”Kooysin” Shoot and Scoot vakuutti Lapissa

Arto Ojanen,
Rovajärvi

Rovajärven tämän syksyisen leirin suurin mielenkiinnon kohde oli tietysti Suomen Sotilaan tilaajille jo hyvin tuttu, lehdessämme syksyllä tarkoin esitelty korealainen panssarikanuuna (panssarihaupitsi) K9, joka on ehdolla Suomen kenttätykistön uudeksi moderniksi mekanisoiduksi asejärjestelmäksi. Tulevaisuus näyttää siis Suomessa siltä osin hyvältä – telavetoiselta. Mitäpä voisi tykkimies muutakaan toivoa. Suomen Sotilas sai tutustua tähän itsevetävään tela-alustaiseen panssaroituun kenttätykkiin jo muutama viikko aikaisemmin Parolassa, jossa meille tarjoutui mahdollisuus tutustua vaunun tekniikkaan ja saada pieni koeajolenkki maastossa. Nyt päästiin sitten normimedian toimittajien kanssa seuraamaan tykkiä tositoimissa Lapissa. Aluksi tosin näytti jo hetken siltä, että tästäkin tulee Suomen Sotilaan yksityis-show, kun muusta mediasta valtaosa oli jäänyt konerikon takia Helsinkiin… Suomen Sotilas oli tietysti paikalla, niin kuin aina, tuloajalla. Meitä kun ei säät ja tekniikka pitele.

img_2757

Shoot and Scoot. Vaunu, seis, tulitehtävä ja irti! Temppu sujui alkuperäisen nimensä mukaisesti kirjaimellisesti.

Shoot and Scoot. Vaunuseis, tulitehtävä ja irti! Temppu sujui alkuperäisen nimensä mukaisesti kirjaimellisesti.

Lapin kairalla joulupukin mailla nähtiin siis tänään torstaina tasan kuukausi ennen joulupukin tuloa todella iso kova paketti kaikille tykkimiehille, Suomen sotilaille ja muillekin kovien pakettien ystäville; noin 4 100 miestä, jokunen nainenkin ja 1 000 ajoneuvoa pitkin ja poikin Lapin kairaa ja jänkiä vahvistettuna Suomen Sotilaalla ja tulihan niitä kollegoja muistakin medioista sitten viimein paikalle.

4 100:sta sotilaasta 2 900 oli varusmiehiä. Reserviläisiä oli rivissä tänään 650 ja loput noin 600 henkeä oli kantahenkilökuntaa. Nykyasevoiman teknisyyttä kuvaa jo se, että karkeasti lähes joka neljäs sotilas oli jonkin ajoneuvon kuljettaja. Useimmilla on toki ajoneuvon kuljettamisen lisäksi jokin toinenkin tehtävä organisaatiossa.

Suurin mielenkiinto kohdistui Korean K9 panssarikanuunaan (katso lisää kooysistä asiantuntevasti ja suomeksi vain Suomen Sotilaassa numerossa 4/2016, lisäksi ajovideo facebookissa) , josta Suomen Sotilas on jo aikaisemmin kertonut.

Kantahenkilökunnasta on koulutettu aikaisemmin syksyllä pieni osasto tämän testattavana olevan asejärjestelmän käyttäjiksi, joka nyt  ampui kaikkiaan 120 laukausta K9:llä.

Tarkoituksena oli käyttää kotimaisia ampumatarvikkeita – sisältäen panoksen, kranaatin ja sytyttimen, sekä saattaa laitteen oma korealainen ammunnanhallinta ja meidän oma ammunnanhallintamme keskustelemaan keskenään. Kranaattina oli normaaleja kotimaisia 155 mm:n taistelukranaatteja (sirpale), varustettuna iskusytyttimillä.

Tietysti selvitettävinä oli myös tykin tarkkuus sekä soveltuvuus varusmieskoulutukseen ja olosuhteisiimme. Tykistön tarkastajan eversti Pasi Pasivirran mukaan kokemukset olivat hyvin myönteisiä joten ei vireillä oleva kauppa ainakaan takapakkia ottanut.

Suomen Sotilas sai nähdä käytännössä nopean tuliasemaan ajon, välittömän tulenavauksen ja irtautumisen – siis eräänlaisen pika-ammunnan, joka on juuri tämän kaltaisten järjestelmien oleellisin ominaisuus. Tällä brittien yhdenillan keikkaa tarkoittavasta slangi-sanasta alkujaan väännettyä nimeä anglosaksisessa maailmassa kantavalla  ”Shoot and Scoot” -toiminnalla parannetaan tykin taistelunkestävyyttä, vastustajan vastatykistötoiminta kun ei ehdi vaikuttaa hajautetusta ryhmityksestä nopeasti, lähes suoraan liikkeestä hajautettuna ampuvan tuliyksikön panssarikanuunoihin.

K9 tuli paikalle, ampui 3 laukausta heti kun varoupseeri antoi luvan ja poistui saman tien. Kokemus oli hyvin vaikuttava vaikka monenlaista ampuvaa tykistöasejärjestelmää onkin tullut menneinä vuosikymmeninä nähtyä.

Suomen Sotilas seurasi myös tänään päättyneen leirin loppuammuntaa yhdessä Suomen ja Ruotsin puolustusministerien kanssa. Tulenjohtajina toimivat vuoroon suomalainen tulenjohtoryhmä sekä tulenjohtoryhmä Ruotsista Bodenissa majailevasta Artillerieregiment A9:stä. Tulenavaus oli nopea, tuli päättyi oikea-aikaisesti ja osui tarkasti. Jos jotain vielä voisi todeta niin vieläpä oikeaoppisesti vähän takavoittoisesti, niin kuin pitääkin. Tappava takavoittoinen ja näyttävä etuvoittoinen, muistavat kaikki Suomen Sotilaan tulenjohtajat…

Bonusta tykkimiehille

Isoissa harjoituksissa on aina joitakin uutuuksia eli yleensä ensi kertaa tositoimissa olevia laitteita, järjestelmiä tai menetelmiä.

Nyt olivat joulupukin ennenaikaisessa paketissa Bonus-tytärammukset. Nämä ovat ranskalaisen Nexterin yhdessä ruotsalaisen Boforsin kanssa kehittämiä panssarintorjunta-erikoisampumatarvikkeita. Tykki suunnataan niin, että kuorma-ammus aukeaa kohteen yläpuolella ja irroittaa kaksi mukanaan matkustavaa, siivekkeiden jarruttamaa kohteen päälle laskeutuvaa tytärammusta. Bonus-tytärammuksissa on lämpökamera sekä Laser-keilasensorit, jotka havaitsemisen lisäksi myös tunnistavat  kohteena olevat panssariajoneuvot ja laukaisevat oikealla hetkellä muovautuvan suunnatun räjähdysvaikutuksen (ontelopanos) maaliin tuhoten sen suoraan ylhäältä, jossa vaunujen suojaus on heikompi. Sensori kykenee jopa erottamaan jo tuhotut vaunut vielä ehjistä ja näin valitsemaan oikean kohteen.

Harjoituksessa oli maaleina seitsemän vanhaa T-55 vaunua, joita kohti ammuttiin neljä Bonus-kranaattia eli periaatteessa siis mälli per maali ja yksi vielä varalle. Kysymykseemme montako lamauttavaa osumaa saatiin ei tarkkaa vastausta kerrottu, mutta tulokset olivat edelleen eversti Pasivirran mukaan hyvin tyydyttäviä sekä ennakko-odotusten mukaisia.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerien lisäksi mukana oli 31 ruotsalaissotilaan tykistötiedusteluyksikkö kalustonaan Arthur -lentoratatutka. Vähän harvemmin nähtyjä vieraita olivat ETYJ-keskinäistä luottamusta lisäävien toimien tarkkailijaosasto, jossa oli mukana sotilaita muun muassa Yhdysvalloista. No onhan Suomen ETYJ-ilmoituksissa kieltämättä ollut tulkinnanvaraisuutta, josta Suomen Sotilas hieman vihjaili jo viime keväänä, että ehkäpä se on hyvä käydä paikan päällä…

Kaksi kertaa vuodesssa pidettävä Maavoimien Vaikuttamisharjoitus oli tänä syksynä tavanomaista laajempi. Keväällähän tämä tavallisesti kaksi kertaa vuodessa pidettävä harjoitus peruttiin tai korvattiin usealla alueellisella harjoituksella.

Yhteensä harjoitukseen osallistui järeämmästä päästä lukien neljän heitinjärjestelmän raketinheitinpaatteri, jolla oli sen oikea sodanajan reserviläismiehitys. Perinteistä aktiotykistöä edusti jo totuttuun tapaan luotettavin venäläiskalustoin 130 K54 sekä 122H63 patteristot; yhteensä neljän patteriston eli 72 ampuvan tykin voimin! Se yksinään on varmasti ollut jo näky ruotsalaiskollegoille, heillä kun ei tällaista tykkimäärä enää löydy koko maasta,… ainakaan ETYJ-ilmoitusten mukaan. Unohtaa ei saa tietenkään epäsuoraan tulivoiman oleellista osaa kranaatinheittimiä. Tätä edusti tällä kertaa Lapissa AMOS-komppania, sekä 120 mm ja 81 mm vedettävät heitintuliyksiköt.

Sota on raakaa. Tykistö tappaa ja jalkaväki... Kahden maan puolustusministeritkään eivät säästyneet Lapin ärhäkältä säältä ja aina yhtä äkäisiltä toimittajilta.

Sota on raakaa. Tykistö tappaa ja jalkaväki… Kahden maan puolustusministeritkään eivät säästyneet Lapin ärhäkältä säältä ja aina yhtä äkäisiltä toimittajilta.

Ritsamiehen kelit

Loppuvuoden säät maassamme eivät tunnetusti aina ole kovinkaan hyviä. Niitä kutsutaankin usein jalkaväkimiehen säiksi. Eivätkä ne ole meillä harvinaista herkkua, onhan maamme vuotuinen keskilämpötila yhä siellä nollan tienoilla. Tämän sai Maavoimat havaita MVH:ssa eli maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, jolla nimellä ampumaleiri nykyään kulkee, eikä syyttä, onhan vaikuttaminen vastustajaan paljon muutakin kuin ampumista. Viime syksynä virallisesti esitelty – tai julkistettu – Orbiter-tiedustelulennokksi piti olla käytössä tiedustelu- sekä tulenjohtotehtävissä juuri päättyneessä harjoituksessa. Vaan toisin kävi: sumuinen sää ja alhaalla olevat pilvet estivät UAV (Unmanned Aerial Vehicle – miehittämätön ilma-alus) -toiminnan lähes kokonaan. Kysymykseemme, onko tämä uusi taktinen lennokki ainoastaan kauniiden säiden vehje, vastattiin kuitenkin kieltävästi. Kalliita koneita ei vaan haluta vaarantaa huonoissa oloissa kun käyttäjien koulutuskin on vielä kesken. Sodan aikana kyllä vastaavissa oloissa lennettäisiin, vakuutettiin Suomen Sotilaalle.

Maavoimat on hankkinut kuusi vuotta kestäneen valmistelu- ja hankintaprojektin jälkeen käyttöön israelilaisia miehittämättömiä Orbiter tiedustelukoneita, joita voidaan käyttää myös epäsuoran tulen johtoon. Ensimmäiset UAV-operaattoriryhmät ovat jo kotiutuneet reserviin ja nyt UAV-koulutusta annetaan kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa. Aikaisemmin käytössä olleet raskaammat Ranger -lennokit vapautuvat näin pelkästään tiedustelutehtäviin.

Lennokkiryhmä kuuluu sodanajan pataljoonan tai taisteluossaston kokoonpanoon. Sen vahvuus on 9 taistelijaa, joista johtaja on sekä tulenjohto- että tiedustelukoulutuksen saanut kokelas eli tuleva vänrikki. Loput ovat ryhmänjohtajia jakautuen lennättäjiin sekä lennokin huollon erikoismiehiin.

Pataljoonan tai taisteluosaston komentaja on näin saanut koko ajan vain hänen hallinnassaan olevan orgaanisen välineen, lentävän silmän tiedusteluun ja tulenjohtoon. Koneita ei siis todellakaan ole tällä kertaa hankittu pelkästään joitakin mallikappaleita.

Loppuammunnan tulenjohtoryhmä luonnollisesti panssaroidun tykistön omasta Jääkäritykistörykmentistä johtajanaan upseerikokelas Anton Lindblom Riihimäeltä.

Loppuammunnan tulenjohtoryhmä luonnollisesti panssaroidun tykistön omasta Jääkäritykistörykmentistä johtajanaan upseerikokelas Anton Lindblom Riihimäeltä.

Kirjoittaja Arto Ojanen on lehtemme tykistöasiantuntija.

Avainsanat: , , , ,

Share This