi oman katsauksensa uskottavasta puolustuskyvystä. "Poliitikot päättävät tavan ja tavoitteet, sotilaat toteuttavat," hän jatkoi. Rimpin mukaan uskottavuudella tavoitetaan ennaltaehkäisykyky joka taas edellyttää torjuntakykyä. Uskottavuutta ei siis voi olla ilman todellista torjuntakykyä.
Kenraalin mukaan liittoutumisen mahdollisuus on tärkeä jatkossakin. Esteenä liittoutumiselle hän näkee kansalaismielipiteen. Suomalaisista 61 % suhtautuu yhä kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Pääesikunnan päällikkö muistutti kiltaseminaarin yleisöä myös siitä, että uskottava kansallinen puolustus on Suomessa mahdollista toteuttaa vain yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen avulla.
- Olemme ruotsalaisten kanssa eri mieltä siitä, että puolustuskyky voitaisiin nostaa uudelleen kun se on kerran romutettu, Rimpi alleviivasi liittyen häntä ennen puhuneiden ruotsalaiskritiikkiin.
Sotilaan näköiset maakuntajoukot
Asevelvollisuusosaston osastopäällikkö, eversti Jorma "Jimmy" Jokisalo toivoi aktiivisilta reserviläisiltä malttia maakuntajoukkoasiassa. Pohjalainen panssarimies alusti värikkäästi, perusteellisesti ja selväsanaisesti yleisöä kovasti kiinnostaneesta aiheesta turvallisuuspoliittisen seminaarin päätteeksi. Huumoriakaan ei esityksestä puuttunut, kun Jokisalo pohdiskeli ääneen "10 prosentin kysymystä" eli alueellisten joukkojen ja sitä kautta myös maakuntajoukkojen saaman budjettiosuuden pienuutta: "Kenraalit vievät kaiken ja eversteille jää vaan murusia", Jokisalo veisteli pääesikunnan päällikön kuunnellessa eturivissä.
- Maakuntajoukot eivät ole uusia joukkoja vaan ne ovat nimettyjä paikallispuolustuksen joukkoja. Sijoittaminen maakuntajoukkoon tapahtuu henkilön jatkosijoittamisen yhteydessä, siis silloin kun reserviläisen sodanajan sijoitus operatiivisessa yhtymässä päättyy, Jokisalo luetteli faktoja maakuntajoukoista.
Eversti Jorma Jokisalo on vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja.
Itsekin sotilaan näköinen eversti painotti sitä, että maakuntajoukoista ei saa tulla minkään sortin ruutiukko-osastoja, vaan niiden tulee olla alueellisia nopean toiminnan joukkoja, ja siksi "maakuntajoukkojen sotilaiden tulee myös näyttää sotilailta". Eversti ei halua joukkoihinsa 130-kiloisia möhömahoja vaan kenttäkelpoisia reserviläisiä.
Puolustusvoimien muiden joukkojen tavoin myös maakuntajoukkoja voitaisiin käyttää virka-aputehtäviin huolimatta siitä, että kyse on reserviläisistä. Näillä näkymin kaiken sotilaallisen koulutuksen johtaa kantahenkilökunta. Jokisalo kuitenkin vastasi Suomen Sotilaan kysymykseen "voisiko reserviläisten roolia ja vastuita lisätä koulutuksen myötä ja voitaisiinko osa reserviläisistä nimittää sopimussotilaiksi palveluksessa ollessaan?", että asiaa voidaan tutkia. Moni yksityiskohta maakuntajoukoista on vielä lyömättä lukkoon ja moni tulee varmasti muuttumaan kokemuksen kautta kun maakuntajoukkojen toiminta käynnistyy vuonna 2008. Eräs keskeinen ja vielä auki oleva asia on juuri toimintaan mukaan kutsuttavien ja hakeutuvien reserviläisten juridinen asema, vastuut ja velvollisuudet. Sitoumusjärjestelmää tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan ja painetta on myös lainsäädännön uudistamiseen.
Virta-apujoukkoja
Virka-aputehtävät lähtevät Jokisalon mukaan puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan tarpeesta kehittää sotaväen virka-apuvalmiutta. Kysymys ei siis ole sen enempää aluevaltauksesta kuin lakkolaisia ja köyhälistöä jahtaavista kaartilaisistakaan, niin kuin eräillä tahoilla on peloteltu.
Maakuntajoukot ovatkin yksi uusi väline puolustusvoimien uusia uhkia vastaan kehittämässä työkalupakissa ja virka-apuvalmius kasvaa niiden myötä huomattavasti. Virka-apua annetaan vain siviiliviranomaisten virka-apupyynnöstä. Jokisalo maalaili myös esimerkkejä virka-avusta: "kun varuskuntia vähennetään ja maatilalta katkeaa syksyllä sähköt, mistä saadaan lisävirtaa, kun ei ole enää lähivaruskuntaa josta saisi virta-apua virka-apuna". Ongelmaan tarkastaja esitti vastauksena maakuntajoukot "aggregaattikomppanioineen".
Vaan ei Jokisalo unohtanut järjestöjä ja MPK ry:täkään esityksessään. MPK:lla voisi everstin mukaan olla tulevaisuudessakin virkaa reserviläisten kouluttajana, mutta ei enää rekisteröitynä yhdistyksenä. MPK:sta olisi hyvä muodostaa julkisoikeudellinen yhteisö. Silloin maakuntajoukot voisivat antaa sille koulutustehtäviä. MPK:sta tulisi maakuntajoukkojen "strateginen kumppani". Järjestöille Jokisalo näki roolin muun muassa alle 18-vuotiaiden nuorten valmentajana ja maanpuolustustahdon ylläpitäjinä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus pääsi arvoonsa myös muissa esityksissä. Valtiosihteeri Risto Volanen muistutti omassa puheenvuorossaan yleisen asevelvollisuuden merkityksestä suomalaisessa puolustusjärjestelmässä ja painotti vapaaehtoisen maanpuolustustyön kasvavaa roolia tulevaisuudessa. Volanen muistutti, että tämä on linjattu jo selonteossakin.
Teksti ja kuvat: JAAKKO PUUPERÄ
Oheinen artikkeli julkaistaan maaliskuussa Maanpuolustuskiltojen liiton jäsenlehdessä Maanpuolustajassa, joka on Suomen Sotilaan erikoisnumero kiltalaisille.
Tilaa Suomen Sotilas - turvallisuuden ja sotilasalan merkittävin kotimainen aikakauslehti - ja lue lisää selonteosta ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Lisää selonteosta toisaalla Suomen Sotilaan NettiSotilas-verkkolehdessä. Lisätietoja maakuntajoukoista puolustusvoimien Internet-sivuilta
Nopean valmiuden joukotOlemmeko oikeasti näin hyviä?
