ASEDIREKTIIVI TULEE

Asedirektiivi tulee Brysselistä, mutta käytännön vaikutukset Suomessa ja suomalaisiin aseen omistajiin ja maanpuolustajiin ovat täysin suomalaisen lainsäätäjän käsissä. Direktiivi antaisi mahdollisuuden jopa parantaa aseturvallisuutta ja tehdä aseen hankkiminen ja hallussapito asiallisin perustein jopa nykyistä helpommaksi ja sekä viranomaisten että luvan hakijan ja aseen omistajan kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi, mutta nyt näyttää siltä, että suunta on toinen. Meneekö Suomi taas mallioppilaana kirjaimellisesti direktiivin tiukimman tulkinnan mukaan ja muuttuuko aseen omistaminen ja hankinta Suomessa entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi?

Torstaina 26. tammikuuta 2017 äänestettiin trilogineuvotteluiden tuloksesta IMCOssa (Internal Market and Consumer Protection) eli EU:n komiteassa, jonka vastuualueena ovat erityisesti EU:n sisämarkkinat ja hyödykkeiden vapaa liikkuvuus. IMCO puolsi äänestyksessä trilogin esitystä, joten Suomessa maanpuolustusväen ja aseharrastajien pelkäämä esitys jatkaa seuraavaksi Euroopan parlamentin täysistuntoon.

EU:n asedirektiiviesityksessä ampuma-aseet jaotellaan A-, B- ja C-luokkiin. A-luokan aseet (automaattiaseet ja suurilippaiset puoliautomaattiaseet) ovat kiellettyjä, lukuun ottamatta erityistapauksia. Tällaisia ovat kriittisen infrastruktuurin suojelu, kaupalliset kuljetukset ja niiden suojelu, korkean arvon saattueiden ja herkkien tilojen (sensitive premises) suojelu, maanpuolustustarkoitus sekä koulutuksellinen, kulttuurillinen, tutkimuksellinen ja historiallinen käyttötarkoitus. Direktiivi jättää siis kansalliselle lainsäädännölle paljon liikkumatilaa.

B-luokkaan kuuluvat muut ampuma-aseet, jotka tarvitsevat luvan. C-luokan aseet eivät tarvitse lupaa, mutta niiden omistajuus tulee osoittaa. Jännittävää on muun muassa se, että paukkupatruuna-aseet tullaan listaamaan samoihin luokkiin kuin täysin toimivinakin. Esimerkiksi paukkupatruuna-aseeksi muutettu AK-47 olisi kaikesta huolimatta A-luokan ase.

Deaktivoidut eli pysyvästi romutetut aseet tultaisiin määrittelemään C-luokkaan eikä enää komission esityksen mukaisesti alkuperäiseen luokkaansa, kuten paukkupatruuna-aseet. Uudet deaktivointisäännöt esitettiin lehdessämme viime keväänä. Vanhat deaktivoinnit ovat yhä laillisia, jos aseromun haltija ei muutu, mikä onkin sitten vaikea todentaa, kun niistä ei ole mitään rekistereitä.

Poikkeukset

Aseet, jotka on muutettu automaattiaseista puoliautomaattisiksi, kuuluvat A6-luokkaan. Ne määritellään A-luokan aseiksi, mikäli muunnos on tehty siten, että aseen voi palauttaa automaattiaseeksi. Jäsenmaakohtaisesti voidaan myöntää poikkeus reserviläisille, ampumaurheilijoille ja vastaaville henkilöille tapauksissa, joissa muunnos on toteutettu siten, että asetta ei voi enää palauttaa automaattiaseeksi. Luokitus ei ole kovin merkityksellinen Suomen osalta, sillä Suomessa puoliautomaattiset sotilasasetta muistuttavat aseet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, että niitä ei ole muutettu sotilasaseesta vaan ne ovat olleet alun alkaenkin toimintatavaltaan itselataavia kertatuliaseita.

A7-luokan aseet ovat aseita, joihin on kiinnitetty suuri lipas. Ne ovat ”pitkiä” aseita (esimerkiksi kiväärit, pistoolikarbiinit, haulikot), joissa käytettävään lippaaseen menee yli 10 patruunaa ja pistooleissa yli 20. Jäsenmaille jää mahdollisuus myöntää poikkeuslupia A7-luokan aseisiin eli (B-luokan) puoliautomaattiaseeseen kiinnitettyyn suureen lippaaseen. Pelkkä mahdollisuus liittää suurempi lipas aseeseen ei tee B-luokan puoliautomaattiaseesta A7-luokan asetta. Epäselväksi jää se, onko jatkossakin laillista omistaa suurikokoinen lipas niin kauan kun sitä ei liitä lainvastaisesti aseeseen. Lippaathan ovat edelleen lupavapaita esineitä. Suomessa on satojatuhansia suuria lippaita, sillä muun muassa Puolustusvoimat on myynyt niitä muistoesineiksi.

K2

Mitä sitten?

Direktiivi ei ole enää läheskään niin ongelmallinen kuin siitä vielä viime vuonna uhkasi tulla, mutta ei se hyväkään ole. Hallinto kuormittuu, poliisi joutuu valvomaam vaarattomia esineitä, riski joutua tietämättään rikoksen tekijäksi kasvaa, aseturvallisuus ei parane vaan heikkenee, tulkinnanvaraisuudet ja virkamiesmielivallan riski kasvaa. Suomen osalta muutoksia ei ole tulossa lääkärinlausuntoihin tai aselupien myöntämiseen toistaiseksi voimassa oleviksi. Mutta Suomen on kaikesta huolimatta muutettava omaa aselainsäädäntöään, sillä Suomen laki ei tunne aseluvan perusteena maanpuolustuksellista käsitettä eli reserviläisperustetta. Tämä voi olla maanpuolustuksellisesti hyvä asia, sillä direktiiviesityksen myötä Suomella olisi mahdollista myöntää aselupia myös Sveitsin kaltaisella järjestelmällä, jossa reserviläisillä olisi joko Puolustusvoimien aseet kuitilla tai he voisivat lunastaa Puolustusvoimien aseita itselleen. Poliisihallinnon yksittäisten virkamiesten kanta asiaan on toistaiseksi ollut kielteinen.

Hallitus esittääkin eduskunnalle muutoksia ampuma-ase-, rikos- ja poliisilakiin.

Vaikka osa ehdotetuista muutoksista olisi tervetulleita ja hyödyllisiä, on joukossa sellaisia ansalankoja, että uusi lupakäytäntö tulee ainakin vähentämään asekeräilijöitä ja lisäämään kaikkien aseenomistajien kuluja. Hallituksen esitys perustuu EU-direktiiviin, jolla muutoksen kiireellisyyttä pyritään puolustelemaan. Yksistään tämä ei ole edes hallitukselle riittänyt – esitykseen on lisätty Suomen perustuslain kannalta kyseenalaisia lisiä, kuten poliisille oikeus suorittaa kotietsintä aseenomistajan kotiin ilman eri lupaa!

Direktiivistä äänestetään seuraavaksi Euroopan parlamentin täysistunnossa, näillä näkymin maaliskuussa. Mikäli direktiivi siellä hyväksytään, jäsenmaille jää 15 kuukautta muuttaa omia aselakejaan ja 30 kuukautta ottaa ne käyttöön.

Osa MEPeistä on pitänyt esitystä edelleenkin niin huonona, etteivät he halua nimeään sellaiseen kirjattavan, ja osa Euroopan asejärjestöistä vastustaa direktiiviä vahvasti, erityisesti lipasrajoituksen osalta.

Jotkin EU:n jäsenmaat eivät aio ottaa direktiiviä käyttöön. Esimerkiksi Tšekki on aloittanut prosessin perustuslakinsa muuttamiseksi siten, että kaikki maanpuolustusvelvolliset tulkittaisiin reserviläisiksi ja näin ollen maa voisi saada täyden vapauden direktiivin soveltamiselle. Suomessa tällaisista esityksistä ei ole ainakaan julkisuudessa puhuttu, mutta maanpuolustushenkisillä kansanedustajilla olisi mahdollisuus ottaa Tsekeistä esimerkkiä.

Lisää aiheesta:

www.suomenasehistoriallinenseura.fi/news/312/87/Uusi-lupakaeytaentoe-vaehentaeae-keraeilijoeitae-ja-lisaeae-kuluja/d,newsDetail/

Hallituksen esitys kokonaisuudessaan osoitteessa:

www.intermin.fi/download/71863_Ampuma-aselaki-HE-19012017.pdf?35316ce66440d488

Tilaa Suomen Sotilas ja pysyt kärryillä siitä miten yksityisen aseen omistuksen Suomessa käy…

 

Avainsanat: , , , ,

Share This