Meillä on ikiaikainen perinne, jonka mukaan kaiken täytyy olla hyvin juuri näin ja nyt, koska muuten pitäisi tuntea huolta ja tehdä jotain. Tänään ei oikein jaksaisi murehtia saati tehdä mitään. Siispä kaikki on hyvin ja sillä selvä!
Ensimmäinen haaste on kuitenkin Jokerien pelaaminen KHL:ssä, jota on mainostettu kaikkiin kotitalouksiin (ainakin Helsingissä) jaetulla lehtisellä. Sen mukaan pitäisi unohtaa, että vuosikymmeniä yritimme kaikin keinoin olla osa läntistä Eurooppaa, muiden pohjoismaiden ja ”rautaesiripun” länsipuolisten maiden kanssa. Kykeneekö urheiluväki tosiaan innostumaan pääkaupunkiseuran kuulumisesta entisen itäblokin jääkiekkoliigaan? Eikä Hjallis Harkimon valinnalla ole mitään tekemistä Jokerien ja Hartwall Arenan venäläisomistuksen, Putinin rahanpesun ja Krimin valloituksen kanssa? Muistin hämärästä nousevat 78 vuoden takaisten Berliinin ja Garmisch-Partenkirchenin olympialaisten muistot, Suomen urheilujohtajien ja -toimittajien sittemmin hävetty ja häivytetty kansallissosialismin mielistely sekä Harkimosta julkaistut ”paljastuskirjat”, joita kannattaisi ehkä sittenkin lukea.
Toinen haaste on kaksoiskansalaisuus, jota on Suomessa aina ollut ja joka 2003 lakiuudistuksessa tunnustettiin eräiden kansalaistemme oikeudeksi, mutta joka nyt yhtäkkiä edellyttääkin selvitystä. Eikö mahdollisia ongelmia huomattu selvittää jo ennen lain muuttamista? Vielä 2000-luvun alussa oletettiin, ettei Suomi periaatteessa haluaisi sallia kaksoiskansalaisuutta, mutta yhtäkkiä epäilykset haihtuivatkin kunnes ne nyt yhtä äkillisesti palasivat poliitikkojen mieleen. Eikä saisi epäillä, että tällä olisi mitään tekemistä Venäjän kanssa? Mutta kuka uskoo, että ruotsinsuomalaisten paluumuuttajien tai espanjalaisten kaksoiskansalaisuus olisi ongelmallista ja kaipaisi selvittelyä? Miksei voida suoraan sanoa, että 2000-luvun alun tilapäisessä mielenhäiriössä, ties keiden Jokeri-omistajien tai urheilijalupausten siivittämänä, unohdettiin että Venäjä ei ole Ruotsi eikä Espanja ja että kaikki venäläisten maahanmuuttoon liittyvä sietäisi huolellisempaa, kansalliset turvallisuusintressit huomioivaa harkintaa? Ongelma kannattaisi fokusoida realistisesti ja kaunistelematta.
Kolmas haaste ovat Venäjän ilmavoimien ylilennot Suomen ilmatilan kautta. Venäjä yrittää vain opettaa Suomelle neuvostoaikaista logiikkaa: Suomen ja Venäjän suhteet ovat ongelmattomat, ovathan, eikä Suomi koe mitään uhkaa Venäjän taholta, eihän? Ystävälliset naapurit eivät loukkaa toistensa rajoja, eiväthän? Koska näin siis on ja täytyykin olla, on silkkaa vihamielistä propagandaa väittää, että Venäjän ilmavoimat voisivat loukata Suomen ilmatilaa. Mitä ei saa tapahtua, ei voi tapahtua, eikä ole tapahtunut kuin russofobien likaisessa mielikuvituksessa. Suomalaisten pitäisi palauttaa tämä mieliinsä eikä mennä mukaan ruotsalaisten sukellusvenejahteihin tai muuhun NATO-hysteriaan
Joka uskoo tabuihin, ei näe mitään outoa Jokerien peleissä Magnitogorskissa, ei säästä vaivoja espanjalaisten kaksoiskansalaisten selvittämiseen yhtä tosissaan kuin venäläisten, eikä usko ilmatilaloukkauksien olevan mahdollisia. Näin voi nukkua yönsä rauhassa, eikä tarvitse pelätä kontiota tai mesikämmentä. Otsokin pysyy loitolla kun pitää otsan kirkkaana ja uskoo vain hyviin asioihin. Nalle vieköön sen, joka siitä pahaa ajattelee!
Teksti: Salainen Asiamies
