Ensimmäisen maailmansodan alkamisesta sata vuotta

Suomen Sotilaan numero 4/2014 on suuri sotahistorian erikoisnumero. Lehdessä käsitellään erityisesti historian merkkitapahtumia, joista on kulunut tänä vuonna tasavuosia: ensimmäinen maailmansota alkoi 1914, Normandian maihinnousu 1944, Kannaksen suurhyökkäys, Helsingin ja Tallinnan suurpommitukset tapahtuivat kaikki myös vuonna 1944.

Euroopassa on tänä vuonna muisteltu monin eri tavoin ensimmäistä maailmansotaa, suurta sotaa, joka on edelleen monelle Euroopan kansallisvaltiolle keskeinen historian käännekohta. Se on sankaritarinoiden mutta samalla suurten menetysten ja pettymysten aikakausi. Myös itsenäisen Suomen synty ajoittuu tähän turbulenttiin ajankohtaan.

Ensimmäinen maailmansota alkoi kun Itävalta-Unkari aloitti sotatoimet Serbiaa vastaan heinäkuun 28. päivänä 1914. Tämä puolestaan johti pian monimutkaisten liittolaisjärjestelyjen takia keskus- ja ympärysvaltojen sodanjulistuksiin ja Euroopan laajuiseen aseelliseen yhteenottoon.

Sotaan osallistuneen maat jaetaan kahteen liittokuntaan: keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta. Ympärysvaltoja puolestaan olivat Yhdistynyt Kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Ranska ja myöhemmin sotaan liittynyt Yhdysvallat.

Euroopan suurvaltojen kilpailu ja asevarustelu oli enteillyt tulevaa konfliktia jo jonkin aikaa. Lopullisen sysäyksen suursotaan johtavaan kehityskulkuun antoi kuukautta aikaisemmin 28. kesäkuuta tapahtunut Itävalta-Unkarin kruununprinssi, arkkiherttua Frans Ferdinandin murha. Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui tuolloin Itävalta-Unkariin kuuluvan Bosnia-Herzegovinan pääkaupungissa Sarajevossa arkkiherttuaa kuolettavasti rintaan.

Kruununprinssin salamurha aiheutti diplomaattisen kriisin Itävalta-Unkarin ja Serbian välille. Itävalta-Unkari esitti Serbialle joukon vaatimuksia, joista kaikkiin Serbia ei kyennyt vastaamaan. Itävalta-Unkari aloitti hyökkäyksen Serbiaan, mikä johti Venäjän sodanjulistukseen Itävalta-Unkarille. Kun Venäjä mobilisoi, Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa vastasi samalla mitalla ja hyökkäsi Venäjän liittolaista Ranskaa vastaan puolueettomina pysytelleiden Belgian ja Luxemburgin kautta. Tämä taas johti Britannian sodanjulistukseen ja suursota oli syntynyt.

Suomessa tilanne maailmansodan ensimmäisinä vuosina pysyi melko rauhallisena. Suomen suuriruhtinaskunnan oman sotaväen viimeiset joukot oli lakkautettu 1905. Kutsuntalakot olivat johtaneet myös asevelvollisuuden lopettamiseen maassa. Asevelvollisuus korvattiin korkeammalla verotuksella, ns. sotilasmiljoonilla. Toki suomalaisia ammattisotilaita palveli runsain mitoin Venäjän asevoimissa, ml. Gustaf Mannerheim, Vilho Nenonen jne.

Vasta ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina 1917-1918 Venäjän ja Saksan solmittua aselevon ja Venäjän vallankumouksen alettua, sodan tuulet pyyhkäisivät Suomenkin ylitse. Juuri itsenäistyneessä Suomessa suojeluskuntien aloittama maassa olevien venäläisten joukkojen riisuminen aseista muuttui pian suomalaisten punaisten vallankumousyritykseksi ja valkoisille vapaussodaksi.

Suomen Sotilas 4/2014 on nyt myynnissä hyvinvarustetuissa lehtipisteissä. Tilaa Suomen Sotilas edulliseen kestotilaushintaan ja saat myös tämän tuoreimman numeron postitettuna kotiisi.

Avainsanat:

Share This