Johtajan päiväkirjasta, valtiovierailun aamuna

Artikkelit
Suomen Sotilas

Rakas päiväkirja,

Näin taas kaunista unta. Pellavapäiset kansantanssijat kaikista maailman maista pyörivät suuressa piirissä ympärilläni ja tekivät rytmivoimisteluliikkeitä. Minä seisoin Potemkinin kulissien edessä ja tähysin yläviistoon kauas tulevaisuuteen, jossa traktorien rivistöt niittivät Ukrainan viljavia peltoja. Komea profiilini sekä lihaksikas, paidaton ylävartaloni piirtyi vasten aamuruskoa ja hiukseni lainehtivat tuulenviressä. Sitten tuuli yltyi myrskyksi ja taivaanrannasta nousi heinäsirkkaparvi kuin musta pilvi, mutta valtikkani muuttui taikasauvaksi jonka heilautuksella kaikki kaikkosivat.

Ja niin koitti taas arki, mutta tänään valmistaudun uusin voimin ja hyvillä mielin tapaamaan Violan presidenttiä. Aion sanoa hänelle, etten ole enää vihainen hänen jääkiekkojoukkueensa minun olympialaisissani meille aiheuttamasta nöyryytyksestä. Minulle on kerrottu, että hän haluaisi puhua Euroopan Unionin äänellä, mutta minä sanon etten ole siitäkään vihainen, olenhan itsekin usein jutellut Angelan kanssa. Toki Viola on itsenäinen valtio ja saa kuulua mihin unioniin hyvänsä.

Tshuhnat välittävät vain maidostaan ja voistaan, mutta me tuotamme maailman viljan ja sidomme lyhteet, kynnämme pellot joita ilman lehmät eivät eläisi, ja raivaamme ihmiskunnalle tietä uuteen uljaaseen maailmaan. Mikään ei voi pilata tätä historiallista päivää.

Tarjoan myös Violalle ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta Euraasian Unionin kanssa. Violan arvostetuin intelligentsian edustaja professori Ivan Backman on jo luonnostellut kaiken valmiiksi. Jos vieraani epäröi allekirjoittaa sopimusta, olen käskenyt yhdistää minulle puheluita, jotka odotan saavani Yhdysvaltain presidentiltä ja muilta valtionpäämiehiltä. Otan ne kaiutinpuhelimeeni, jotta vieraanikin kuulee kuinka kaikki jonottavat puheilleni pääsyä.

Tänään kiireeni ovat taattuja, mutta kaikki on hyvin valmisteltu ja jos Dima taas mokaa jotain, hän saa kantaa niistä vastuun. Ajamme maailman suursodan partaalle ja kun vihollisemme ovat sitä ajatusta hetken nieleskelleet, tulen armollisesti julkisuuteen ja julistan Euraasian Unionin perustetuksi. Tekee hyvän vaikutuksen kun yksi Euroopan Unioninkin jäsenmaa liittyy siihen, vaikka vain erillissopimuksella.

Ja jos vieraani vieläkin vastustelee, Dima saa soittaa minulle ja kertoa kuinka olemme jäljittäneet Violasta maanmiehiämme, joilta on riistetty lapset ja jotka on ajettu kerjuulle tai vangittu tekaistuin rikossyyttein. Ryhdyn sitten ääneen pohdiskelemaan, kuinka pian saisimme heille toimitettua humanitaarista apua. Kokoushuoneen seinälle olenkin jo pyytänyt sitä karttaa, jossa Krim ja Porkkala on merkitty meille kuuluviksi – lienee 60 vuoden takaa, mutta niin olivat monet hyvät asiat. Minun lapsuudessani violanmaalaiset kävivät useinkin johtajiemme puheille ja heihin suhtauduttiin kuin pieniin lapsiin, jotka eivät muusta kuin maidosta ymmärrä mutta joille pitää joskus takoa järkeä päähän.

Huomenna onkin sitten muutaman muun maan vuoro. Kartasta päätellen Itävalta voisi olla hyvä ehdokas. Voisin kertoa heille, kuinka suuresti minua surettaa, että meidän aikoinaan vapauttamamme ja suojelemamme Wien aikoo isännöidä homopropagandistista musiikkikilpailua, jonka tarkoituksena on vain meidän taiteemme halventaminen. Ehkä puhumme heille Mozart-kuulien tuontikiellosta, se saisi varmasti tuonkin täivaltion tyytymään oikeaan paikkaansa uudessa Euroopassani.

Ja nyt töihin, avartamaan ikkunoitamme maailmalle ja palauttamaan maailma vanhoihin hyviin aikoihin! Se jos mikä on todellista rauhantyötä. Ja taas kasvoi viljakin nopeammin ja lypsivät lehmät auliimmin.

Johtajan päämajassa, perjantaiaamuna 15.8.2014

Teksti: Nimimerkki VP