HX-kilpailija Saab Kauhava Air Show 2020 -tapahtumassa

Viime viikonlopun Kauhavan Air Show 2020 -tapahtumassa HX-kilpailijoista Saab ja Ruotsin ilmavoimat olivat paikalla kaikkien runsaslukuisimmin kolmen klassisen Gripenin ja lentonäytösdebyyttinsä suorittaneen Gripen E -hävittäjän sekä GlobaEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokoneen voimin. Samalla Saab julkisti mielenkiintoisia HX-uutisia.

Ruotsin puolustusvoimat ja maan sotilasmateriaaliteollisuus ovat historiallisesti olleet Suomen Puolustusvoimien merkittävin ulkomaalainen yhteistyökumppani. Ruotsin alan teollisuuden merkittävimpiä toimijoita on Saab, joka on valittu Merivoimien Laivue 2020 -alusten taistelujärjestelmätoimittajaksi ja jonka Gripen E/F -monitoimihävittäjä on mukana Ilmavoimien HX-hankintakilpailussa. Osana HX-hankintaa Saab on tarjonnut Ilmavoimille myös GlobalEye -tutkavalvonta- ja johtamiskoneitaan. Saab ei ole vain sotilaslentonevalmistaja, vaan tuottaa kaikkea Carl Gustaf -singoista AIP-sukellusveneisiin.

Olemme kirjoittaneet perus-Gripenistä Suomen Sotilaassa 01/2014, sen Gripen E/F -evoluutiosta Suomen Sotilaassa 03/2019 viimeksi HX Challenge -tapahtuman yhteydessä verkkosivustollamme helmikuussa 2020.

Ensimmäinen sarjatuotettu Saab Gripen E. Kuva: Saab

Saabin upouusi LADM-häirintäohjusjärjestelmä

Osana HX-hankintaa Saab tarjoaa myös ELSO-osaamistaan. Gripen E/F -monitoimihävittäjän sisäistä Arexis ELSO-järjestelmää, joka suojaa yksittäistä hävittäjää, voidaan tarvittaessa täydentää koko lento-osastoa suojaavalla ulkoisella EAJP ELSO-häirintäsäiliöllä (Electronic Attack Jamming Pod), joka on osa Saabin tarjoamaa HX-toimituskokonaisuutta.

Uusin Saabin HX-toimituskokonaisuuden ELSO-kykyjen täydentäjä on Saabin pitkälti Suomessa kehittämä LADM-häirintäohjusjärjestelmä (Lightweight Air-launched Decoy Missile). Kertakäyttöinen LADM-ohjus laukaistaan Gripen-monitoimihävittäjästä kohti vastustajan lento-, tutka- ja ilmatorjuntakalustoa ja ohjus voi toimia sekä harhautusmaalina että toteuttaa ELSO-häirintää. Näin LADM-ohjus luo Gripen-osastolle turvallisen “käytävän”, jolla se neutralisoi elektronisen häirinnän avulla vastustajan RF-sensorit. Toistaiseksi Saabin tarjoama häirintäohjuskyky on HX-hankkeessa ainutlaatuinen suorituskyky. LADM-häirintäohjusjärjestelmä on tulossa palveluskäyttöön 2025-2030.

ELSO-kyvyt ovat HX-kalustolle kriittisiä

Tutkateknologian kehityksestä johtuen Suomen koko ilmatilaa voidaan valvoa esimerkiksi Venäjän uusilla 2 500-3 000 km havainnontietäisyyden 29B6 Konteiner yli horisontin tutkilla, joista ensimmäinen otettiin palveluskäyttöön vuoden 2019 lopussa Mordoviassa.

Koska Konteiner -tutka havaitsee myös häivekoneet, kaikki Suomen alueella lentävät, nousevat ja laskeutuvat lentokoneet koneen havaitaan, mikä neutralisoi Ilmavoimien kriisiajan hajauttamisesta saatavan hyödyn, koska hajasijoitustukikohta pystytään havaitsemaan heti kun sille laskeutuu tai siitä nousee hävittäjä, minkä jälkeen hajasijoitustukikohta seuraavaan tehtävään valmisteltavineen hävittäjineen voidaan tuhota kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä. Ainoa keino estää hävittäjäkaluston ja sen tukeutumisjärjestelmän havaitseminen on elektroninen häirintä.

Venäläisen 29B6 Konteiner -tutkajärjestelmän arvioitu havainnontialue.

