Islamistisen terrorismin tie Suomeen

Barcelona – Turku 17.8.-18.8.2017

Elokuun 17.-18.8.2017 kaksi vuorokautta osoittivat jihadistisen terrorismin kansainvälisen, rajoja ylittävän luonteen. Torstaina 17.8.2017 marokkolainen terroristi ajoi pakettiautolla ihmisten yli Barcelonan La Rambla –promenaadilla, surmaten 14 yli sadan loukkaantuessa. Seuraavana yönä rannikkokaupunki Cambrilissa terroristien ohjaama auto syöksyi rantabulevardia pitkin, surmaten yhden ja vahingoittaen seitsemää. Terroristien auto kuitenkin kaatui kyljelleen. Autosta nousseet terroristit yrittivät puukottaa ihmisiä, mutta paikalle saapuneet poliisit surmasivat terroristit.

Terroristien henkilöllisyyksien selvitessä kävi ilmi, että Barcelonassa – kaikesta huolimatta – oli selvitty pahemmalta. Päivää aiemmin marokkolaisista koostuvan terroristisolun pommitehdas Alcanarissa oli räjähtänyt. Terroristit olivat keränneet pommitehtaaseensa yli 120 kaasupulloa. Räjähdyksessä sai surmansa kaksi henkilöä 12 henkilön solusta. Tämän jälkeen solu ilmeisesti ryhtyi toteuttamaan ajoneuvoin tehtävää varaiskusuunnitelmaansa. Neljä päivää Barcelonan yliajoiskun jälkeen ajoneuvon kuski on edelleen teillä tiettömillä. Surmakuskiksi epäillään vuonna 1995 syntynyttä marokkolaista Younes Abouyaaqoubia.

Terroristisolun pommitehdas Espanjan Alcanarissa kaasupullojen räjähdyksen jäljiltä. Kuva Generalitat de Catalunya, CC-lisenssillä

Terroristisolun pommitehdas Espanjan Alcanarissa kaasupullojen räjähdyksen jäljiltä. Kuva Generalitat de Catalunya, CC-lisenssillä

Terrori sai jatkoa 18.8.2017 Suomen Turussa, kun n. kello 16:00 iltapäivällä hymiöpuseroon ja reisitaskuhousuihin pukeutunut, kahdella veitsellä aseistautunut marokkolaismies ryhtyi puukottamaan ihmisiä Turun kauppatorilla. Ensimmäisen kauppatorilla tapahtuneiden puukotuksen uhriksi valikoitui paikalla esitteitä jakamassa ollut jehovantodistajanainen, joka menehtyi vammoihinsa. Tämän avuksi tullut tukholmalainen turisti haavoittui hyökkääjän veitseniskuista. Tekijä jatkoi tämän jälkeen kauppatorin poikki, puukottaen matkalla lastenvaunujen kanssa ollutta italialaisnaista, sekä tämän avuksi rientänyttä mieshenkilöä. Tämän jälkeen veitsimies juoksi Kauppatorilta Kauppiaskatua ylös Maariankadulle vastaantulijoita puukottaen. Maariankadulta hyökkääjä kääntyi Puutoriin rajaavalle Brahenkadulle. Veitsimies oli hakkaamassa naisuhria kasvoihin ja vetämässä tämän päätä taaksepäin, silminnäkijöiden mukaan mahdollisesti siten, että aikoi leikata naisen kurkun auki, kun paikalle saapunut poliisi pysäytti hyökkääjän tämän reiteen osuneella laukauksella.

Kaikkiaan hyökkääjä ehti surmata kaksi ja haavoittaa kahdeksaa sivullista kuolemanjuoksussa, joka kesti arviolta viisi minuuttia. Poliisin mukaan se sai hälytyksen joitain minuutteja ensimmäisen puukotuksen jälkeen, kello 16:02. Poliisin luoti pysäytti hyökkääjän Puutorin läheisyydessä kello 16:05.

Valikoiko hyökkääjä uhrinsa?

