Hulluja päiviä, taas

Helsingin Sanomat julkaisi taannoin artikkelin venäläisen hämäyksen eli “maskirovkan” historiasta. Hämmentäminen ja eskalaatio toisaalla ja vähän siellä täällä voi olla hyvä keino peittää todelliset tavoitteet. Sinänsä on erikoista, että valtakunnan päälehden täytyy tällaisia perusasioita lukijoilleen opettaa, mutta ehkä parempi niin kuin toisin päin. Asia on ajankohtainen siksikin, että poikkeuksellisen aurinkoisen juhannuksen aikana monelta saattoivat jäädä uutiset kansainvälisen rauhattomuuden kasvusta väliin. Oheeseen on koottu muutamia huomiota viime päivien tapahtumista.

Iran väittää ampuneensa amerikkalaislennokin alas omassa ilmatilassaan. (By Saman-1984 – Own workbased on: File:Middle Eastern terrain.jpg, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=79842734)

Iran

Vaikka Venäjä tuki Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, hänen tukijoidensa intohimojen taustalla vaikutti voimakas Iranin, Moskovan läheisen liittolaisen vastustaminen. Barack Obaman ydinsulkusopimus nähtiin amerikkalaisten ja israelilaisten nöyryytyksenä, josta oli päästävä eroon. Toukokuussa 2018 presidentti irtisanoikin sen, mikä on aiheuttanut entistä voimakkaampaa kitkaa transatlanttisissa suhteissa.

Ei siis ole ihme, että tilanne Hormuzinsalmella on kiristynyt. Iranin toteuttama yhdysvaltalaislennokki RQ-4A Global Hawkin alasampuminen on voimakas demonstraatio valmiudesta sotaan, vaikka motiivina olisikin vain neuvotteluasemien hakeminen. Samaa ei voine sanoa presidentin vastauksesta, jossa jo ilmassa olleet koneet käskettiin takaisin tekeillä olleiden iskujen aiheuttamien ihmisuhrien paljouden vuoksi. Pian erikoisen näytelmän jälkeen Trumpin hallinto tosin lisäsi pakotteita Teherania kohtaan. Listalta löytyy itse maan uskonnollinen (ja todellinen) johtaja Ali Khamenei lähipiireineen. Kyseessä on konkreettisestikin merkittävä toimi, joka iskee johtajan lähipiiriin tehden todennäköisemmäksi – joskaan ei todennäköiseksi – amerikkalaisten unelmoiman hallinnon vaihdoksen.

Tukijat valmiina

Venezuelan tilanne jatkuu epävakaana ja uusien venäläisvahvistusten saapumisesta maahan on raportoitu. Mielenkiintoisen näyteikkunan siihen, missä määrin Venäjä presidentti Vladimir Putiniin ja osin Kiinan Xi Jinpingiin nojaavat autoritaariset johtajat ovat valmiita tukeutumaan valtansa maksimoimiseksi erilaisiin “alihankintapalveluihin” – kuten Wagner-joukkojen kaltaisiin virallisesti kiistettäviin yksityisarmeijoihin ja muihin turvallisuuspalveluihin tai suoraan riippuvuuteen “isännistään” – tarjoaa myös Turkki, jossa opposition ehdokas Ekrem Imamoğlu voitti Istanbulin pormestarivaalin. Kyseessä oli jo toinen äänestys, sillä ensimmäinen yritys päätettiin uusia – kuitenkin voittomarginaali vain kasvoi. Asia on presidentti Recep Tayyip Erdoğanille valtava etenkin symbolisesti, nousihan hän itse valtaan juuri Istanbulin pormestarin tehtävän kautta. Kuvat spontaaneista kansanjuhlista kaupungin kaduilla hermostuttavat presidenttiä varmasti.

Erittäin vähäiselle huomiolle suomalaismediassa on jäänyt Tšekissä, Georgiassa ja Moldovassa käynnissä oleva kuohunta.

