Kenen syliin Filippiinit kaatuu?

Etelä-Filippiineillä puhkesi 23.5.2017 rajuja taisteluita Mindanolla sijaitsevan 200 000 asukkaan Marawin hallinnasta.

Unknown

 

 

Taistelut alkoivat turvallisuusviranomaisten yritettyä vangita Isnilon Hapilon, ISIL:n johtohahmon Kaakkois-Aasiassa.

Epäonnistunut pidätysoperaatio johti siihen, että Marawi siirtyi osittain ISIL:n terroristien hallintaan ja toista viikkoa kestäneeseen kaupunkisotaan.

Venäjällä valtiovierailulla ollut Filippiinien kiistelty presidentti Rodrigo Duterte joutui keskeyttämään matkansa ja palaamaan Filippiineille. Presidentti julisti heti 23.5.2017 60 päivää kestävän poikkeustilan koko Mindanaon alueelle. Filippiinien mukaan Marawin taisteluiden taustalla on “ulkomainen hyökkäys”, ja viranomaiset ovat väittäneet ISIL-terroristien joukossa olevan malesialaisia ja indonesialaisia vierastaistelijoita.

Isnilon Hapilon on ISIL:n näkyvin johtohahmo Kaakkois-Aasiassa. Yhdysvallat on luvannut miehestä viiden miljoonan dollarin palkkion. Hapilon toimi aiemmin Abu Sayyaf-ryhmittymän johtajana ennen siirtymistään antamansa uskollisuudenvalan myötä ISIL:n lipun alle vuonna 2014. Hapilonin tavoitteena kerrotaan olevan kalifaatin perustaminen Filippiinien, Malesian ja Indonesian raja-alueelle.

Marawin hallinnasta käytävä taistelu on ymmärrettävä laajemmassa kontekstissa. Manilan ja muslimienemmistöisen Mindanaon suhde on aina ollut jännittynyt. ISIL:a ennen alue on toiminut tukialueena Abu Sayyafin rinnalla myös muille aseellisille kapinallisryhmille. Marawin taisteluiden alettua uutisoitiin pian nimilyhenteeltään ilmeisesti tahattoman hupaisasta “Moron islamilaisesta Vapautusrintamasta” (MILF) eronneen sirpaleryhmän “Lanaon Islamilaisen Valtion” (MAUTE) liittyneen taisteluihin Hapilonin johtamien jihadistitaistelijoiden rinnalle.

Joidenkin uutisraporttien mukaan Hapilon oli tullut Marawiin tapamaan MAUTE:n johtoa. Tästä tiedon saaneet turvallisuusviranomaiset olivat yrittäneet kiinniottoa, mutta saaneet vastaansa Hapilonin komentamien terroristien lisäksi apuun rientäneet MAUTE:n jihadistit. Myöhemmin uutisoitiin myös kolmannen ryhmän “Bangsamoron islamilaisten vapautustaistelijoiden” liittyneen taisteluun.

Terroristien keskinäisestä solidaarisuudesta huolimatta 200 000 asukaan menettäminen terroristeille epäonnistuneen pidätysoperaation jälkeen on merkittävä takaisku Filippiinien turvallisuusviranomaisille, sekä näitä vuosikymmeniä tukeneille Yhdysvalloille.

ISIS-in-Marawi-918x516Presidentti Trumpin edeltäjät ovat tukeneet avokätisesti Filippiinien terrorismin vastaista taistelua. Filippiineillä käytettyä strategiaa onkin pidetty esimerkkinä onnistuneesta paikallistoimijoiden tukemisesta. Markkinoituun kuvaan Marawin kokoisen kaupungin menetys ei hyvin istu. Vallitsevaan tilanteeseen löytyy kaksi yhtä huolestuttavaa selitysmallia: Filippiinien turvallisuusvirnaomaiset ovat inkompetentteja vuosikymmenien amerikkalaistutoroinnista ja materiaalituesta huolimatta ja/tai Filippiinien radikaali-islamistiset terroristiryhmät ovat voimistuneet niin, että nämä pystyvät haastamaan turvallisuusviranomaiset viidakkosodan lisäksi nyt myös kaupunkiympäristössä.

On todennäköistä, että Filippiinien asevoimat saa vallattua Marawin lähipäivinä takaisin. Laajempi kysymys tämän jälkeen on, priorisoiko presidentti Duterte terrorismin vastaisen sodan huumeita vastaan käymänsä sodan edelle. Populistisista lausunnoista tunnetuksi tullut presidentti Duterte on pyrkinyt geopoliittiseen irtiottoon Yhdysvalloista ja lähestymään Kiinaa ja Venäjää. Nähtäväksi jää, lähentääkö terrorismin pelko Dutertea terrorismin torjunnan ulkopolitiikkansa prioriteetiksi nostaneeseen presidentti Trumpiin.

Share This