Maavoimat Muutoksessa - Osa III

Teksti: Petri Välkki | Kuvat: Puolustusvoimat

Jalkaväen kuraportaan suuri muutos: Komppania, joukkue ja ryhmä uusiksi

Maavoimat uudistaa taistelutapaansa. Uusiksi menevät myös vuosikymmenien takaa tutut ryhmä-, joukkue- ja komppaniaorganisaatiot. Samalla kun sodan ajan koko vahvuus laskee, kasvaa miesmäärä organisaation alimmalla tasolla ryhmissä ja joukkueissa. Myös aseistus ja varustus lisääntyy sekä paranee, mikäli rahat riittävät suunniteltujen hankintojen toteuttamiseen.

 

Pyhä kolmijako uusiksi

Rauhanturvaajia tulitettiin Keski-Afrikassa

Teksti: Pekka Mäkelä | Kuvat: Al Jazeera

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014. Päivää myöhemmin 12.10.2014 kuusi YK:n rauhanturvaajaa haavoittui Banguin lähellä tehdyssä tuliylläkössä. Tuliylläkkö oli osa ilmeisesti laajempaa kampanjaa YK:n ja EUFORin rauhanturvaajia vastaan. Pari päivää aikaisemmin, 10.10.2014 tehdyssä tuliylläkössä pääkaupungin KM-11-kaupunginosassa kuoli pakistanilainen rauhanturvaaja seitsemän pakistanilaisen ja bangladeshilaisen rauhanturvaajan haavoittuessa.

Kohtalokkaat mielikuvat - Per Olov Enquistin romaanista Legionärerna

Teksti: Sofi Oksanen

Toisen maailmansodan mainingeissa Baltian maista pakeni Ruotsiin niin siviilejä kuin sotilaita, joiden kotimaat – Viro, Latvia ja Liettua – olivat miehityksen myötä muuttuneet osaksi Neuvostoliittoa. Kun Neuvostoliitto vaati sotilaspakolaisia luovutettaviksi vuonna 1945, Ruotsi suostui, vaikka juridisia perusteita tähän ei ollut. Haagin sopimuksen mukaan puolueettoman valtion ei tarvitse luovuttaa sotilaspakolaisia, elleivät nämä ehdottomasti halua palata kotiin, ja esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia kieltäytyivät luovuttamasta baltteja. Miksi Ruotsi siis toimi toisin?

 

Ensimmäisen maailmansodan alkamisesta sata vuotta

Teksti: Pekka Mäkelä

 

Suomen Sotilaan numero 4/2014 on suuri sotahistorian erikoisnumero. Lehdessä käsitellään erityisesti historian merkkitapahtumia, joista on kulunut tänä vuonna tasavuosia: ensimmäinen maailmansota alkoi 1914, Normandian maihinnousu 1944, Kannaksen suurhyökkäys, Helsingin ja Tallinnan suurpommitukset tapahtuivat kaikki myös vuonna 1944.

 

Kaksi vai neljä kiloa - sukellusveneitä

Teksti: Arto Pulkki | Kuvat: Wikimedia Commons

 

Viimeaikaiset havainnot venäläisistä sukellusveneistä Itämerellä ovat kiinnittäneet monen huomion. Venäjän Itämerenlaivastoon kuuluvien sukellusveneiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, joten kyse on jostain muusta.

 

Osa aivan viime päivien havainnoista lienee seurausta niin Itä-Ukrainan tilanteesta kuin Suomen parhaillaan isännöimästä monikansallisesta Northern Coasts 2014 –harjoituksesta. On kuitenkin mahdollista, jopa todennäköistä, että lisääntyneet havainnot heijastelevat myös Venäjän telakkateollisuuden toimintaa Suomen lähialueilla.
 

Isäntämaasopimus - faktat pöytään.

Teksti: Arto Pulkki

 

Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa isäntämaatukea (eng. Host-Nation Support) koskevan kehyssopimuksen 4.-5.9. Walesissa pidettävän Naton huippukokouksen yhteydessä. Tämä helpottaa yhteistoimintaa silloin kun Naton tai sen rauhankumppanuusmaiden (PfP) joukot toimivat Suomessa ja tarvitsevat mahdollista paikallista logistista tukea. Naton lisäksi puitesopimus helpottaa sotilaallista yhteistoimintaa myös EU:n puitteissa. Sopimuksen allekirjoittaminen on ollut jo vuodesta 2002 Suomen ja Naton tekemän rauhankumppanuussopimuksen tavoitteissa.