Turun hyökkääjän reitti. Kartan muokkaus: Shadowdasher, CC-lisenssillä

Turun hyökkääjän reitti. Kartan muokkaus: Shadowdasher, CC-lisenssillä

Valtaosa uhreista oli naisia. Iskun jälkeen on spekuloitu uhrien profiilin mahdollisella merkityksellä. Todennäköisemmältä kuitenkin tuntuu, että tekijä valikoi uhrinsa ”vähimmän vastarinnan” –periaatteella. Haavoittuneet miesuhrit valikoituivat tekijän veitseniskujen kohteeksi näiden yritettyä auttaa tai pysäyttää hyökkääjä. Uhrien ikähaarukka oli 15-67-vuotta. Surmansa saaneet olivat suomalaisia, haavoittuneiden joukossa oli Iso-Britannian, Italian ja Ruotsin kansalaisia.

Torilla tapahtuneiden puukotusten jälkeen tekijää ryhdyttiin ajamaan takaa siviilien toimesta. Pidätystilanteesta leviävällä videolla näkyy, että poliisin oli käskytettävä ainakin kolmea mieshenkilöä jotka yrittivät käydä haavoittuneeseen hyökkääjään käsiksi poliisin yrittäessä pitää pidättämäänsä hyökkääjää aloillaan ja tyrehdyttää tämän saama ampumahaava.

Pian iskun välittömän pysäytyksen jälkeen poliisi ryhtyi tutkintatoimenpiteisiin. Pääepäillyn pidätyksen lisäksi seuraavan vuorokauden aikana poliisi teki useita kotietsintöjä Turun alueella ja pidätti neljä muuta henkilöä joiden kerrottiin myös olevan Marokon kansalaisia. Lisäksi yhdestä henkilöstä tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Viikonlopun aikana KRP kertoi pidätetyn nelikon olleen halukas ”selvittämään asioita” poliisin kanssa. Sen sijaan haavoittunut hyökkääjä oli haluton yhteistyöhön.

Puukotuksesta terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi murhiksi

Rikosnimikkeet muuttuivat iskua seuranneena yönä terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi murhiksi ja niiden yrityksiksi. KRP:n tutkinnanjohtajan Crista Granrothin mukaan näin tapahtui, koska ”teon taustalla on ideologisia ajatuksia” .

Iskun jälkeen tekijän taustasta alkoi tihkua tietoja. Poliisi vahvisti miehen olevan (oman ilmoituksensa mukaan) 18-vuotias, Marokon kansalainen ja tämän tulleen Suomeen vuoden 2016 kevään tai kesän aikana. Turun Sanomien haastattelemien turkulaisten marokkolaisten mukaan mies, ”Abdul Rahman”, oli anonut Suomesta turvapaikkaa palestiinalaiseksi tekeytyneenä. Ulkomaalaisvirasto oli kuitenkin huomannut vilpin ja mies oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Maanantaina (21.8.2017) vangitsemisoikeudenkäynnissä vuonna 1998 syntyneeksi Abderrahman Mechkahiksi tunnistetun terroristin kanssa ennen tekoa kosketuksiin tulleet kuvailivat tätä ”omituiseksi”. Pansion vastaanottokeskuksen lähellä sijaitsevan kebab-pizzerian pitäjän mukaan 18-vuotias marokkolainen kävi usein ravintolassa, joskus 3-4 kertaa viikossa. Yrittäjän mukaan mies ”ei ollut normaali”, oli ”töykeä”, ”puhui itsekseen”, ”oli yksinäinen” eikä ”koskaan hymyillyt”. Pari kuukautta ennen verityötään, Ramadanin jälkeen, marokkolaismies lopetti vierailunsa Turun Kupittaalla sijaitsevassa marokkolaisten suosimassa moskeijassa. Erään suomalais-marokkolaisen moskeijan vakiokävijän mukaan ”se ei ole normaalia”. Marokkolaisyhteisön jäsenen mukaan ”mies vaikutti siltä, ettei hänellä ollut oikein omaa paikkaa yhteiskunnassa”. Turkulaisen marokkolaistaustaisen miehen mukaan murhamies oli ”hiljainen ja eristäytynyt”, joka ei vaikuttanut uskonnolliselta ”eikä ainakaan radikaalilta”: ”Hän käyttäytyi aina rauhallisesti, rukoili ja söi.”

