Britannian uhat: Kiinan kehitys, Venäjän vaikutus ja USA:n ystävyys

Iso-Britannia hakee uutta Brexitin jälkeistä asemaa vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa. Maassa julkaistiin raportti venäläisten vaikuttamisesta politiikassa ja liike-elämässä, samaan aikaan Yhdysvallat painostaa kiristämään Kiinan politiikkaa, Hongkongin tilanne on kärjistynyt ja korona-viruksella on huomattavia vaikutuksia maan talouteen. Toisaalta Yhdistynyt kuningaskunta ei ole ainoa maa, joka painiskelee samanlaisten kysymysten ja ongelmien kanssa. Maailma hakee uutta järjestystä ja siinä on merkkejä uudenlaisesta kylmästä sodasta.

Britannian parlamentti julkaisi raportin, josta ilmenee Venäjän vaikuttaneen maan politiikkaan aktiivisesti ainakin vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin Venäjä pyrki vaikuttamaan ainakin Skotlannin itsenäistymisäänestykseen. Vaikuttamisesta Brexit-äänestykseen on myös selkeitä näyttöjä, mutta sen osalta raportista on merkittäviä osia jätetty julkistamatta. Erityisesti julkistamisen yhteydessä keskusteltiin siitä, miten hallitus ei ole ottanut näitä uhkia vakavasti, eikä ole edes halunnut tutkia asiaa kunnolla. Oppositio on myös väittänyt, että hallitus on aktiivisesti vältellyt venäläisvaikuttamisen tutkimista.

Samalla on noussut esiin rikkaiden venäläisten merkittävä asema Britanniassa. He ovat sijoitustensa ansiosta saaneet viisumin ja sitä kautta kansalaisuuden. He ja heidän yrityksensä ovat myös lahjoittaneet rahaa poliitikoille ja vaalikampanjoihin. He ovat rahojensa kanssa onnistuneet myös hankkimaan monia merkittäviä tuttavuuksia niin politiikassa kuin liike-elämässä.

Pääministeri Boris Johson tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Libyan rauhanneuvotteluiden ohessa, Berliinissä tammikuussa 2020. Kuva: Tass

Sinänsä näissä tiedoissa ei ole mitään kovin täysin uutta. Pelottavinta on todennäköisesti, miten laajamittaiselta ja systemaattiselta venäläisten toiminta maassa vaikuttaa, ja toisaalta miten haluton tai kyvytön hallitus ja viranomaiset ovat olleet asian tutkimisessa ja estämisessä. Se myös herättää kysymyksiä siitä, kenen etujen mukaista se on ollut.

Nyt maassa on aloitettu keskustelu myös uudesta laista, jolla ulkomaisten tiedustelijoiden ja vakoojien toimintaa voitaisiin paremmin hallita. Alustavasti on ehdotettu samanlaista mallia kuin Yhdysvalloissa ja Australiassa, jossa ulkomaisten tiedustelupalveluiden edustajien tulee virallisesti rekisteröityä, ja jolleivat he tee sitä, he välittömästi rikkovat lakia ja heidät voidaan saattaa siitä vastuuseen.

Samaan aikaan Iso-Britannian suhde Kiinaan tulee entistä vaikeammaksi. Vielä muutama vuosi sitten Kiinalla ja kauppasuhteilla Kiinan nähtiin olevan merkittävä rooli Brexitin jälkeisessä Britanniassa ja erityisestä halussa toimia globaalisti. Presidentti Xi vieraili Lontoossa 2015 ja sai ”kuninkaallisen” kohtelun mukaan lukien ajelua hevoskärryissä kuningattaren kanssa ja pubivierailua silloisen pääministerin David Cameronin kanssa.

