Disruptiiviset teknologiat – sodan muuttajat

Disruptiivinen eli häiritsevä teknologia muuttaa sodankäynnin muotoa tai pelisääntöjä siinä määrin, että se pakottaa muuttamaan asevoimien doktriinia, rakennetta, resurssilinjauksia, henkilöstö- ja materiaalistrategiaa tai muita strategisia linjauksia. Miten erottaa jyvät akanoista? Miten välttää tilannetta, jossa suorituskyvyn tullessa käyttöön sitä ei enää tarvita tai se perustuu konseptiin, joka on teknologisesti vanhentunut tai pian vanhentumassa?

Teknologia, joka vain parantaa olemassa olevaa suorituskykyä tai mahdollistaa olemassa olevan järjestelmän korvaamisen paremmalla, ei ole disruptiivinen. Suurin osa teknologisesta kehityksestä kuuluu tähän kategoriaan.

Ydinpommi oli aikanaan disruptiivinen teknologia, sillä se lisäsi pommikoneen tehoa 15 000-kertaiseksi! Vetypommin kehittäminen lisäsi ydinpommin tehoa monta kertaluokkaa, mutta sillä ei enää ollut disruptiivista vaikutusta, sillä aseen tuhovoima oli jo valmiiksi tasolla, joka muutti strategisen viitekehyksen.

Ratkaisevat tekijät

Teknologia voi olla disruptiivinen joko sen johdosta, että se mahdollistaa jonkin kokonaan uuden suorituskyvyn tai sen vuoksi, että sillä kyetään kiistämään jonkin suorituskyvyn toimivuus sen riippuvuuden tai haavoittuvuuden kautta. Esimerkiksi elektronisten järjestelmien, tietoverkkojen, sähkömagneettisen spektrin tai avaruuden käyttämisen estävä teknologia olisi disruptiivinen. Myös liikkeen estävällä teknologialla olisi disruptiivisia vaikutuksia.

Ihmisen korvaaminen autonomisilla järjestelmillä parantaa radikaalisti suorituskykyä. Ihminen on kallis ja painava järjestelmäelementti, joka ei juurikaan kestä kiihtyvyyksiä ja jolle tulee taata lämpötilojen ja ilman laadun osalta vakaa ympäristö. Ihminen on lisäksi hidas sekä päätöksenteossa että toiminnassa. Toisaalta ihminen kykenee hahmottamaan tilanteen, osaa tehdä soveltavia ratkaisuja ja kykenee toimimaan myös odottamattomissa tilanteissa.

Robottien sota

Johtaako teknologinen kehitys siihen, että koneet kykenevät ottamaan ihmisen paikan? Ennen pitkää näin voi hyvinkin käydä, kunhan koneiden kognitiiviset kyvyt kehittyvät. Jo tällä hetkellä tietokoneen kasvojentunnistuskyky ylittää ihmisen kyvyt, minkä johdosta esimerkiksi elektroninen passi ja automaattinen tunnistus lentokentillä alkaa jo olla arkipäivää. On arvioitu, että 2020-luvulla henkilökohtaisen tietokoneen laskentakapasiteetti vastaa ihmisaivoja.

Toisen osapuolen liikkumisen estäminen esimerkiksi vaanivilla aseilla ja muilla miehittämättömillä sensori- ja asejärjestelmillä veisi tältä osapuolelta toimintaedellytykset. Samoin tulivoiman kehittyminen tasolle, jossa jokainen laukaus osuu ja jossa ampujan ei tarvitse itse edes nähdä maalia, asettaisi toisen osapuolen hyvin vaikeaan tilanteeseen.

Luit juuri kaksi ensimmäistä kappaletta jutusta, joka ilmestyi Suomen Sotilas -lehden numerossa 6/2013.

Tilaa Suomen Sotilas. Saatavana myös hyvinvarustetuista lehtipisteistä

Teksti: Jyri Kosola

Avainsanat: , , ,

Share This