Kansallinen veteraanipäivä 2020

Pauli Järvenpää

Tämän viikon maanantaina, 27. huhtikuuta 2020, tuli kuluneeksi 75 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Tuona päivänä vuonna 1945 viimeinenkin saksalainen sotilas jätti Kilpisjärvellä Suomen maaperän ja toinen maailmansota oli Suomen kohdalta ohi.

Vuodesta 1987 lähtien on tätä päivää, 27. huhtikuuta, muistettu Suomessa kansallisena veteraanipäivänä, mutta tänä vuonna tätä odotettua ja arvostettua veteraanijuhlaa ei ymmärrettävästi järjestetty maailmanlaajuisen koronaepidemian vuoksi. Kansallinen veteraanipäivä 2020, kuten niin moni muukin tilaisuus, siirtyy tänä vuonna tuonnemmaksi tai jää kokonaan pitämättä.

Valtakunnallisen juhlatilaisuuden sijasta yli tuhatpäinen virtuaalikuoro esitti Finlandia-hymnin videoyhteyksien välityksellä spektaakkelinomaisena kunnianosoituksena Suomen veteraaneille.

Ihmishengillä mitattuna Suomi maksoi hirmuisen hinnan toisen maailmansodan eri vaiheissa käymistään kolmesta erillisestä sodasta. Talvisodassa (1939-40) ja jatkosodassa (1941-44) Suomen tappiot olivat kaatuneina yhteensä noin 95 000. Tämän lisäksi haavoittuneita kertyi noin neljännesmiljoona. Lapin sodassakin (syyskuu 1944-huhtikuu 1945) kaatui vielä lähes 800 ja haavoittui noin 3000 suomalaista sotilasta.

Lapin sota oli siitä erikoinen sota, että sitä ei kumpikaan sodan osapuoli mielisurminkaan halunnut, eivät suomalaiset, eivätkä liioin saksalaisetkaan. Se oli kuitenkin poliittinen hinta siitä, ettei Suomi joutunut Neuvostoliiton valtaamaksi.

Aseiden tauottua Suomi oli rajusti köyhtynyt, mutta edelleen itsenäinen maa. Sotilaallisten tappioiden lisäksi erityisesti Karjalasta oli tulossa suuret määrät siirtoväkeä, jonka asuttaminen oli kiireellisesti aloitettava. Loppujen lopuksi evakkojen asuttaminen uuden Suomen ja Neuvostoliiton rajan länsipuolelle koski lähes 420 000 ihmistä, mikä oli 11 prosenttia Suomen silloisesta väestöstä.

Oma ponnistuksensa oli maan poliittisen tilanteen tasapainottamisessa niin, ettei liittoutuneiden valvontakomissiolla olisi syytä puuttua Suomen päätöksiin ja toimintaan. Niinpä talvella 1945, jolloin keskeisesssä Euroopassa vielä käytiin täyttä sotaa, Suomessa pidetttiin jo eduskuntavaalit. Ne järjestettiin tosin pitkälti Neuvostoliiton synkän varjon alla, mutta tämän päivänkin perspektiivistä asiaa arvioiden vaalit olivat demokraattiset ja kriittisen arvostelun kestävät.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö näki maanantaina pitämässään puheessa veteraanisukupolven meille muille antaman velvoitteen: emme saa unohtaa niitä tekoja ja uhrauksia, joiden ansiosta Suomi selviytyi ja säilyi sodissa vapaana demokraattisena kansakuntana: “Yhdessä toimien ja toisiimme luottaen voimme voittaa mahdottomalta tuntuvankin. Sille, joka mahdottoman voittaa, on kaikki mahdollista.“

Pauli Järvenpää
Vanhempi tutkija
ICDS, Tallinna

Avainsanat: , ,

Share This