Entä jos olisi sota?

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier muistutti pääsiäistervehdyksessään aiheellisesti, että poikkeustilanne ja sota ovat kaksi eri asiaa. Vaikka valtiot ja erilaiset häikäilemättömät toimijat pyrkivät nytkin hyötymään kriisistä taloudellisesti tai muutoin, loppujen lopuksi olemme kaikki aika lailla samalla puolella.

Tämä huomio pakottaa kysymään, mikä todella on huoltovarmuutemme tila. Vielä ei ole tapahtunut mitään eksistentiaalisesti vaarallista, mutta petrattavaa todellisen konfliktin varalle on paljastunut sitäkin enemmän – ja kaikki tuskin on paljastunut.

Huoltovarmuuskeskuksen epämääräiset maskikaupat tuskin olisivat tulleet julkisuuteen ilman toimittaja Jarno Liskin työtä ja sitä tosiasiaa, että virolaispankki, jonka tilille Tiina Jylhän yritykselle tarkoitetut rahat saapuivat käytännössä epäilee Suomen valtiota rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta. Kiinasta tilattujen maskien kauppaan on kytketty myös rikollinen moottoripyöräjengi Helvetin enkelit, jonka Suomen osastoa on kuvattu Vladimir Putinin hallinnon suojeluksessa olevien Yön Susien ehkä läheisimmäksi ulkomaiseksi yhteistyöjengiksi ja epäilty käytännössä dominoivan maamme järjestäytynyttä rikollisuutta. Joukon johtajana pidetty Jarkko Laakso on ollut syytettynä laajassa Katiska-huumevyyhdessä.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounemaa on kuvattu sijaiskärsijäksi. Entinen kansanedustaja Mikael Jungner jopa vertasi häntä Jeesukseen. On totta, ettei ongelmien perkaamista kannata jättää tähän, vaikka vastuunkantoa arvostaisikin.

Ministeri Tuula Haataisen lisäksi kysymyksiä voisi esittää esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön – jonka alaisuudessa Huoltovarmuuskeskus toimii – kansliapäällikkö Jari Gustafssonille. Hänen tulisi entisenä Pekingissä palvelleena suurlähettiläänä ymmärtää Kiinan kiemurat. Myös Gustafssonin aiempi työnantaja Jokerit on viime aikoina tähyillyt maahan. Ilmeisesti kyseessä on laajempikin projekti, jonka taustalla saattaa olla joukkueesta aiemmin aimo osan omistaneen oligarkki Gennadi Timtshenkon rooli Kremlin puhemiehenä Xi Jinpingin hallinnon suuntaan.

Oppimisen lisäksi koronakriisi voi konkreettisesti helpottaa tuleviin poikkeustilanteisiin varautumista. Kulutuksen vähentymisen ja Venäjän sekä Saudi-Arabian – nyt tosin jo ratkenneen – hintasodan seurauksena äärimmäisen matalalle painunut öljyn hinta kannattaisi käyttää hyväksi. Suomessa on paljon lääniä ja todennäköisesti varastotiloiksi sekä -laitteistoiksi kelpaavaa materiaaliakin löytyy huomattavasti yli tarpeen, käyttämättömänä. Tämän kapasiteetin hyödyntämisen mahdollisuudet tulisi selvittää välittömästi.

Öljyn hintakehityksen merkitystä myöskään kansainvälisen tilanteen kehityksen kannalta ei tule aliarvioida. Huolimatta tuotannonrajoitussopimuksesta WTI, jota esimerkiksi Uralin öljyn hinta usein seuraa, pyörii vain päälle kahdessakymmenessä dollarissa. Vuosi sitten luku oli neljäkymmentä dollaria korkeampi. Kaikista välittömimmät seuraukset nähnemme Afrikassa ja Lähi-idässä, jossa Iranin tukemien shiiamilitoiden dominoima Irakin valtio on ollut jo valmiiksi hajaannuksen partalla mielenosoitusten ja Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentaja Qasem Suleimanin tammikuisen surman vuoksi. Jälleen epävakaammaksi ajautuvan Lähi-idän turvallisuusvaikutukset eivät voi olla heijastumatta myös Eurooppaan.

Share This