Ensimmäisessä kyse on protesteista, joissa ainakin n. 200 000 ihmistä on vaatinut vakavissa korruptiosyytöksissä rypevän, Venäjä-mielisen pääministeri Andrzej Babišin eroa. Mielenosoitukset ovat suurimmat sitten Samettivallankumouksen, joka johti sosialismin päättymiseen ja Tšekin sekä Slovakian rauhanomaiseen eroon. Vuosien saatossa maansa toiseksi rikkainta, aikanaan kommunistisen turvallisuuspalvelun hyväksi työskennellyttä miestä on epäilty jopa oman poikansa sieppaamisesta korruptio-oikeudenkäyntiin vaikuttamiseksi. Pojan kerrottua asiasta Babiš ilmoitti jälkikasvunsa kyllä menneen Krimin niemimaalle, mutta kärsivän skitsofreniasta ja puhuvan palturia.

Georgiassa jopa satojen ihmisten kerrotaan loukkaantuneen vastustettuaan venäläiskansanedustaja Sergei Gavrilovin vierailua maassa. Aluksi kyse oli julkisuuteen tulleesta kuvasta, jossa kommunisti Gavrilov istuu Georgian parlamentissa puhemiehen tuolilla ortodoksimaiden päättäjien konferenssissa. Mielenosoittajien ja poliisien välinen yhteenotto eskaloitui nopeasti provokaatioiden saattelemana. Käytännössä monet mielenosoittajat vastustavat ainakin osittain myös maansa nykyistä hallintoa, jonka suhtautumista Venäjään on pidetty liian pehmeänä.

Moldovassa vallitseva poliittinen kuohunta puolestaan uhkaa päätyä yhteisesti korruption vastaisiksi julistautuneiden EU-suuntautuneiden ja Venäjä-mielisten liittouman sopimukseen, joka muun muassa antaisi maan puolustusministeriön sekä tiedustelutoiminnan kontrollin Kremliin kallellaan olevalle presidentille.

Matkailua, makuja ja maskirovkaa

Missä ongelmat sitten eskaloituvat seuraavaksi? Selkeimpiä merkkejä on saatu Georgiasta, jonne suuntautuvat lennot Venäjä on kieltänyt. Valtiollisten suhteiden ongelmallisuudesta huolimatta venäläiset ovat suosineet entistä neuvostotasavaltaa aurinkoisena turistikohteena. Kummasti myös maan erittäin suosituista viineistä on löytynyt tuonnin estäviä riskejä juuri nyt.

Täysin tavallista ei ole Venäjälläkään. Hallinto on viime viikkojen aikana joutunut toistuvasti perääntymään kansalaisten aktiivisuuden edessä, joskin toistaiseksi kyse on ollut lähinnä paikallistason asioista. Ja vaikka Georgian ortodoksinen kirkko on ollut kotimaassaan keskeinen länsivastaisuuden linnake, Venäjällä on havaittavissa jopa pienen pieniä askelia kirkon ja valtion symboliseksi erottamiseksi: joukkotuhoaseita ei jatkossa enää aiota siunata.

Venäjä sekä Kiina ovat keskittyneet diktaattorien ja korruptoituneiden vallanpitäjien avustamiseen ulkomailla, mutta tässä “epäselvässä”, sodankäynnin ja vaikuttamisen välisiä rajoja testaavassa toiminnassa on ainakin yksi huono puoli: sitä ei useinkaan voi tavanomaisen sodan tavoin valjastaa sisäpoliittisiin tarkoituksiin. Näin siitä huolimatta, että jopa Skripaleiden myrkytystapaus on Venäjällä brutaalisti tuotteistettu. Ja vaikka toiminta on usein perinteistä sodankäyntiä edullisempaa, ei vasallien taloudellinen avustaminen pidemmän päälle ole edullista – etenkään oman kansan ilmaistessa kasvavaa tyytymättömyyttä.

Share This