Klassisen Gripenin ja Gripen E/F -evoluution tuotekehitys ja tuotanto

Tällä hetkellä Ruotsin ilmavoimilla on kuusi hävittäjälaivuetta ja noin 100 aktiivikäytössä olevaa Saab JAS 39C/D Gripen -monitoimihävittäjää, jotka oli aiempien suunnitelmien mukaan tarkoitus korvata 2020-luvulla koneen kehittyneemmällä ja suorituskykyisemmällä Saab JAS 39E/F Gripen -evoluutiolla, joita on tilattu 60 konetta. Uusimpien kevään 2019 suunnitelmien mukaan Ruotsin 2030-luvun tavoitteena on noin 120 monitoimihävittäjän tavoitevahvuus eli 60 Gripen E/F -evoluutiota ja 60 Gripenin aiempaa C/D -versiota. Samalla hävittäjälaivueiden määrä kasvaisi yhdellä laivueella yhteensä seitsemään laivueeseen. Ruotsin ilmavoimissa C/D-versioiden klassisia perus-Gripeneitä on tarkoitus käyttää 2035-2040 asti ja Gripen E/F -evoluutiota aina 2060 asti.

A, B, C ja D -versioiden perus-Gripeneitä on käytössä Ruotsin lisäksi Etelä-Afrikassa (26 konetta), Thaimaassa (12), Tšekissä (14) ja Unkarissa (14). Gripen E/F -evoluutiota on toistaiseksi tilattu Ruotsiin 60 konetta ja Brasiliaan 36. Brasilian hävittäjäkaluston uudistamistarve 2020-2030 -luvuilla on kuitenkin huomattavasti suurempi – yhteensä jopa 120 hävittäjää.

Saab tunnetaan siitä, että se päivittää, modernisoi ja laajentaa jo palveluskäytössä olevien hävittäjiensä suorituskykyjä ehkäpä ahkerimmin kaikista hävittäjävalmistajista maailmassa. Saab integroi Gripeniinsä uuden, ennenäkemättömän suorituskykyisen keskimatkan tutkahakuisen MBDA Meteor -ilmataisteluohjuksen ensimmäisenä maailmassa sillä seurauksella, että 20 vuotta vanha MS20 -ohjelmistoversiolla päivitetty perus-Gripen C/D oli vuonna 2016 luultavasti maailman suorituskykyisin monitoimihävittäjä ilmataisteluissa keskietäisyyksillä.

Uusimpana lisäyksenä klassisten Gripeneiden monipuoliseen ja laajenevaan modernisaatiotarjontaan on Saabin 28.4.2020 ilmassa testaama, uusinta GaN-teknologiaa hyödyntävä Saabin uusi AESA-tutka, jota tullaan tarjoamaan päivityksenä Gripeneiden alkuperäisille mekaanisesti keilaaville PS-05/A-tutkille.

Tänä päivänä uutta aseistusta, sensoreita ja muuta monitoimihävittäjien varustusta kehitetään huomattavasti nopeammin kuin mitä hävittäjävalmistajat pystyvät integroimaan niitä koneisiinsa. Siksi modernin monitoimihävittäjän sotilaallisen suorituskyvyn jatkokehittämisen pullonkaulana on kyky integroida hävittäjä ja sen varustus ohjelmallisesti yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Koska Saab pystyy kilpailijoitaan huomattavasti nopeammin kehittämään hävittäjiensä ohjelmistojen uusia versioita, sen hävittäjien sotilaallinen suorituskyky kehittyy kilpailijoitaan nopeammin.

Saabin integrointi- ja ohjelmointiosaaminen helpottaa ja nopeuttaa myös Gripen E/F -evoluution tuotekehitystä sarjatuotanto- ja palveluskäyttövalmiiksi. Koneen palveluskäyttöön Ruotsin ilmavoimissa tähtäävä koelento- ja evaluointiohjelma etenee kahdeksan testikoneen voimin nopeasti: airframen (“lentorungon” eli itse lentokoneen) testaus on jo viety loppuun ja nyt työn alla ovat sensorit, aseistus ja taktinen suorituskyky. Koelento- ja evaluointiohjelman tavoitteena ovat laajemmat sarjatuotantotoimitukset Ruotsin ilmavoimille (eli tilaajan lopullinen vastaanottohyväksyntä) vielä 2020 aikana ja Brasilian ilmavoimille hieman myöhemmin.

