Maavoimat Muutoksessa - Osa III

Teksti: Petri Välkki | Kuvat: Puolustusvoimat

Jalkaväen kuraportaan suuri muutos: Komppania, joukkue ja ryhmä uusiksi

Maavoimat uudistaa taistelutapaansa. Uusiksi menevät myös vuosikymmenien takaa tutut ryhmä-, joukkue- ja komppaniaorganisaatiot. Samalla kun sodan ajan koko vahvuus laskee, kasvaa miesmäärä organisaation alimmalla tasolla ryhmissä ja joukkueissa. Myös aseistus ja varustus lisääntyy sekä paranee, mikäli rahat riittävät suunniteltujen hankintojen toteuttamiseen.

 

Pyhä kolmijako uusiksi

Ilmapuolustuksesta ohjuspuolustukseen

Teksti: Ahti Lappi | Kuvat: Puolustusvoimat

Ilmasodan kehityksessä on parhaillaan meneillään yksi ilmasotahistorian voimakkaimmista murroksista. Järkevintä olisi tunnustaa se, että ilmapuolustuksesta pitäisi siirtyä yhä enemmän ohjuspuolustukseen. Kysyä sopii myös, voidaanko tulevia hävittäjäpäätöksiä tehdä ilman tietoa siitä, aikooko Suomi toimia jatkossa yksin ja joudummeko suunnittelemaan hankinnat itsenäisen puolustuskyvyn näkökulmasta vai liittoudummeko? Tämä on keskeinen kysymys tehtäessä päätöksiä tulevista strategisista puolustushankinnoista kuten ilmapuolustuksen eri komponenteista.

Venäjän informaatiosodan syyt ja seuraukset

Teksti: Jaakko Bergqvist | Kuvat: Минеева Ю (Wikimedia Commons)

Toisen maailmasodan jälkeen liittoutuneitten välit huononivat nopeasti 40-luvulla. Keskinäinen epäluulo johti pian mittavaan varustelukierrokseen ja blokkien välistä taistelua käytiin henkisellä tasolla. Elettiin kylmän sodan aikaa, jossa vaihtelivat liennytykset ja suhteitten kiristymiset. Kylmä sota pysyi onneksi ’kylmänä’, eivätkä blokit joutuneet niin kireään tilanteeseen, että paremmuutta olisi mitattu aseilla. Usein oltiin kuitenkin veitsenterällä, kuten Kuuban kriisi 60-luvun alussa osoitti.

Rauhanturvaajia tulitettiin Keski-Afrikassa

Teksti: Pekka Mäkelä | Kuvat: Al Jazeera

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014. Päivää myöhemmin 12.10.2014 kuusi YK:n rauhanturvaajaa haavoittui Banguin lähellä tehdyssä tuliylläkössä. Tuliylläkkö oli osa ilmeisesti laajempaa kampanjaa YK:n ja EUFORin rauhanturvaajia vastaan. Pari päivää aikaisemmin, 10.10.2014 tehdyssä tuliylläkössä pääkaupungin KM-11-kaupunginosassa kuoli pakistanilainen rauhanturvaaja seitsemän pakistanilaisen ja bangladeshilaisen rauhanturvaajan haavoittuessa.

Kohtalokkaat mielikuvat - Per Olov Enquistin romaanista Legionärerna

Teksti: Sofi Oksanen

Toisen maailmansodan mainingeissa Baltian maista pakeni Ruotsiin niin siviilejä kuin sotilaita, joiden kotimaat – Viro, Latvia ja Liettua – olivat miehityksen myötä muuttuneet osaksi Neuvostoliittoa. Kun Neuvostoliitto vaati sotilaspakolaisia luovutettaviksi vuonna 1945, Ruotsi suostui, vaikka juridisia perusteita tähän ei ollut. Haagin sopimuksen mukaan puolueettoman valtion ei tarvitse luovuttaa sotilaspakolaisia, elleivät nämä ehdottomasti halua palata kotiin, ja esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia kieltäytyivät luovuttamasta baltteja. Miksi Ruotsi siis toimi toisin?

 

Ensimmäisen maailmansodan alkamisesta sata vuotta

Teksti: Pekka Mäkelä

Suomen Sotilaan numero 4/2014 on suuri sotahistorian erikoisnumero. Lehdessä käsitellään erityisesti historian merkkitapahtumia, joista on kulunut tänä vuonna tasavuosia: ensimmäinen maailmansota alkoi 1914, Normandian maihinnousu 1944, Kannaksen suurhyökkäys, Helsingin ja Tallinnan suurpommitukset tapahtuivat kaikki myös vuonna 1944.

