[ takaisin artikkeleihin ]
JOUKKOTUHOASEET JA TERRORISMI
Espoon Hanasaaressa 14.4. järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miten suuri on riski, että terroristit alkavat suuremmassa määrin käyttää iskuissaan joukkotuhoaseita - siis kemiallisia, biologisia tai ydinaseita. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Ulkopoliittinen instituutti ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta.
"Seminaari päätettiin järjestää, koska tätä ajankohtaista aihetta ei ole Suomessa laajemmin käsitelty," sanoo Ulkopoliittisen instituutin terrorismitutkija Toby Archer. Tiedon tarve asiasta näyttääkin olevan suurta, sillä teema houkutteli paikalle noin kaksi ja puolisataa korkean tason kuulijaa suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreilta, poliitikkoja Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä, diplomaatteja sekä tutkijakunnan ja viranomaisten edustajia useista maista.
"Suomi lienee terrorismia ajatellen maailman turvallisimpia maita. Ehkäpä täällä onkin helpompi tarkastella joukkotuhoaseiden ja terroristien yhdistelmän nostattamia uhkakuvia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Konferenssin ei ole tarkoitus vähätellä uhkan olemassaoloa, vaan tarjota mahdollisimman hyvä ja objektiivinen analyysi todellisesta tilanteesta," sanoo Archer.
Miten todellinen uhkakuva joukkotuhoasein tehtävästä terroristihyökkäyksestä sitten on? Ehdotonta kyllä/ei-vastausta ei asiantuntijoiden mukaan voi kysymykseen antaa. Asian tutkiminen on hankalaa, terroristien aikomuksia kun ei voi mennä suoraan kyselemään, vaan vastauksia on etsittävä päättelemällä ja erilaisia merkkejä etsimällä.
Perusolettamuksena on ollut, että "pahoilla ihmisillä on pahoja aikeita" eli että ainakin joidenkin terroristirymien tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suurta tuhoa. Uhkaa lisää se seikka, että joukkotuhoaseisiin tarvittavan teknologiaa ja materiaalia on laajemmin saatavilla kuin ennen, kertoi seminaarissa puhunut ruotsalainen veteraanipoliitikko ja Ruotsin hallituksen monivuotinen turvallisuuspoliittinen luottomies Hans Blix, kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen pitkäaikainen johtaja. Samalla hän kuitenkin totesi, että on lohdullista, että ei-valtiolliset toimijat ovat vain hyvin harvoin käyttäneet kemiallisia ja biologisia aseita, eikä vielä koskaan ydinaseita.
Ideologisilla seikoilla uhkan olemassaoloa voidaan perustella puoleen ja toiseen: Koraanista löytyy kohtia, joiden pohjalta erityisesti myrkkyjen käyttöä voidaan puolustella. Toisaalta biologisten aseiden käyttö ei Koraanin pohjalta ole suositeltavaa niiden aiheuttamien ympäristötuhojen vuoksi. Ääriradikaalien muslimien joukosta kannatusta joukkotuhoaseiden käyttöön ilmeisesti löytyy, ainakin radikaali saudipapiston edustaja on Archerin mukaan kirjoittanut fatwan, jossa hän sanoo ydinaseiden käytön Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia kohtaan olevan laillista.
Oleellisia ovat myös strategiset ja taktiset kysymykset. Olettavatko terroristit lisäävänsä vai vähentävänsä suosiotaan kannattajiensa joukossa, mikäli käyttävät joukkotuhoaseita? Miten paljon he pelkäävät tahattomia vahinkoja - esimerkiksi muslimiuhreja hyökkäyksessä Yhdysvaltoihin? Kokevatko terroristit saavansa aseiden käytöstä tarpeeksi suuren hyödyn suhteessa niiden hankkimisen vaatimaan vaivaan? Täytyy muistaa, että Afganistanin sodan jälkeen terroristeilla ei ole paikkaa, jossa he voisivat avoimesti kehitellä aseita.
Hans Blix muistutti seminaariyleisöä myös siitä, että vaikka joukkotuhoaseet terroristien käsissä voisivatkin tuottaa karmaisevaa jälkeä, maailmassa on monia vähintään yhtä pahoja uhkia. "Minun täytyy myöntää, että olen yhtä huolissani ilmastonlämpenemisen pitkäaikaisista vaikutuksista ja sen eteen tehtävistä toimenpiteistä kuin joukkotuhoaseiden lyhyen tähtäimen riskeistä ja työstä niiden torjumiseksi," toteaa Blix.
Hans Blixin lisäksi seminaarissa puhuivat yhdysvaltalainen John Parachini RAND-tutkimuslaitoksesta, tutkija Reuven Paz Israelista, Thomas Sanderson Washingtonissa toimivasta CSIS-tutkimuslaitoksesta sekä duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantiv Kosachev Moskovasta. Tilaisuuden avajaispuheen piti Paavo Lipponen ja tilaisuuden päätössanat lausui ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari.
[ takaisin artikkeleihin ]
