Burkina Fason hotelli-isku – jihadistien uusi strategia Länsi-Afrikassa

Burkina Fason (suom. lahjomattomien maa, entinen Ylä-Volta) pääkaupungissa Ouagadougoussa tehtiin 15.1.2016 terroristi-isku länsimaalaisten ja paikallisen eliitin suosimaan Brasserie Cappuccino -kahvilaan ja Splendid -hotelliin. Iskun toteuttaneet neljä terroristia surmasivat 30 siviiliä ennen kuin ranskalaiset erikoisjoukot surmasivat terroristit. Ennen kuolemaansa ilmeisesti malilaiset terroristit surmasivat kaikkiaan 18 eri kansalaisuutta edustanutta uhria: Surmansa saaneista kuusi oli kanadalaisia, kaksi sveitsiläisiä (kumpikin entisiä kansanedustajia) kaksi ranskalaisia sekä portugalilainen, alankomaalainen ja amerikkalainen. Iskusta vastuun otti al-Qaidan Pohjois-Afrikan siipi, ”Al-Qaida Islamilaisessa Lännessä” (AQIM) ja sen alaosasto ”Al Mouribatoune”.

Ouagadougoun terrori-iskut olivat merkittäviä, sillä ne ovat osoitus alueen jihadistien strategiamuutoksesta: Saharassa toimimisen sijaan nämä näyttävät nyt levittäytyvän etelään, laajentaen näin terrorismin uhkan koko Länsi-Afrikan alueelle.

Ouagadougoun terrori-iskut olivat merkittäviä, sillä ne ovat osoitus alueen jihadistien strategiamuutoksesta.

Ouagadougoun terrori-iskut olivat merkittäviä, sillä ne ovat osoitus alueen jihadistien strategiamuutoksesta.

Burkina Fason iskujen taustalla oli AQIM:n siipi, jota johtaa algerialainen jihadistiveteraani Mohtar Belmokhtar. Tämä riitaantui muutama vuosi sitten al-Qaidan muiden pohjoisafrikkalaisten johtajien kanssa ja muodosti sirpaleryhmän nimeltä ”El-Mouaguiine Biddam” (suom. ”He, jotka allekirjoittavat verellään”). Ryhmän verisin isku oli hyökkäys In Amenasin kaasukentälle tammikuussa 2013. Hyökkäyksessä terroristit surmasivat 37 ulkomaalaista, joukossa mm. norjalaisia.

Belmokhtarin väitetään myöhemmin yhdistäneen voimansa länsiafrikkalaisen jihadistiryhmä MUJAON kanssa. Yhteenliittymä otti nimekseen ”Al Mouribatoune”. Vuoden 2015 marraskuussa Belmokhtar ilmoitti ryhmänsä sopineen jälleen yhteistyöstä AQIM:n kanssa. Uudelleenliittoutumisen taustalla oli osan Belmokhtarin johtamien jihadistien loikkaus Libyassa ISIL:n riveihin.

Jihadistiryhmien keskinäisten suhteiden seuraaminen on työlästä ja pohjimmiltaan epäoleellista. Ouagadougoun iskujen jälkeen selvää sen sijaan on, että pohjoisafrikkalaiset ja malilaiset terroristiryhmät ovat alkaneet toteuttaa uhkaustaan taistelun siirtämisestä Saharan autiomaasta asutetuille alueille Etelä-Malissa ja naapurimaissa. Tilaisuus avautui Burkina Fasossa, joka on poliittisessa siirtymävaiheessa. Maan pitkäaikainen presidentti Blaise Compaoré joutui pakenemaan Burkina Fasosta kansannousun seurauksena, tämän henkivartiokaarti toteutti vallankaappauksen joka päättyi maan asevoimien uhattua sisällissodalla vallankaappareita. Uusi, demokraattisesti valittu presidentti Roch Marc Kaboré astui virkaansa kaksi kuukautta sitten. Hän yrittää uudelleen organisoida vallankaappauksiin taipuvaisen armeijansa.

Samanaikaisesti Burkina Faso on lähettänyt joukkojaan Malin YK-operaatioon ja toimii isäntämaana ranskalaisille erikoisjoukoille. Näillä on tukikohta Ouagadougoun ulkopuolella. Ranskalaisjoukot kuuluvat ”operaatio Barkhaneen”, joka on Malin alkuvuodesta 2013 pelastaneen sotilaallisen intervention seuraajaoperaatio. Sen merkeissä Ranskalla on 3 000 sotilaan operaatio, jonka toiminta-alue ulottuu Mauritaniasta Tsadiin. Operaation tavoitteena on estää jihadisteja etenemästä voimalla etelään. Ranskalaisten tiedustelukoneiden havaittua Saharassa terroristien tukikohtia, lentävät ranskalaiserikoisjoukot Ouagadougousta ja muilta alueella olevista tukikohdista tuhoamaan nämä. Burkina Fason päättäväisyys tukea ranskalaisia saattaa olla koetuksella,erityisesti jos terroristi-iskut lisääntyvät. Ouagadougoun isku ei ollut ensimmäinen Burkina Fasossa. Lokakuussa 2015 tehtiin isku Samorogouanissa, jossa surmansa sai kolme poliisia ja siviili. Sitä ennen huhtikuussa 2015 romanialainen kaivosyhtiön työntekijä siepattiin Tambaossa.

Burkina Fasoa voi pitää Malin jihadistien uuden strategian ensimmäisenä uhrina. Sen sijaan että nämä kävisivät verisiä taisteluita Saharan autiomaassa ranskalaisjoukkojen kanssa, joista vain harva tulee yleiseen tietoisuuteen, ovat AQIM, Al Mouribatoune, tuaregien Ansar al-Dine ja sen sirpaleryhmä ”Front de libération du Massina” siirtäneet toimintansa terroristi-iskujen muodossa Etelä-Malin asutuskeskuksiin ja naapurimaihin. Malin pääkaupungissa Bamakossa marraskuussa tehty hyökkäys Radisson-hotelliin oli esimerkki tästä uudesta strategiasta. Hotelli-iskusta ottivat vastuun sekä Al Mouribatoune että ”Front de libération du Massina” .

Malilaisten asiantuntijoiden mukaan vakavin terroristiuhka kumpuaa AQIM:n sijaan ”Massinan vapautusrintamasta”. Ryhmä toimii Malin-Mauritanian rajaseudulta aina Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle saakka. Ryhmä toimii alueellisesti, mikä vaikeuttaa torjuntatyötä. Lokakuussa Norsunluurannikon pohjoisosasta paljastui ryhmän asevarasto. Lisäksi ryhmä värvää ”mustia” afrikkalaisia, toisin kuin Malin muut ryhmittymät, joissa päätösvalta on ollut yksin algerialaisilla tai tuaregeilla. Ryhmän tavoitteena on alueella lyhyen aikaa 1800-luvulla hallinneen ”Hamdullahin kalifaatin” palauttaminen.

Selvää Burkina Fason terroristi-iskujen jälkeen on, että kaikki malilaiset radikaali-islamistiset terroristiryhmät pyrkivät laajentamaan toimintansa etelään. Sitä myöten terrorismin uhka on muuttumassa todelliseksi vaaraksi koko Länsi-Afrikassa.

Avainsanat: , , , ,

Share This