 

Kaksi vai neljä kiloa - sukellusveneitä

Teksti: Arto Pulkki | Kuvat: Wikimedia Commons

 

Viimeaikaiset havainnot venäläisistä sukellusveneistä Itämerellä ovat kiinnittäneet monen huomion. Venäjän Itämerenlaivastoon kuuluvien sukellusveneiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, joten kyse on jostain muusta.

 

Osa aivan viime päivien havainnoista lienee seurausta niin Itä-Ukrainan tilanteesta kuin Suomen parhaillaan isännöimästä monikansallisesta Northern Coasts 2014 –harjoituksesta. On kuitenkin mahdollista, jopa todennäköistä, että lisääntyneet havainnot heijastelevat myös Venäjän telakkateollisuuden toimintaa Suomen lähialueilla.
 

Isäntämaasopimus - faktat pöytään.

Teksti: Arto Pulkki

 

Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa isäntämaatukea (eng. Host-Nation Support) koskevan kehyssopimuksen 4.-5.9. Walesissa pidettävän Naton huippukokouksen yhteydessä. Tämä helpottaa yhteistoimintaa silloin kun Naton tai sen rauhankumppanuusmaiden (PfP) joukot toimivat Suomessa ja tarvitsevat mahdollista paikallista logistista tukea. Naton lisäksi puitesopimus helpottaa sotilaallista yhteistoimintaa myös EU:n puitteissa. Sopimuksen allekirjoittaminen on ollut jo vuodesta 2002 Suomen ja Naton tekemän rauhankumppanuussopimuksen tavoitteissa.

 

Todisteita venäläisistä joukoista Ukrainassa: kaatuneita ja kiinniotettuja

Teksti: Mika Vuolle

Sosiaalisessa mediassa leviävien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Itä-Ukrainassa operoi ainakin kahden venäläisen maahanlaskudivisioonan sotilaita.

 

Johtajan päiväkirjasta, valtiovierailun aamuna

Teksti: Nimimerkki VP

 

Rakas päiväkirja,

 

Sivut

Ilmasodan kehityksessä on parhaillaan meneillään yksi ilmasotahistorian voimakkaimmista murroksista. Järkevintä olisi tunnustaa se, että ilmapuolustuksesta pitäisi siirtyä yhä enemmän ohjuspuolustukseen. Kysyä sopii myös, voidaanko tulevia hävittäjäpäätöksiä tehdä ilman tietoa siitä, aikooko Suomi toimia jatkossa yksin ja joudummeko suunnittelemaan hankinnat itsenäisen puolustuskyvyn näkökulmasta vai liittoudummeko? Tämä on keskeinen kysymys tehtäessä päätöksiä tulevista strategisista puolustushankinnoista kuten ilmapuolustuksen eri komponenteista.

Venäjän informaatiosodan syyt ja seuraukset

Toisen maailmasodan jälkeen liittoutuneitten välit huononivat nopeasti 40-luvulla. Keskinäinen epäluulo johti pian mittavaan varustelukierrokseen ja blokkien välistä taistelua käytiin henkisellä tasolla. Elettiin kylmän sodan aikaa, jossa vaihtelivat liennytykset ja suhteitten kiristymiset. Kylmä sota pysyi onneksi ’kylmänä’, eivätkä blokit joutuneet niin kireään tilanteeseen, että paremmuutta olisi mitattu aseilla. Usein oltiin kuitenkin veitsenterällä, kuten Kuuban kriisi 60-luvun alussa osoitti.

Rauhanturvaajia tulitettiin Keski-Afrikassa

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014. Päivää myöhemmin 12.10.2014 kuusi YK:n rauhanturvaajaa haavoittui Banguin lähellä tehdyssä tuliylläkössä. Tuliylläkkö oli osa ilmeisesti laajempaa kampanjaa YK:n ja EUFORin rauhanturvaajia vastaan. Pari päivää aikaisemmin, 10.10.2014 tehdyssä tuliylläkössä pääkaupungin KM-11-kaupunginosassa kuoli pakistanilainen rauhanturvaaja seitsemän pakistanilaisen ja bangladeshilaisen rauhanturvaajan haavoittuessa.

Sivut

Ilmasodan kehityksessä on parhaillaan meneillään yksi ilmasotahistorian voimakkaimmista murroksista.

Toisen maailmasodan jälkeen liittoutuneitten välit huononivat nopeasti 40-luvulla.

Suomalaisten rauhanturvaajien leiriä Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa tulitettiin 9.10. ja 11.10.2014.

Toisen maailmansodan mainingeissa Baltian maista pakeni Ruotsiin niin siviilejä kuin sotilaita, joiden kotimaat – Viro, Latvia ja Liettua – olivat miehityksen myötä muuttuneet osaksi Neuvostoliitto

Suomen Sotilaan numero 4/2014 on suuri sotahistorian erikoisnumero.

Sivut

Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas