Hermokaasua pikkukaupungissa – miten Britannia voi reagoida?

40.302 asukkaan Salisbury kartalla.

Englantilaiset pikkukaupungit ovat paljon tylsempiä paikkoja kuin Midsomer Murders -sarjasta voisi päätellä. Erityisesti ne ovat hiljaisia ja idyllisiä paikkoja sunnuntaisin, jolloin ihmiset lähinnä vaeltavat syömään sunnuntaipaistin tai englantilaistuneen curryannoksen. Pubissa voidaan koiran kanssa pysähtyä ottamaan tuoppi. Pienessä Salisburyn kaupungissa tuo idylli särkyi viikko sitten sunnuntaina, kun kaksi henkilöä löydettiin puiston penkiltä sairaskohtauksen kourissa.

Kesti kuitenkin vielä lähes vuorokauden ennen kuin tapaus nousi uutisotsikoihin. Siinä vaiheessa tuli tieto julkisuuteen, että kyseessä oli entinen venäläinen vakooja, Sergei Skripal ja hänen tyttärensä, jotka nyt olivat kriittisessä tilassa sairaalassa. Tästä alkoi kehityskulku, jossa asian vakavuus ja merkittävyys selvisi vasta vähitellen.

Välittömässä nousi esiin vertaukset Litvinenkon murhaan reilut kymmenen vuotta sitten. Alettiin puhua myös muista salaperäisistä venäläisten kuolemista Britanniassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Voisiko tämä kaikki olla sattumaa? Virallisesti ei kuitenkaan haluttu ottaa tarkemmin kantaa asiaan.

Vasta muutaman päivän kuluttua selvisi, että kyseessä on vaarallinen hermomyrkky. Tällöin alettiin myös tiedostaa, että myös ulkopuoliset ovat saattaneet altistua myrkylle. Skripal ja hänen tyttärensä olivat olleet paikallisessa italialaisessa ravintolassa ja pubissa. Viikko tapauksen jälkeen annettiin julkinen varoitus muille ravintolassa ja pubissa olleille pestä vaatteensa kunnolla tai pakata ne ja muut mukana olleet tavarat muovipusseihin. Myös ravintolan kalusteita hävitettiin, koska niissä oli niin jäänteitä myrkystä.

Viikon kuluessa myös armeija saapui kaupunkiin. Uhreja ensimmäisenä auttaneen poliisin kerrottiin myös joutuneen sairaalahoitoon. Suuri osa keskustaa ja alueet, missä isä ja tytär olivat liikkuneet,  eristettiin. Armeija vei myös heitä kuljettaneen ambulanssin pois. Aluetta alettiin kohdella kuin sota-aluetta jossa oli käytetty kemiallista asetta.

Tapaus on nostanut lukuisia kysymyksiä Britanniassa:

  • Miksi viranomaiset eivät välittömässä reagoineet nopeammin ja voimakkaammin, kun tiedettiin, kuka uhri oli?
  • Miten saattoi kestää viikon ennen kuin samoissa tiloissa liikkuneille annettiin varoitus?
  • Miksi odotettiin päiviä ennen kuin armeija ja poliisin erikoisyksiköt ottivat tutkinnan ja jälkihoidon vastuulleen, lienee aika selvää, että tapaus ei ole pikkukaupungin paikallispoliisin kaliiberia.

Theresa May

Kahdeksan päivää tapauksen jälkeen pääministeri May kertoi parlamentissa, että kyseessä on venäläinen Novichok-hermomyrkky. Mayn mukaan myrkytyksen takana on joko Venäjä, tai Venäjä ei ole kyennyt pitämään vaarallista myrkkyä turvassa. May antoi Venäjälle aikaa tiistai-iltaan antaa selvitys asiasta, muuten Britannia katsoo Venäjän valtion käyttäneen laittomasti voimaa Britannia vastaan ja ryhtyy tarvittaviin vastatoimiin. Venäjä on joko kiistänyt väitteet kokonaan tai pitänyt niitä maan mustamaalauksena, tai vitsaillut miten vaarallinen paikka Britannia on maanpettureille.
Suuri kysymys kuuluukin, mitä seuraavaksi? Litvinenkon tapauksen yhteydessä Britannian toimet olivat lopulta varsin muodollisia. Nyt on arvioitu, että ”standardivastaus”, eli muutaman diplomaatin karkoitus ei ole tässä tapauksessa tarpeeksi. Mutta onko Britannialla oikeasti paljoakaan keinoja toimia asiassa?

Britanniassa on arvioitu jo päiviä, että tapauksen saama julkisuus muissa maissa on ollut varsin pientä, siihen nähden miten merkittävänä tapaus Britanniassa nähdään. Britannia kaipaisi kansainvälistä tukea vastatoimissa, mutta mistä sitä voisi saada? USA:n nykyistä presidenttiä ei ole kiinnostanut toteuttaa edes pakotteita, joita oma senaatti on ajanut. Tuskin hän lähtee reagoimaan johonkin tapaukseen, joka on tapahtunut USA:n ulkopuolella.

Myös muiden EU-maiden tukeen voi luottaa vähemmän. Britannia on keskellä Brexit-neuvotteluja ja hallituksella on ollut nokittelua niin EU:n kuin muiden EU-valtioiden suuntaan. Ovatko EU-maat halukkaita lähtemään tukemaan valtiota esimerkiksi talouspakotteissa, joka kuitenkin haluaa jättää heidät? Osittain myös populistiliikkeiden nousun eräissä EU-maissa arvellaan vaikeuttavan Venäjää vastaan toimimista.

Britanniassa on varsin paljon venäläisiä, myös niitä jotka eivät ole kotimaansa suosiossa. Yksi keino reagoida voisi olla toimet venäläisiä Lontoossa listattuja yrityksissä ja Britanniassa olevia sijoituksia vastaan. Toisaalta kohdistuvatko ne toimet oikeaan tahoon vai enemmän Kremlin vastustajiin? Lisäksi nuo sijoitukset ovat myös merkittäviä Britannian taloudelle, etenkin kun Brexit luo epävarmuutta esimerkiksi kiinteistösijoituksiin.

Esiin on myös noussut venäläisten merkittävät lahjoitukset, etenkin konservatiiviselle puolueelle. Puolue on saanut 820 000 puntaa venäläisiltä (oligarkeilta) viimeisen 20 kuukauden aikana ja 3 miljoonaa vuoden 2010 jälkeen. On totta, että venäläistaustaisille on tapahtunut outoja kuolemia viime vuosina juuri Britanniassa ja toisaalta maassa on paljon venäläistä rahaa. Britannialla on selkeästä venäläiskysymys hoidettavanaan.

Britannian hallituksella on käsissään vaikea tapaus. Venäjä todennäköisesti pelaa vain sen perinteistä pokeria, eikä ole tietävinään mistään mitään. Britannian hallituksella on kädet muutenkin täynnä töitä ja yksin sillä ei ole kovin voimakkaita mahdollisuuksia toimia, kun tuskin kuitenkaan kovin aggressiivisiin keinoihin halutaan turvautua. Turvallisuuspolitiikka on myös ollut Brexitiin liittyen esillä ja tapaus voi olla muistutus siitä, että yksin on vaikeampi toimia, etenkin kun USA:ssa on presidentti jonka Venäjä-suhteet ovat ihan oman tutkinnan aihe.

 

Share This