Burundi uuden kansanmurhan kynnyksellä

Burundin pääkaupungissa Bujumburassa on ollut vakavia väkivaltaisuuksia torstaina. YK:n mukaan Burundi on liukumassa taas etniseen vihanpitoon hutujen ja tutsien välillä.

Väkivallan on uutisoitu kohdistuvan erityisesti maan tutsivähemmistöön. Burundin turvallisuusjoukkojen väitetään syyllistyneen tutsien etnisiin murhiin, joukkomurhiin ja joukkoraiskauksiin.

YK:n mukaan pääkaupunki Bujumburasta ja sen lähialueilta on löytynyt toistaiseksi ainakin yhdeksän joukkohautaa. YK:n arvion mukaan vähintään 440 ihmistä on kuollut huhtikuusta 2015 alkaneiden levottomuuksien jälkeen, jotka ovat ajaneet kymmeniä tuhansia pakolaisiksi naapurimaihin.

Tilanne kärjistyi joulukuussa 2015, kun kolmeen sotilastukikohtaan hyökättiin. Iskujen jälkeen hutuvaltaiset turvallisuusviranomaiset toteuttivat laajamittaisia etsintä- ja pidätysoperaatioita, joiden kohteena olivat maan tutsit.

Tilanne eskaloitui uudelleen tammikuussa, kun pääkaupunki Bujumburassa puhkesi 21.1.2015 yhteenottoja. Levottomuudet puhkesivat pian sen jälkeen kun YK:n turvallisuusneuvoston lähettiläät olivat saapuneet Burundiin. YK:n tavoitteena on suostutella hallitus neuvotteluihin opposition kanssa sekä saada se hyväksymään rauhanturvaajien lähettäminen maahan.

Ruandan kansanmurhassa tapettiin arviolta 500.000 - 1.000.000 tutsi-vähemmistöön kuuluvaa. Kuva Ntraman kirkon alttarilla, jossa tapettiin 5000 tutsia.

Ruandan kansanmurhassa tapettiin arviolta 500.000 – 1.000.000 tutsi-vähemmistöön kuuluvaa. Kuva Ntraman kirkon alttarilla, jossa tapettiin 5000 tutsia.

Etnisellä vihanpidolla, joka johti naapurimaa Ruandassa kansanmurhaan ja Burundissakin sisällissotaan 1990-luvun alussa, on myös luokkakonfliktin aineksia. Burundilaisten enemmistö on hutuja, mutta yhteiskunnan johtava luokka on ollut tutseja.

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza

Burundin nykyiset väkivaltaisuudet alkoivat, kun hutuihin kuuluva presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti huhtikuussa 2015 pyrkivänsä kolmannelle valtakaudelle. Maan perustuslaki olisi sallinut vain kaksi kautta.

Nkurunziza voitti heinäkuussa järjestetyt vaalit, ja väkivaltaisuudet ovat sen jälkeen vain kiihtyneet armeijan yritettyä vallankaappausta. Maassa on muun muassa tehty useita sekä hutujen että tutsien poliittisia murhia.

Viime kerralla Hutujen ja Tutsien välinen vihanpito johti yhteen historian kammottavimmista kansanmurhista.

Lue lisää Afrikan kärjistyvistä turvallisuusongelmista Libyassa, Malissa, Burkina Fasossa, Keniassa ja Somaliassa Suomen Sotilaan numerosta 1/2016, joka ilmestyy helmikuussa. Tilaa lehti tästä.

Avainsanat: , , ,

Share This