Ensimmäiset yksipaikkaiset E-evoluution sarjatuotantokoneet on jo luovutettu niin Ruotsin kuin Brasilian ilmavoimille ja sarjatuotantotoimitukset ovat nyt täydessä vauhdissa samaan aikaan koelento-ohjelman kanssa. Brasiliassa on aloitettu ensimmäisen kaksipaikkaisen F-evoluution sarjatuotantokoneen valmistus. Gripen E/F -evoluution sarjatuotanto on mitoitettu 24 koneen valmistamiseen kahdella tuotantolinjalla Ruotsissa ja Brasiliassa. Yhden koneen tuotantosykli alusta loppuun on noin 12 kuukautta.

Vaikka Gripen E/F on aiemman klassisen A, B, C ja D -versioiden perus-Gripenin evoluutio (niin laajasti modernisoitu uusi kehitysversio, ettei alkuperäistä peruskonetta voida jälkikäteen modernisoida evoluution tasolle järkevällä vaivannäöllä liian lukuisten muutosten takia) eikä puhtaalta pöydältä suunniteltu täysin uusi monitoimihävittäjä, niin se tahti, jolla 2013-2014 tilattu ja 2016 ensilentonsa suorittanut Gripen E/F -etenee kohti palveluskäyttöä on poikkeuksellisen nopea ja kertoo paljon Saabin erittäin korkeasta suunnitteluosaamisesta.

Saab Gripen E Kauhavan lentonäytöksessä. Kuva: Tim Jansson

Saab GlobaEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone

Suomen kannalta mielenkiintoisin Saabin sotilasilmailuhanke Gripen E/F -evoluution lisäksi on osana HX-kokonaisuutta Suomelle tarjottu tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone Saab GlobaEye, jonka perusajatuksena on karkeasti kiteytettynä se, että hävittäjän omaa tutkaa tehokkaampi, pidemmän havainnointietäisyyden ja korkeamman havannointikyvyn ilmavalvontatutka asennetaan korkealla lentävään liikesuihkukoneeseen, johon mahtuu mukaan myös muutama ilmavoimien toimintaa ohjaava taistelunjohtaja. Tutkavalvontakoneita kutsutaan myös ennakkovaroitus- ja valvontakoneiksi, koska aiemmin niiden päätehtävänä oli varoittaa vastustajan lentokaluston ja ohjusten yllätyshyökkäyksestä.

Korkealla lentävän tutkavalvontakoneen tutkalla on maasta käsin toimivaa tutkaa vähemmän katvealueita ja sen maanpinnan kaarevuudesta johtuva tutkahorisontti on huomattavasti kauempana, eli ilmasta käsin toimiva ilmavalvontatutka pystyy muodostamaan tarkan ilma-, meri- ja maatilannekuvan pitkillä etäisyyksiltä eikä sillä ole katvealueita. GlobalEye havaitsee vähintään 3 kilometrin korkeudella lentävät ilmamaalit yli 550 km etäisyydellä ja matalalla lentävät ilmamaalit sekä kohteet maassa ja merellä 450 km etäisyydellä. GlobalEyen Erieye ER AESA-tutkan havainnointietäisyydet ovat siis jopa 2-3 kerta suuremmat kuin taktisen hävittäjäkoneen omalla tutkalla, se pystyy seuraamaan samanaikaisesti useampia kohteita ja soveltuu paremmin häivekohteiden havainnointiin.

Lisäksi aliääninopeudella lentävän, pitkän toimintasäteen ja toiminta-ajan omaavan tutkavalvontakoneen strateginen liikkuvuus on huomattavasti korkeampi kuin ajoneuvoilla maissa liikkuvilla maatutkilla tai esim. sota-alusten tutkilla, kiinteistä maatutkista puhumattakaan.

Saab GlobalEye -tutkavalvontakone saaristossa.

Tutkavalvontakoneella voidaan myös operatiivisesti muodostaa kattava tilannekuva sellaisilla alueilla, joilla muuta tutkakapasitteettia ei ole käytettävissä ja sillä voidaan nopeasti palauttaa tilannekuvan muodostamiskyky niillä alueilla, joilla tutkapeitto on menetetty esim. taistelutoimien seurauksena. Tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone on siis todella hyödyllinen tiedustelun, valvonnan ja johtamisen työkalu niin rauhan kuin sodan aikana ja sillä voidaan merkittävästi tehostaa HX-hävittäjien käyttöä.

Tutkavalvontakoneen idea on peräisin briteiltä vuodelta 1941 ja aluksi niillä haluttiin valvoa saksalaislentokoneiden toimintaa Läntisen merireitin alueella. Toisen maailmansodan lopussa britit käyttivät Vickers Wellington XIV -tutkavalvontakoneita ja amerikkalaiset Grumman TBF Avenger -tutkavalvontakoneita lentotukialuksilta.

Pitkä-aikaiseen partiointiin pystyvistä, maatukikohtiin tukeutuvista tutkavalvontakoneista tuli sotilaallisten suurvaltojen vakiokalustoa jo 1954 lähtien Lockheed EC-121 Warning Star -koneen myötä. Kylmän sodan loppupuolella Lännessä olivat käytössä nelimoottoriset, maatukikohdista toimivat Boeing E-3 Sentry ja tukialuksilta toimivat kaksimoottoriset Grumman E-2 Hawkeye -tutkavalvontakoneet ja Idässä nelimoottoriset Beriev A-50 -tutkavalvontakoneet.

Kylmän sodan aikana Ruotsin tavoitteena oli eteen työnnetty puolustus Itämerellä ja Varsovan liiton maihinnousun torjunta mahdollisimman etäällä Ruotsin rannikolta. Koska tutkavalvontakone vaikutti tähän sopivalta työkalulta eikä haluttu ostaa amerikkalaista Grumman E-2 Hawkeye -konetta, Ericsson Microwave Systemsin 1985 alkaen kehittämä erittäin suorituskykyinen PS-890 Erieye -valvontatutka päätettiin konseptin testaamiseksi asentaa 19-paikkaiseen Fairchild Swearingen Metroliner -potkuriturbiimatkustajakoneseen.

Hyvien testikokemusten myötä Ruotsin ilmavoimat tilasivat 6 Erieye -tutkalla varustettua Saab 340 potkuriturbiimatkustajakonetta, joiden tunnukseksi tuli S 100B Argus. Vain neljä 1997 palveluskäyttöön tulleista koneista oli rauhan aikana varustettu Erieye -valvontatutkilla ja kaksi normaalisti kuljetuskoneina käytteyä Argusta voitiin varustaa kriisiaikana tutkavalvontakoneiksi alle 24 tunnissa.

Koska suhteellisen edullisen, erittäin suorituskykyisen ja toimintavarman (yrityskauppojen myötä Saab Electronic Defence Systemsin) Erieye AESA-ilmavalvontatutkan sekä hankinta- ja käyttökustannuksiltaan edullisen pienehkön potkuriturbiini- tai suihkumatkustajakoneen yhdistelmä tarjosi suurvallan suorituskyvyn tavallisten kuolevaisten kevyellä kustannusrakenteella ja vaatimattomilla tukeutumisympäristövaatimuksilla, Saabin tutkavalvontakoneista tuli myyntihitti, joita on eri reitti- ja liikepotkuriturbiini/suihkukoneiden pohjalle rakennettuna myyty Ruotsin ohella 7 eri maan ilmavoimille.

Suomelle tarjottu Saab GlobalEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone perustuu suorituskykyisempään uusinta GaN-teknologiaa käyttävään Erieye ER -tutkaan, joka on asennettu kanadalaiseen Bombardierin valmistaman pitkän kantaman Global 6000 liikesuihkukoneeseen. GlobalEye -kone pystyy suorittamaan jopa 11 tunnin kestoisia operaatioita. Ensimmäisessä HX-tarjouksessaan Saab tarjosi Suomelle kahta GlobalEye, mutta myöhäisempien tarjousten GlobalEye -konemäärää ei ole enää eritelty.

29.4.2020 Saab toimitti ensimmäisen kolmesta Arabiemiirikuntien tilaamasta GlobalEye -koneesta. GlobalEye -koneiden tilaaminen on myös Ruotsin ilmavoimien suunnitelmissa. 18.5.2020 Saab sai 147 miljoonan euron Saab 2000 -potkuriturbiinireittikonepohjaisen Saab 2000 Erieye AEW&C -tutkavalvontakoneiden tilauksen nimettömältä asiakkaalta.

Saab Gripen E ja GlobalEye Kauhavalla. Kuva: Aleksei Kettunen

Avainsanat: , , , ,

Share This