Kiinan presidentti Xi Jingping sai kuninkaallisen kohtelun Iso-Britannian silloiselta pääministeriltä David Cameronilta vuonna 2015. Kuva: Xinhua



Hongkongin entisenä isäntänä Kiinan sinne tuoma turvallisuuslaki on Iso-Britannialle erityisen ongelmallinen. Voi sanoa, että Kiina on pyyhkinyt pöytää Britannian kanssa tekemillään sopimuksilla Hongkongin asemasta. Nyky-Kiina ei paljon kuuntele Britannian tuohtuneita kommentteja asiasta.

Britannian painoarvo kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa alkaa olla niin pieni, että se ei uhkaa Kiinaa.

Britannia myös vihdoin päätti, että jatkossa Huawein teknologiaa ei tule käyttää 5G-verkoissa ja että vuoteen 2027 mennessä laitteet tulee korvata muiden valmistajien laitteilla. Tämä on ollut vaikea päätös Britannialle (Suomen Sotilas kirjoitti tästä ja siihen liittyvästä teknologian kylmästä sodasta viime vuonna numerossa 4/2019): yhtäältä USA on painostanut kieltämään Huawein käytön, mutta toisaalta Huawei työllistää paljon Britanniassa ja kiellolla voi olla laajemmat negatiiviset vaikutukset kauppaan Kiinan kanssa.

Samana päivänä, kun parlamentin raportti Venäjän vaikuttamisesta julkaistiin, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo oli vierailulla Lontoossa. Pompeo kiitteli brittihallitusta siitä, että se on ottanut kovemman linjan Kiinan suhteen. Samalla Pompeo ei juurikaan noteerannut raporttia venäläisestä vaikuttamisesta. Se kertoo siitä politiikasta, jota Yhdysvaltain nykyinen hallinto harjoittaa: Kiina on heille pääuhka ja Putinin tekemisiin ei haluta liikaa puuttua.

Kiinan tavoite on selkeästi nousta maailmanvallaksi ja johtavaksi talousmahdiksi. Venäjällä sellaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia, ja se keskittyykin lähinnä sotkemaan muiden asioita, ettei oma tilanne näyttäisi niin pahalta, ja toisaalta tukemaan Putinin kaltaisia voimamiehiä eri maissa.

Britannian kannalta ongelmallista on, että saadakseen kauppasopimuksen USA:n kanssa, maan tulee tukea USA:n politiikkaa. Jos USA:n presidentti vaihtuu tammikuussa, voi tilanne näyttää kokonaan toisenlaiselta. Vaikka Britannian tilanne on nyt erityisen monimutkainen, kun maa haluaa hakea kokonaan uuden aseman kansainvälisillä pelikentillä Brexitin jälkeen, sen asema samaan aikaan kiteyttää hyvin kansainvälisen politiikan muutoksia.

Kansainvälinen politiikka ja liittolaissuhteet ovat suurimman muutoksen keskellä sitten kylmän sodan lopun muutosten 1980-90-lukujen vaihteessa. Kiinalla on suuri rooli näissä muutoksissa, mutta samalla Venäjä käy epätoivoista taistelua omasta roolistaan ja tukeutuu siinä muiden maiden sisäisten asioiden sotkemiseen ja kansallismielisyyden kiihottamiseen, jolla saisi lietsottua epäsopua myös länsimaiden kesken.

Yhdysvaltain presidentinvaaleilla tulee varmasti olemaan vaikutusta tämän kehityksen kulkuun. Mutta on myös mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan Brexitin jälkeiseen Britannian politiikka ajautuu. Maa uskoi saavansa kontrollin paremmin omiin käsiinsä, mutta sen voimavarat ei siihen enää riitä, ja sen joutuu nyt navigoimaan USA:n, Kiinan ja EU:n kauppasuhteiden keskellä ja samaan aikaan hakemaan uutta paikkaa myös turvallisuuspolitiikassa. Britannian suunnalla ja kehityksellä voi ehkä ennustaa laajemminkin tulevaisuuden liittolaissuhteita ja kehityksen suuntaa.

Avainsanat: , , , ,

Share This