Kenraaleille karenssiaika

Kenraalien ja amiraalien äkillinen siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen halutaan estää karenssisopimuksilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että irtisanoutunut kenraali ei saisi siirtyä toisen palvelukseen ennen kuin yksi vuosi olisi kulunut. Karenssivuosi olisi palkallinen.

Keskisuomalainen -lehdelle puhuneen puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kenraaliluutnantti Sakari Honkamaan mukaan karenssisopimuksille ei ole tarvetta, koska väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt, minkä lisäksi puolustusvoimien ylintä johtoa sitoo ankarat salassapitovelvollisuudet ja vaitiolosäännökset.

Valtion virkamieslakia uudistettiin viime toukokuussa. Karenssisopimusten osalta valmistelu kuitenkin jatkuu, sillä eduskunnan hallintovaliokunta ehdotti karenssipykälän poistamista lakiehdotuksesta.

Asiaan liittyen lähihistoria tuntee ainakin yhden laajaa kummastusta herättäneen tapauksen vuodelta 2011. Silloin puolustusvoimien kakkosmies, pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli yllättäen irtisanoutui ja siirtyi Arabiemiraattien asevoimien ylimmän johdon neuvonantajaksi. Kolia pidettiin vahvana ehdokkaana puolustusvoimain uudeksi komentajaksi Juhani Kaskealan jälkeen kenraali Ari Puheloisen ja kenraali Ilkka Asparan ohella. Puheloinen tuli tuolloin valituksi tehtävään.

Kenraaliluutnantti Markku Koli vuonna 2008, kuva: puolustusvoimat

Kenraaliluutnantti Markku Koli vuonna 2008, kuva: puolustusvoimat

Ensimmäisenä asiaa laajemmin julkisuudessa käsitellyt Aamulehti (29.8.2011) kysyi tuolloin puolustusministeriön kansliapäälliköltä Arto Rädyltä kantaa Kolin lähtöön. Hänen mukaansa mitään lainsäädännöllistä estettä ei olisi edes sille, että puolustusvoimien korkea-arvoinen upseeri siirtyisi Venäjän armeijan palvelukseen. Räty kuitenkin kertoi uskovansa upseerien hyvään harkintakykyyn siinä, ettei riskejä tietojen luovuttamisesta ole.

Aamulehden samassa yhteydessä haastattelema silloinen eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, Jussi Niinistö (ps) oli Rätyä huolestuneempi. Niinistön mukaan Kolin ratkaisu kuvasti yhteiskunnan tilaa: raha ratkaisee. “Tämä ei olisi ollut mahdollista menneinä vuosikymmeninä. Se olisi jopa rinnastettu maanpetturuuteen. Varmasti sellaisia ihmisiä löytyy tänäkin päivänä, jotka näin ajattelevat”, totesi Niinistö.

Myös Suomen Sotilas -lehti käsitteli laajasti Markku Kolin tapausta sekä Arabiemiraattien puolustuksellisia hankkeita, joissa ulkomailta värvätään ammattisotilaita maan palvelukseen.

Suomen Sotilas kysyi tuolloin silloiselta ulkoministeri Erkki Tuomiojalta (sd) sekä puolustusministeri Stefan Wallinilta (rp), mikä on heidän kantansa korkea-arvoisten sotilashenkilöiden pestautumiseen vieraiden valtioiden palvelukseen ja millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia tällaisilla tilanteilla voisi olla.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei halunnut vastata Suomen Sotilaan kysymyksiin, koska ne hänen mukaansa kuuluvat puolustusministerin toimialaan.

Puolustusministeri Stefan Wallin puolestaan korosti vastauksessaan kansliapäällikkönsä Arto Rädyn aikaisemman lausunnon mukaisesti kenraaliluutnantti Kolin ratkaisun lainmukaisuutta.

Tuolloin puolustusministeri ei suostunut edes spekuloimaan sillä mahdollisuudella, että puolustusvoimien entinen korkea-arvoinen upseeri saattaisi olla asemassa paljastaa tai käyttää muuten hyväksi aikaisemmassa tehtävässään saamiaan luottamuksellisia tietoja vieraan valtion hyväksi. Samoin Suomen Sotilaan kysymystä Suomen ulkosuhteiden vaarantumisesta tällaisessa tilanteessa Wallin piti niin hypoteettisena, että hän olisi sitä voinut arvioida.

Puolustusministeri Stefan Wallin ilmoittikin Suomen Sotilas -lehdelle, että hän ei aio ryhtyä toimenpiteisin sellaisen lainsäädännön kehittämiseksi, jolla voitaisiin varmistaa, ettei puolustustusvoimien ylimpään johtoon kuuluneet henkiöt jatkossa siirtyisi vieraan valtion palvelukseen.

***

Lataa tästä linkistä Suomen Sotilas -lehden 1/2012 sivut 48-51 ja lue koko alkuperäinen juttumme.

Avainsanat: , , ,

Share This