Italia lahjoitti tykin – Suomen Sotilas 90 vuotta sitten

Vaikka Suomen Sotilas ei viikoittaisesta ilmestymistiheydestään huolimatta ollut mikään varsinainen uutislehti oli siinä välillä uutisiakin kuten tämä tasan 90 vuotta sitten 27.4.1929 numerossa 17 julkaistu kahden sivun juttu Italian valtion Suomelle lahjoittamasta tykistä. Lahjoitus tapahtui Katajanokalla 12. huhtikuuta mediajulkisuuden saattamana mikä selittänee Suomen Sotilaan tarttumisen aiheeseen,

Suomen Sotilaan jutun tykki Museo Militarian näyttelyssä.

Kyseinen tykki, jolle jutussa on annettu nimi Kenttäkanuuna 75/27 malli 911, on italialaisittain Cannone da 75/27 modello 11. Lehden nimikkeessä ihmetyttää numero 9, mistä lienee tullut, ehkä ns. ”latojan virhe”. Suomessa tykistä käytettiin nimikettä 75 K 11.

Tykki oli alun perin ranskalaisen eversti A. Deportin suunnittelema, mutta Italiassa Ternin tehtaalla valmistettu. Tämä jo ennen ensimmäistä maailmansotaa kehitetty tykki oli ensimmäinen haaralavetilla varustettu maailmassa ja kaksitoimisella hidastusmekanismillaan erikoinen. Haaralavetti mahdollistu tuolloin hyvin poikkeuksellisen 65 asteen koron ja 53 asteen sivusuuntausalan. Kannuksilla varustettu haaralavetti oli mullistus tykkien suunnittelussa ja rakenneratkaisu on kantanut tähän päivään asti. Hidastus, jossa putki peräytyi hieman kehdossaan ja tämä puolestaan vaakatasossa enemmän teki putken perääntymisliikkeestä lyhyen suurellakin korolla, jolloin tykki voitiin tehdä matalaksi ja maksimikorotuksesta tuli poikkeuksellisen suuri. Jälkimmäinen rakenne jäi harvinaiseksi, tämän kirjoittajan mieleen eivät tule kuin huomattavasti raskaammat toisen maailmansodan aikana käytössä olleet saksalaiset 17 cm Kanone 18 in Mörserlafette ja 21 cm Mörser 18.

Italialaiset valmistivat tykkiä alun perin ratsuväelle ja vuoristojoukoille, mutta sen käyttö laajeni ja valmistusmäärä oli lopulta suuri. Tykit osallistuivat sekä ensimmäiseen että toiseen maailmansotaan, jälkimmäiseen ainakin osittain pyöriensä ja kilpensä osalta modernisoituina.

Lähikuva 90 vuotta sitten kiinnitetystä laatasta, joka näyttää olleen irti, ehkä tykin maalausta varten. Yksi ruuvi on katkennut, mikä ei ole ihme, aikanaan Niinisalossa Tykistömuseon tykit olivat säiden armoilla ulkona. Mikä toisaalta on valitettavasti tilanne pääsääntöisesti edelleen Hämeenlinnassakin. Kuva Museo Militaria.

Mitä Suomen Sotilas jättää lahjoitusta hehkuttavassa tuolloisessa jutussaan kertomatta on, että tykistön tarkastaja kenraalimajuri Nenonen oli tykin meille hankkinut ja järjestänyt koeammunnan. Tämän perusteella hän ehdotti näitä hankittavaksi, mutta hallitus ei asiaan suostunut. Tämän seurauksena Italian hallitus lahjoitti tykin Suomelle, ehkä mielenosoituksellisestikin. Nenosen kiinnostus tykkimalliin perustui sen moderniin rakenteeseen ja ilmeisesti edulliseen hintaan. Verrattuna sen ajan armeijamme ”perustykkiin” venäläiseen 76 K 02:teen italialainen tykki oli monelta osin parempi ja modernimpi, ampuen samoin lähes 10 kilometriin.

Kyseinen Italian lahjoittama tykkiyksilö ei yksittäiskappaleena näytä osallistuneen sotiimme, mutta on edelleen tallella Hämeenlinnassa Linnan kasarmilla Museo Militarian kokoelmissa, tällä hetkellä jopa näytteillä museon ns. Tykkihallissa, kuten museosta ystävällisesti ilmoitettiin. Myös vuonna 1929 kiinnitetty lahjoituksesta kertova laatta on jäljellä kuten kuvista näkyy.

75 K 11 Museo Militarian näyttelyssä. Huomaa laatta. Kuva Museo Militaria.

Suomen Sotilaan juttu Katajanokalla 12.3.1929 tapahtuneesta tykin lahjoittamisesta. Mukana näyttää tuolloin olleen myös etuvaunu, mitähän sille on tapahtunut?

Lehden painon latoja on herkistynyt käyttämään hienoa kirjasinlajia lahjoituskirjeessä.

Avainsanat: , , ,

Share This