EU:n asedirektiivi kiristymässä – torjuntavoitosta ei vielä tietoakaan

Euroopan komissio esittää uutta tiukempaa asedirektiiviä, jonka myötä kaikki sarjatuliaseet, sotilasaseita muistuttavat aseet ja suuren lipaskapasiteetin omaavat aseet kiellettäisiin yksityishenkilöiltä kokonaan. Direktiiviin sisältyy myös tiukemmat vaatimukset deaktivoitujen aseiden valvonnasta. Sellaisenaan voimaan tullessaan uusi asedirektiivi lopettaisi Suomessa toiminnalliset reserviläisammunnat sekä asekeräilyn kokonaan. Monet muut ammuntalajit sekä metsästys tietyillä asetyypeillä olisi myös vaarassa.

Työryhmä: Jukka Kemppi, Juha Särestoniemi, Pekka Mäkelä

Viime perjantaina 10.6.2016 Brysselissä pidettiin Euroopan Unionin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokous, jossa käsiteltiin Euroopan komission esitystä asedirektiiviksi. Suomen sisäministeri Petteri Orpo (kok) ei ollut kokouksessa kokoomuksen puoluekokouskiireidensä takia. Häntä edusti kokouksessa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen.

Jotkut ehtivät jo onnittelemaan Suomea torjuntavoitosta asedirektiiviasiassa. Lähihistoriaan viitaten ministerikokouksen lopputulemaa voitaisiin ehkä kuitenkin verrata vasta kutsuun ”keskustelemaan eräistä konkreettisista kysymyksistä”, kuten syksyllä 1939.

Suomen erityistoiveet mm. vapaaehtoisen maanpuolustuksen kouluttautumistarpeista yksityisomistuksessa olevilla sotilasaseita muistuttavilla itselataavilla kertatuliaseilla pääsi vasta esityslistalle. Tällä siis tarkoitetaan kansankielellä reserviläisammuntojen puoliautomaattirynkkyjä, jotka oltaisiin kieltämässä näillä näkymin kokonaan. Vääntö on vasta alkamassa.

Suomen Sotilas keräsi joukon asiantuntijoita yhteen seuraamaan ja vaikuttamaan asedirektiiviasian käsittelyyn. Kokosimme prosessin tässä vaiheessa muutamia kysymyksiä ja vastauksia lukijoitamme varten.

Miksi reserviläisaseille ja -ammunnalle ei löydy ymmärrystä Euroopan Unionista?

EU-terminologiassa tunnetaan aseiden osalta käsitteenä vain ”viranomaisten hallussa” tai ”siviilin hallussa”. EU:ssa ei tunneta reserviläisiä tai reserviläisjärjestöjä maanpuolustukseen liittyvän ampumatoiminnan järjestäjinä. EU:ssa on useita maita, joissa on toimiva kodinturvajoukko ja sen henkilöstöllä aseet kotona. Aseet kuitenkin omistaa paikallinen puolustuslaitos. Toisin sanoen, vaikka kalusto on yksityishenkilöillä ns. pitkällä kuitilla, aseet ovat viranomaisaseita. Suomen reserviläisten puoliautomaattiaseita ei siis suojaa tässä kohtaa maanpuolustustarkoitus.

Minkälaiset aseet ovat nyt asedirektiivin myötä vaarassa tulla kielletyksi?

  • Rynnäkkökivääreiden puoliautomaattiversiot ja aseet, joissa yleensäkin on yli 11 patruunan irtolippaiden kiinnitysmahdollisuus saatetaan kieltää, koska viranomaisten on mahdoton valvoa suurempien lippaiden valmistusta.
  • Pistoolit, joihin voi kiinnittää yli 20 patruunan lippaan, saatetaan kieltää samasta syystä.
  • Itselataavat metsästyskiväärit ja haulikot, joissa on kiinteä maksimissaan kahden patruunan lipas eivät ole kieltolistalla.

Käytännössä tällaisena voimaan astuva asedirektiivi lopettaisi kaikki toiminnalliset ampumalajit EU:n alueella. Myös muutama olympialaji on vaarassa loppua.

Miten asedirektiivin käsittely etenee?

Asedirektiivistä on viimeksi keskusteltu tiistaina 14.6. Euroopan Unionin sisämarkkinavaliokunnassa (IMCO). Valiokunta äänestänee direktiivimuutoksista heinäkuussa. Keskustelu on tiettävästi koskenut kompromissitarkastuksia.

Kun valiokunta on äänestänyt kannastaan, parlamentti ja neuvosto aloittavat neuvottelut lain yksityiskohdista. Neuvottelut aloitetaan, jos valiokunta antaa äänestyksessään siihen mandaatin. Tässä tapauksessa Pariisin ja Brysselin terroritekojen, sekä tuoreimpana Yhdysvaltojen Orlandon joukkomurhan aikaansaama poliittinen paine ajaa siihen, että mandaatti löytyy.

Parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut kestänevät kuukausia. Mikäli neuvotteluissa edistytään ja osapuolet saavat aikaan kompromissin, pitää neuvotteluiden päätyttyä molempien osapuolien – sekä neuvoston että parlamentin – hyväksyä tämä kompromissi omilla tahoillaan. Sama poliittinen paine ajanee nopeaan yhteisymmärryksen löytymiseen.

Jäsenvaltioiden on ajettava voimaan astunut direktiivi omiin kansallisiin aselakeihinsa 18 kuukauden sisällä, perustelluista syistä saa jatkoaikaa mutta lakimuutokset tehtävä viimeistään 36 kuukauden sisällä.

Suomen Sotilas jatkaa tilanteen seuraamista.

Linkkejä:

18.11.2015
Ehdotus aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52015PC0750&from=FI

3.6.2016
Sisäministeriön tiedote asedirektiiviuudistuksesta:
www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/asedirektiivin_uudistus_etenee_suomen_toiveiden_mukaisesti_68062

8.6.2016
Direktiivin 91/477/EEC muutosesitys 8.6, käsiteltäväksi ministerikokouksessa 10.6:
http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9841-2016-INIT/en/pdf

9.6.2016
Sisäministeriön mediatiedote 9.6:
http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/eu_n_sisaministerit_keskustelevat_viisumipolitiikasta_ja_asedirektiivista_68165

10.6.2016
Neuvoston tiedote kokouksesta:
http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/06/10-weapons-strengthen-control/

Avainsanat: , , , , ,

Share This