Kaliningrad – Itämeren lukko

Ahti Lappi_2Nyt kun kylmä sota näyttää puhjenneen uudelleen, Kaliningradin alueesta on tullut Venäjälle strategisesti tärkeä tukikohta Itämeren piirissä. Samalla siitä on tullut uhka muille maille.

Venäjä kykenee tarvittaessa – ja jo nyt – uhkaamaan isoa aluetta maalla, merellä ja ilmassa pitkän kantaman ohjusaseillaan. Sotatilanteessa Kaliningradin eli entisen Saksan Itä-Preussin pohjoisosien alueelta voidaan katkaista Itämeren meriyhteydet etelästä pohjoiseen ja päinvastoin. Se merkitsisi Suomen ja Baltian maiden joutumista mottiin.

S-400 Triumf -ilmatorjuntaohjuksilla hallitaan ilmatilaa pahimmillaan 400 kilometrin säteellä, mikä aiheuttaisi ongelmia lentotoiminnalle useissa naapurimaissakin. Niillä suojataan myös Kaliningradin tärkeitä lento- ja laivastotukikohtia.

Bastion-P-meritorjuntaohjuksilla voidaan estää meriliikenne Itämeren alueella Kaliningradin ja Ruotsin rannikon välillä, siihen ohjusten kantama (300 km) juuri riittää. Ilmasta laukaistavilla ohjuksilla (Kh-35U) vaikutusaluetta voidaan suurentaakin. Gotlannin valtaaminen ei edes olisi välttämätöntä, mutta nykytilanteessa kovin helppoa.

Venäläisten ohjusjärjestelmien ulottuvuudet karttapohjalla. Kuva: NATO

Venäläisten ohjusjärjestelmien ulottuvuudet karttapohjalla. Kuva: NATO

Kaliningradista ylletään myös pitkälle naapurimaiden alueille Iskander-M-tykistöohjuksilla, joiden ulottuvuus on 400–500 kilometriä, ehkä enemmänkin, jos hyötykuormaa hieman pienentää. Sotatilanteessa on mahdollista lamauttaa ohjushyökkäyksillä naapurimaissa olevat sotilaskohteet, varuskunnat, lento- ja laivastotukikohdat. Maalta, mereltä tai ilmasta laukaistavilla satelliittiohjautuvilla risteilyohjuksilla (Iskander-K, Kalibr) hyökkäyksiä voidaan ulottaa paljon kauemmaksikin.

Kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä voidaan muodostaa uhka erittäin laajalle alueelle ja tarvittaessa hyökätä uhraamatta yhtään sotilasta. Tällä keinolla ei tietenkään voi vallata alueita, mutta onko se tarpeenkaan?

CSA-ajatushautomon Venäjän-tuntija ja Harvardin yliopiston professori Dmitri Gorenburg on huolissaan tilanteesta. ”Voit vain poistua Kaliningradista ja olet perillä. Vieressä on Ruotsi ja Puola. Saksakaan ei ole kaukana. Periaatteessa se on vähän kuin perustaisit etutukikohdan (forward-operating base) ilman, että sinun tarvitsee lähteä oman maasi alueelta”, Gorenburg kuvailee.


Jutun pääkuva: C-400 Триумф (S-400 Triumph), NATO-koodi: SA-21 Growler -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ajoneuvo

Avainsanat: , , , ,

Share This