 

Todisteita venäläisistä joukoista Ukrainassa: kaatuneita ja kiinniotettuja

Teksti: Mika Vuolle

Sosiaalisessa mediassa leviävien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Itä-Ukrainassa operoi ainakin kahden venäläisen maahanlaskudivisioonan sotilaita.

 

Johtajan päiväkirjasta, valtiovierailun aamuna

Teksti: Nimimerkki VP

 

Rakas päiväkirja,

 

Palaako totuus Ukrainassa

Teksti: Arto Pulkki

Venäjän federaation asevoimien yleisesikunta esitti eilen, että Malesian Airlinesin Boeing 777 –lentokoneen ampui todennäköisesti alas ukrainalainen sotilaskone, mahdollisesti Su-25 –rynnäkkökone.

 

Ukrainan hallinnon mukaan matkustajakoneen ampuivat alas Itä-Ukrainan venäjämieliset terroristit, nimenomaan Venäjän heille toimittamalla, ja todennäköisesti myös operoimalla, Buk–ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. 

 

Objektiivinen totuus voi hyvinkin olla jossain näiden kahden argumentin välisessä ilmatilassa.

 

Tulivoima kasvaa

Teksti: Petri Välkki | Kuvat: Puolustusvoimat, Suomen Sotilas

Epäsuoratuli uudessa taistelutavassa

Suomen Sotilaassa on käsitelty useassa artikkelissa Maavoimien uutta taistelutapaa, joka on viralliselta nimeltään Maavoimien taistelutapa 2015. Siihen liittyy olennaisesti, kuten kaikkeen maasotaan, epäsuoran tulen käyttö. Vaan mitä uutta on luvassa putkien ja murkuloiden maailmaan?

 

Sivut

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014. Päivää myöhemmin 12.10.2014 kuusi YK:n rauhanturvaajaa haavoittui Banguin lähellä tehdyssä tuliylläkössä. Tuliylläkkö oli osa ilmeisesti laajempaa kampanjaa YK:n ja EUFORin rauhanturvaajia vastaan. Pari päivää aikaisemmin, 10.10.2014 tehdyssä tuliylläkössä pääkaupungin KM-11-kaupunginosassa kuoli pakistanilainen rauhanturvaaja seitsemän pakistanilaisen ja bangladeshilaisen rauhanturvaajan haavoittuessa.

Kohtalokkaat mielikuvat - Per Olov Enquistin romaanista Legionärerna

Toisen maailmansodan mainingeissa Baltian maista pakeni Ruotsiin niin siviilejä kuin sotilaita, joiden kotimaat – Viro, Latvia ja Liettua – olivat miehityksen myötä muuttuneet osaksi Neuvostoliittoa. Kun Neuvostoliitto vaati sotilaspakolaisia luovutettaviksi vuonna 1945, Ruotsi suostui, vaikka juridisia perusteita tähän ei ollut. Haagin sopimuksen mukaan puolueettoman valtion ei tarvitse luovuttaa sotilaspakolaisia, elleivät nämä ehdottomasti halua palata kotiin, ja esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia kieltäytyivät luovuttamasta baltteja. Miksi Ruotsi siis toimi toisin?

 

Kaksi vai neljä kiloa - sukellusveneitä

 

Viimeaikaiset havainnot venäläisistä sukellusveneistä Itämerellä ovat kiinnittäneet monen huomion. Venäjän Itämerenlaivastoon kuuluvien sukellusveneiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, joten kyse on jostain muusta.

 

Osa aivan viime päivien havainnoista lienee seurausta niin Itä-Ukrainan tilanteesta kuin Suomen parhaillaan isännöimästä monikansallisesta Northern Coasts 2014 –harjoituksesta. On kuitenkin mahdollista, jopa todennäköistä, että lisääntyneet havainnot heijastelevat myös Venäjän telakkateollisuuden toimintaa Suomen lähialueilla.
 

Sivut

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014.

Toisen maailmansodan mainingeissa Baltian maista pakeni Ruotsiin niin siviilejä kuin sotilaita, joiden kotimaat – Viro, Latvia ja Liettua – olivat miehityksen myötä muuttuneet osaksi Neuvostoliitto

Sivut

Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas