Kemin valtauksesta 75 vuotta

Vaikka Lapin sotaan kuului olennaisesti se, että saksalaiset olivat vetäytymässä suunnitelmallisesti joitakin suurempia asutuskeskuksia suomalaiset todella valtasivat taistellen. Saksalaiset eivät olleet niitä vielä ehtineet aikataulunsa mukaan jättää. Kemi on yksi näistä ja toinen suomalaisten valtaama kaupunki Tornion jälkeen.

Kaupungin valtauksen takana oli suureksi osaksi se, että yllättävällä maihinnousulla Tornioon 1. lokakuuta suomalaiset loivat mahdollisuuden sen uhkaamiseen luoteesta sen jälkeen kun saksalaiset olivat luopuneet lähelle onnistumistaan edenneen kaupungin ja sen siltojen valtauksesta.

Jutun pääkuva: Suomalaiset marssivat Kemiin, taustalla palaa Kemi Oy:n Pajusaaren selluloosatehdas Stukien vierailun seurauksena. Kuvassa menee mitä ilmeisimmin 15. Prikaatin kranaatinheitinkomppania 120 mm raskaine heittimineen.

Vihollisuudet Kemissä alkoivat samanaikaisesti kuin taistelut Torniossakin eli 1. lokakuuta kun vahvan pataljoonan kokoinen kaupungin tehtaiden suojana Karihaarassa oleva Osasto Pennanen valtasi Ajoksen saaren.

Etelästä kaupunkia lähestyi vain vähäisten saksalaisten jälkijoukkojen, mutta miinoitusten ja tuhottujen teiden viivyttämänä eversti August Kuistion johtama 15. prikaati, jonka kärki saapui Veitsiluotoon kaupungin eteläpuolelle 5. lokakuuta. Seuraavana päivänä prikaatin pääosien tultua paikalle ryhdyttiin hyökkäysvalmisteluihin, itse hyökkäys alkoi 7. lokakuuta klo 11. Prikaatin yksi pataljoona hyökkäsi rannan suuntaisesti itse kaupunkiin, kolme pataljoonaa käsittävä Taisteluosasto Ojala saarrostaen itäpuolen metsien kautta kaupungin pohjoispuolelle ja yksi pataljoona oli suunnattu koukkaaman vielä pohjoisemmaksi Kemijoen silloille. Osasto Pennanen puolestaan hyökkäsi lännestä kaupungin pohjoispuolelle.

Kemi oli ollut saksalaisille tärkeä Kemijoen suurten siltojen ja kaupungin pohjoispuolella olevan lentokentän takia. Kaupungin tuntumassa oli vielä saksalaisia joukkoja Tornion ja Kemin suunnasta vastuussa olevaan Divisions-Gruppe K:hon kuuluvat Jäger-Bataillon 6 Kemijoen suurten siltojen suojana ja kaupungin pohjoispuolella SS-vuoristodivisioona Nordiin kuuluva SS-Schützen-Bataillon, Gebirgsjäger-Brigade 139:n ensimmäinen pataljoona sekä vuoristotykistöpatteristo. Joukot olivat jo saaneet käskyn jättää kaupungin 8. lokakuuta aamulla, mutta suomalaisten hyökkäys ehti ensin.

Käsittelemättä tässä sen tarkemmin taistelun monivaiheista kulkua lopputulos oli, että hyökkäävät kuusi suomalaispataljoonaa katkaisivat saksalaisten yhteydet kaupungin pohjoispuolella ja saartoivat em. kolmesta saksalaispataljoonasta SS-Schützen-Bataillonin, Vuoristojääkäriprikaati 139:n pataljoonan sekä saksalaisia tukevan vuoristotykistöpatteriston osia. Näistä SS-pataljoona ja osia vuoristojääkäripataljoonasta murtautui saarroksista vielä saman päivän iltana.

Motti sulkeutui suomalaisten aamulla 8. lokakuuta tekemän hyökkäyksen seurauksena. Saksalaisten tappioista vankeina on erilaisia tietoja välillä 300-500 miestä, joista suurempi luku on jatkosodan virallisesta historiasta. Se mainitsee saksalaisten menettäneen kaatuneina useita satoja miehiä, mutta tämä ei ole oikein uskottavaa kun ajattelee kolmen saksalaispataljoonan kokonaisvahvuutta. Virallinen historia kirjoitettiin sodanjälkeisessä Suomessa, jossa niin taistelujen kiivautta kuin saksalaisille aiheutettuja tappioita liioiteltiin kautta linja.

Suomalaisten tavoitteena oli estää kaupungin, siltojen ja lentokentän tuhoaminen, mutta tässä onnistuttiin huonosti. Saksalaiset räjäyttivät Kemijoen suuret sillat 8. lokakuuta aamulla klo 8.45, kaupungissa oli rakennuksia tuhottu jo aikaisemmin ja samoin lentokenttä tuhottiin. Taistelun jälkeen Stukat hyökkäsivät kaksi kertaa lokakuun 8. päivänä ja saivat laajaa tuhoa aikaiseksi niin Pajusaaren tehdaslaitoksissa kuin Veitsiluodossakin.

Kohti Kemiä! Ainakin aseistusta riittää, lähimmällä miehellä on Suomi-konepistoolin lisäksi Panssarinyrkki ja taaempana olevalla kaksi kivääriä.

Tuhoa ja romua Kemin saksalaisella lentokentällä taistelujen jälkeen.

 

Saksalaiset yrittivät räjäyttää Kemin kaupungintalon, mutta vaurioista huolimatta se jäi pystyyn. Pystyssä se on tänäkin päivänä, mutta lisäosilla muutettuna.

 

Tuhottu Kemijoen länsihaaran yhdistetty rautatie- ja maantiesilta kuvattuna mantereen puolelta.

Avainsanat: ,

Share This