Tekijä ei ollut seurattavien riskihenkilöiden joukossa

Tuleva terroristi ei ollut noussut Suojelupoliisin 350:n radikaali-islamistisen riskihenkilön joukkoon. Tämä siitä huolimatta, että Turussa asuva ulkomaalainen henkilö on toimittanut alkuvuonna Lounais-Suomen poliisille vihjeen Turun puukottajasta. Paikallispoliisi oli toimittanut vihjeen eteenpäin Suojelupoliisille. Vihjeen mukaan Mechkah vaikutti radikalisoituneelta. Hänen kerrottiin olevan kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei kuitenkaan liittynyt tietoa konkreettisesta isku-uhasta. Suojelupoliisin mukaan sille on satanut viime vuosien aikana yli tuhat vastaavanlaista vihjettä, joiden läpikäynti on vaatinut voimakasta priorisointia, etusijalla ollessa vihjeet, joissa on tietoa konkreettisesta isku-uhasta. Tämä on, huomioiden SUPO:n niukat resurssit ja puutteelliset toimivaltuudet, joihin käynnissä olevalla tiedustelulainsäädännöllä yritetään saada parannusta, ymmärrettävää.

Tulevien kuukausien ja kenties vuosien ajan tullaan kuitenkin käymään keskustelua siitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta isku olisi voitu estää. On syytä huomata, että vaikka viime vuosien iskuissa merkittävässä osassa tekijä oli turvallisuusviranomaisten ”tiedossa”, mutta ei valvonnassa. Siihen nykyisessä terrorismin aallossa ei ole resursseja, ei varsinkaan Suomessa, jossa erityisesti poliisin, mutta myös muiden turvallisuusviranomaisten (kuten Rajavartiolaitos) resursseja on viime vuosina jatkuvasti leikattu. Budjetteihin tapahtuneet oikaisut ja loivennukset ovat olleet kosmeettisia. Tämä siitäkin huolimatta, että SUPO on uusinut kolmasti vuoden 2015 uhka-arviotaan ja varoittanut terrorismin kasvaneesta uhkasta Suomessa. Tätä vasten erityisesti Lounais-Suomen poliisin toimintaa voi pitää erittäin onnistuneena, suorastaan maailmanluokan suorituksena.

Oikeuslaitos päästänyt jihadistit helpolla

Turun jihadistinen terroristi-isku on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Jihadistinen terrorismi on kuitenkin koskettanut Suomea aiemminkin, konkreettisina sieppauksina ja iskuina Filippiineillä, Irakissa, Afganistanissa, Jemenissä ja Brysselissä (katso aikajana). Terrorismirikoksia on käräjöity viime vuosina myös Suomen oikeuslaitoksessa, joskin erittäin heikoin tuloksin. Suomen ensimmäinen, al-Shabaabin rahoitukseen ja värväykseen liittyvä prosessi johti (ehdollisiin) tuomioihin käräjäoikeudessa 2014 mutta kaatui hovioikeudessa maaliskuussa 2016. Tämä ei pääepäiltyä kuitenkaan enää kiinnostanut, hänen siirryttyä perheineen ISIL:n riveihin Irakiin tai Syyriaan. Lähi-idästä käsin tuomiosta vapautuneen terroristin vaimo uhkaili Suomea ISIL:n lehdessä. YLE:n otsikko tapauksesta on tyhjentävä: ” Somalimiehen hätkähdyttävä tarina: Vapautui Suomessa terrorismituomiosta, oli jo Isisissä” (YLE 4.3.2017).

Vuonna 2014 KRP aloitti esitutkinnan neljästä suomalaiskäännynnäisestä, joita epäillään osallisuudesta terrorismiin Syyriassa. Tapaus on valtakunnansyyttäjän syyteharkinnassa. Kahden epäillyn ISIL:n joukkomurhaan osallistuneen veljeksen tapaus taas kaatui alkuvuodesta Tampereen käräjäoikeudessa. Niinpä saldona on, ettei Suomi ei ole saanut terrorismin vastaisessa taistelussa ketään vastaamaan teoistaan. Turun puukottajan tapauksessa todisteet lienevät tarpeeksi painavat marokkolaismiehen tuomitsemiseen elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Mikäli vanhat merkit kuitenkin pitävät paikkansa, tarkoittanee tämä käytännössä ”ensikertalaiselle” puolta keskimäärin 12 vuoden ”elinkautisesta”.

Barcelona ja Turku saman ilmiön ääripäitä

Radikaali-islamistisessa terrorismissa Barcelonan ja Turun iskut edustavat tietyssä mielessä saman ilmiön ääripäitä. Turun isku vaikuttaa radikalisoituneen, kenties henkisesti epävakaan yksilön toteuttamalta verityöltä (neljän muun henkilön pidätykset ja kansainvälinen etsintäkuulutus yhdestä epäillystä viittaavat mahdollisuuteen tekijää vähintään henkisesti tukeneesta sympatisanttijoukosta). Barcelonan iskut toteutti puolestaan 12 henkilön hierarkkinen solu, joka oli valmistellut laajempaa, monivaiheista pommikampanjaa, mutta pommitehtaan räjähdyksen jälkeen solu oli siirtynyt varasuunnitelmaan. Tekijöiden lukumäärää ja terrorihankkeiden monimutkaisuutta koskevien eroavaisuuksien lisäksi Barcelonan ja Turun iskuja todennäköisesti toisistaan erottaa yhteys terroristijärjestö ISIL:iin. Barcelonan iskusta ISIL:n uutistoimisto Amak otti vastuun. Turun iskutekijän innoittajasta ei ole tietoa, mutta vaikuttaa todennäköiseltä, että ISIL:n propagandalla on ollut osuutta asiaan. ISIL ei toistaiseksi ole ottanut vastuuta Turun iskusta, mutta tämä ei ole yllättävää: Terroristiryhmä ei ole ottanut aiemminkaan vastuuta iskuista, jotka ovat ”epäonnistuneet” terroristiryhmän näkökulmasta tekijän jäätyä henkiin ja kiinni.

Vielä epäselvää on, milloin, miten ja miksi Mechkah radikalisoitui, toimiko hän todellisuudessa yksin, oliko hänellä yhteyksiä ISIL:n tai muihin jihadistisiin ryhmiin, oliko tämän kuolemaa kylvänyt juoksureitti sattumanvarainen vai suunniteltu (pidätyspaikka ei ole kaukana Turun synagogasta) sekä miksi Mechkah valikoi uhreikseen erityisesti naisia. Mechkahin kuulustelut ja oikeudenkäynti tulevat paljastamaan lisää yksityiskohtia Suomen ensimmäisestä jihadistisesta terroristi-iskusta ja sen taustoista. Selvää on, että Turku jatkaa surullista listaa eurooppalaisista kaupungeista, jotka ovat tänä vuonna (-kin) joutuneet kohtaaman terrorismin. Tuolla listalla Turku on Pariisin, Lontoon, Manchesterin, Brysselin ja Barcelonan kanssa.

AIKAJANA
Suomi ja radikaali-islamistinen terrorismi:

2000: Huhtikuussa Suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen siepataan Filippiineillä Abu Sayyaf –terroristiryhmän toimesta. Siepatut vapautuvat lokakuussa.

2001: Syyskuun 11. päivän yksi konekaappareista Hamza al-Gamdi oli anonut viisumia Suomeen. Tätä ei ollut myönnetty.

2004: Kaksi suomalaista liikemiestä murhataan Bagdadissa 22.3.2004 miesten ollessa matkalla kaupungin sähkölaitokselle. Tekijöitä ei saada selville, mutta Abu Musab al-Zarqawin johtama Irakin al-Qaida pyrkii häiritsemään jälleenrakennusta joten terroristinen motiivi on todennäköinen.

2007: Suomalainen rauhanturvaaja Petri Immonen saa surmansa 22.5.2007 kapinallisten tievarsipommi-iskussa Faryabissa.

2008:
– Itseään ”Al-Qaidan Britannian siiven johtajana” pitävä Isaq Kanmi pidätetään Manchesterin lentokentällä elokuussa 2008, matkallaan Suomeen. Kanmi tuomitaan 5 vuoden vankeusrangaistukseen terrorismista tuomittuna.
– Mumbain terroristi-iskuissa 26.-29.11.2008 haavoittuu suomalainen.

2011: Suomalainen rauhanturvaaja Jukka Kansonen saa surmansa tievarsipommi-iskussa Samanganissa 15.2.2011.

2012: Atte ja Leila Kaleva siepataan Jemenissä 21.12.2012 al-Qaidan paikallis-siiven toimesta yhdessä itävaltalaisen miehen kanssa. Kolmikko pääsee vapaaksi toukokuussa 2013

2014:
– Kaksi suomalaista avustustyöntekijää murhataan Afganistanin Heratissa 24.7.2014. Teosta epäillään Taliban-liikettä.
– Kolme miestä pidätetään pääkaupunkiseudulla ja vangitaan esitutkinnan ajaksi terrorismirikoksista 10.10.2014 alkaen. Kaikkiaan poliisi epäilee neljää henkilöä terrorismirikoksista. Kahden suomalaissyntyisen miehen epäillään valmistelleen terroristista rikosta, ja yhtä lisäksi terroristisesta värväämisestä ja koulutuksen järjestämisestä terroristirikosta varten. Yhtä epäillään pelkästään värväämisestä. Tapaus siirrettiin loppuvuodesta 2016 valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan.
– Helsingin käräjäoikeus tuomitsee neljä somalitaustaista henkilöä 19.12.2014 al-Shabaab -terroristiryhmän tukemisesta ja värväämisestä ryhmän hyväksi.
– Suomi karkottaa joulukuussa 2014 Turussa vuosia jihadistista propagandaa levittäneen ja ISIL:a julkisesti tukeneen kurdimiehen Awat Hamasalihin Iso-Britanniaan.

2015:
– Suomen viranomaisten mukaan vuosien 2011-2015 välisenä aikana yli 80 vierastaistelijaa on hakeutunut terroristiryhmien riveihin Syyriassa ja Irakissa.
– Suomessa selvitettiin marraskuussa 2015 osana kansainvälistä terrorismin vastaista operaatiota radikaalikurdeista koostuvan verkoston toimintaa.
– Suojelupoliisi nostaa marraskuussa 2015 ensimmäisen kerran uhka-arviotaan Suomeen kohdistuvasta terrorismin uhkasta.
– Poliisi pidättää 8.12.2015 Suomesta turvapaikkaa anoneet irakilaiset kaksoisveljekset, joita epäillään osallisuudesta joukkomurhaan Irakissa ISIL:n taistelijoina vuonna 2014.

2016:
– Suomalaissyntyinen Cubeyda Hassan Jama, pidätetään 4.2.2016 Stanstedin lentokentällä epäiltynä osallisuudesta terrorismin suunnitteluun.
– Brysselin terroristi-iskuissa 22.3.2016 haavoittuu suomalainen.
– Helsingin hovioikeus kumoaa 23.3.2016 käräjäoikeuden al-Shabaab -tuomiot ja vapauttaa epäillyt syytteistä. Valtakunnansyyttäjä ei valita.
– Suomalaissyntyinen Cubeyda Hassan Jama tuomitaan 28.7.2016 kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

2017:
– Suomalainen avustusjärjestön naistyöntekijä siepataan 20.5.2017 Kabulissa.
– Tampereen käräjäoikeus vapauttaa 24.5.2017 irakilaisveljekset, joita epäiltiin osallisuudesta ISIL:n terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä joukkomurhista, todisteiden riittämättömyyden vuoksi.
– Valtakunnansyyttäjä ilmoittaa 30.5.2017 valittavansa hovioikeuteen irakilaisveljesten vapauttavasta tuomiosta.
– Turussa vaikuttanut, Suomesta vuonna 2014 karkotettu Awat Hamasalih, tuomitaan 4.8.2017 Birminghamissa kuuden vuoden vankeusrangaistukseen ISIL:n tukemisesta ja yrityksestä värvätä kaksi jäsentä ryhmän riveihin.
– Turun terroristi-isku 18.8.2017: Marokkolainen Abderrahman Mechkah puukottaa kymmentä, joista kaksi saa surmansa. Poliisi vangitsee Mechkahin lisäksi neljä muuta marokkolaistaustaista miestä epäiltynä osallisuudesta Suomen ensimmäiseen terroristi-iskuun.


Teksti: Suomen Sotilas -lehden asiantuntijatyöryhmä ja toimitus

Jutun pääkuva: kynttilöitä Turun kauppatorilla 18.8.2017, Kuva Sullay, CC-lisenssillä.

 

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Share This