Barbarossa valkeni Suomelle 80 vuotta sitten

Operaatio Barbarossa eli Saksan johtajan Adolf Hitlerin ideoima idän sotaretki valkeni Suomen johdolle helmikuun alkupäivinä 1941. Asian kannalta ratkaiseva oli Suomen pääesikunnan päällikön kenraaliluutnantti Erich Heinrichsin Saksan matka 30.1.-3.2.1941. Hän toi tiedon Suomen johdolle suoraan Oberkommando des Heeres’in eli Saksan maavoimien esikunnasta. Tällä oli nimittäin päävastuu Barbarossan suunnittelusta.

Kenraali Paavo Talvela oli vieraillut Saksassa joulukuussa 1940 ja keskustelussaan em. OKH:n esikuntapäällikön kenraalieversti Franz Halderin kanssa päässyt vihille Barbarossasta ja raportoinut kuulemansa Mannerheimille ja muulle ns. sotakabinetille eli maan korkeimmalle johdolle, johon kuului vain kourallinen miehiä. Suomen sotilasasiamies Berliinissä, jääkärieversti Walter Horn oli puolestaan joulukuussa ehdottanut, että joku korkea-arvoinen suomalainen upseeri kutsuttaisiin Saksaan esitelmöimään talvisodasta. Suomesta lähetettiin, varmaankin Mannerheimin käskystä, siis pääesikunnan päällikkö eli erittäin korkeassa asemassa oleva sotilas. Talvisotaa koskeva esitelmä oli lopulta verho sille, että suomalaisten tarkoitus oli saada selville Saksan sellaisia jatkosuunnitelmia jotka meitä koskivat. Mielenkiintoista on, että meillä mm. Heinrichs väittää tulleensa kutsutuksi Saksaan, Halder puolestaan että Heinrichs oikeastaan kutsui itse itsensä. Toki Halderillakin oli kiinnostusta tavata mahdollisen tulevan idän retken liittolaisen tärkeä ja korkea-arvoinen sotilas, muutenhan koko tapaaminen ei olisi toteutunut.

Joka tapauksessa Heinrichs siis matkusti laivalla Saksaan, salaamissyistä siis Ruotsin ohi, eikä nopeasti lentokoneella Tukholman kautta. Saksaan hän saapui 30.1. ja tapasi Halderin ilmeisesti ensiksi lounaalla ja tämän jälkeen oli heidän välillään tärkeä keskustelu. Suomalainen kirjallisuus puhuu tapaamispaikkana Berliinistä, mutta Oberkommando des Heeres oli ollut jo syksystä 1939 sijoitettuna Berliinin eteläpuolella sijaitsevaan Zosseniin, jossa sillä oli suuri bunkkerikompleksi peitenimeltään Maybach 1 ja Euroopan modernein viestiliikennekeskus käytössään. Tämä lienee ollut todellinen Heinrichsin ja Halderin tapaamispaikka, lounaan ja illemmällä pidetyn esitelmän näyttämö taas lienee ollut lähellä sijaitseva Zossenin upseerikerho. Tässä tämän kirjoittajan tiedot eivät valitettavasti ole varmat ja jos joku lukijoista voi auttaa niin kuulen mielelläni. Todettakoon, että ao. bunkkerikompleksi on venäläisten räjäyttämänä edelleen olemassa ja upseerikerhokin pystyssä Neuvostoarmeijan jäljiltä, Suomen Sotilaan toimituksen väkeä vieraili paikassa nelisen vuotta sitten.

Joka tapauksessa siis Saksan maavoimien esikuntapäällikkö ja Suomen pääesikunnan päällikkö siis tapasivat 30. tammikuuta 1941 iltapäivällä ja läsnä olivat myös Suomen sotilasasiamies Berliinissä, jääkärieversti Walter Horn, Saksan sotilasasiamies Helsingissä eversti Horst Rössing ja kenraaliluutnantti Friedrich Paulus. Jälkimmäinen oli paikalla sillä hänen tehtävänsä OKH:ssa oli johtaa Barbarossan valmistelua. Tuon tason upseerit eivät keskustele lämpimikseen vaan esillä oli Barbarossan Suomea koskeva osuus, tosin Halder puhui voimassa olleiden saksalaisten määräysten mukaan peitetysti eikä mm. operaation peitenimeä suomalaisille paljastettu. Vaikea kuitenkaan kuvitella että Heinrichsille ei olisi selvinnyt että Saksa suunnitteli hyökkäystä itään ja Suomelle roolia siinä.

Halder kysyi tapaamisessa Heinrichsilta Suomen armeijan vahvuutta, liikekannallepanon nopeutta, keskityssuunnitelmia jne. saaden mitä ilmeisimmin tyydyttävät vastaukset. Heinrichs puolestaan sai tietää mm. Pohjois-Suomea koskevia saksalaisten suunnitelmia. Operaatio Renntier eli saksalaisten kaavailema Petsamon miehitys tuli käsiteltyä. Tapaamisessa Halderin esittämät asiat toteutuivat vajaata puolta vuotta myöhemmin kesäkuussa 1941 saksalaisten siirtäessä Suomeen useita divisioonia ja hyökätessä itään yhdessä Suomen asevoimien kanssa.

Saksalaisten kannalta tapaaminen sattui hyvään aikaan, sillä Barbarossan suunnitelmaa esiteltiin Hitlerille 3. helmikuuta ja Heinrichsilta saatu tieto oli Paulukselle varmasti käyttökelpoista vaikka se ei näytä itse suunnitelmaan vaikuttaneen. Ehkä Heinrichs vain vahvisti suomalaisten mahdollisuuksista jo aikaisemmin saatuja tietoja.

Suomalaisten kannalta Halderilta saatu tieto oli tärkeää ja 3. helmikuuta lentäen Suomeen palannut Heinrichs pystyi informoimaan Mannerheimin, Rytin ja sotakabinetin. Asia oli sikäli tärkeä, että juuri helmikuussa Suomessa oli poliittinen kriisi Neuvostoliiton jatkuvan painostuksen takia. Tieto pysyi kuitenkin hyvin pienessä piirissä kuten tuolloin parlamentarismin ja normaalit systeemit ohittava käytäntö oli. Merkkejä siitä, että meilläkin ruvettiin valmistautumaan mahdolliseen hyökkäykseen on jonkin verran.Kenraalieversti Franz Halder johti Saksan maavoimien esikuntaa, Oberkommando des Heeres’iä. Kuvassa Halder vasemmalla maavoimien komentajan sotamarsalkka Walther von Brauchitschin kanssa syksyllä 1939.Erich Heinrichs oli Mannerheimin luottomies.Eversti Walter Horn kuuli Barbarossan suunnitelmasta yhdessä Heinrichsin kanssa, kuvassa Horn vasemmalla Berliinissä 1942.

 

Avainsanat: ,

Share This