Kovaa peliä Etelä-Kiinan merellä

Tiedämme, että Venäjä on onnistunut herättämään monet Euroopan maat miettimään uudestaan puolustuskykyään ja –ratkaisujaan. Kiina on saanut vastaavan aikaan Aasiassa. Etenkin Etelä-Kiinan merestä on tullut uuden vastakkainasettelun polttopiste. Kaukoitä on jakautumassa poliittisesti ja sotilaallisesti.

Kun Euroopassa keskustelee ihmisten kanssa, huoli Venäjästä ja sen aikeista nousee usein esiin. Keskustelut Kauko-idässä ovat nykyään hyvin samanlaisia, mutta lauseissa Venäjän voi korvata Kiinalla. Erityisesti Kiinan hanke rakentaa keinotekoisia saaria Etelä-Kiinan merelle on eräänlainen tilanteen konkreettinen ilmentymä. Kiina on kasvattamassa poliittista ja sotilaallista valtaa alueella ja käyttäytyy myös entistä aggressiivisemmin.

Kiinan talous on myös noussut huolenaiheeksi maailmantaloudelle, mutta sillä on myös poliittiset vaikutukset. Kiinan johto tietää, että pelkällä talouskasvulla ei voida enää pitää ihmisiä tyytyväisenä. Hong Kongin tilanne näyttää myös muuttuvan, kun Kiina on ottanut aiempaa voimakkaamman linjan esimerkiksi sananvapauteen puuttumisesssa Hong Kongissa. Joitakin sananvapauden puolustajia, esimerkiksi yksi myös Britannian kansalainen, on ollut kateissa.

Osittain Hong Kongin kehityksen ansioista, osittain talouden ja muiden tekijöiden ansiosta, myös Taiwanin tilanne on muuttunut. Taiwanissa oli halua lähentää suhdetta Kiinaan, joka katsoo Taiwanin edelleen olevan osa Kiinaa. Taiwanissa nähtiin lähentymisessä taloudellisia mahdollisuuksia ja samalla Hong Kongin mallia pidettiin toimivana esimerkkinä. Nyt toiveet tällaisesta lähentymisestä ovat vähentyneet ja presidentinvaalin tulos käänsi politiikan pikemminkin etääntymään Kiinasta. Uuden presidentin, Tsai Ing-wen, puolue on kannattunut Taiwanin itsenäistymistä.

Kiina on rakentanut Etelä-Kiinan merelle keinotekoisia saaria. Näiden avulla se haluaa laajentaa aluevesiään ja samalla kontrolloida suuren osan merestä. Kyseessä ei ole mikään merkityksetön merialue, sillä sen kautta kulkee pääosa Kauko-idän laivarahtiliikenteestä, ja sen merkitys kaikille alueen maille ja globaaliin talouteen on huomattava. Hanke herättää suurta huolta lähialueella, esimerkiksi Filippiinit, Malesia, Vietnam ja Singapore ovat reagoineet hankkeeseen.

Kiina on jo sijoittanut sotilaita saarille ja rakentanut lentokentän alueelle. Nyt Kiina on myös sijoittamassa saarille maasta ilmaan laukaistavia ohjuksia. Reilu viikko sitten tuli esiin, että Kiinalla on jo kaksi patteria ohjuksia ja tutkajärjestelmä Woody saarella. Kyseessä on ilmeisesti HQ-9-ilmapuolustusjärjestelmä. Kiina on myös kayttäytynyt varsin aggressiivisesti ulkopuolisten liikkumiseen saarien lähistöllä, on kyseessä ollut sitten USA:n laivaston alus kuin BBC:n toimittaja pienkoneella.

USA:n johdolla solmittu TTP-kauppasopimus on myös linkittynyt poliittiseen kehitykseen. Voi hieman yksinkertaistaen sanoa, että sopimukseen liittyneet maat haluavat tukeutua USA:n ja haluavat nähdä USA:n selkeän roolin alueella myös tulevaisuudessa. USA:sta haetaan nyt myös turvaa Kiinaa vastaan. Hyvänä esimerkkinä Filippiinit, joka vielä muutama vuosi sitten halusi eroon USA:n tukikohdista alueellaan, haluaakin nyt USA:n tulevan takaisin. Vuoden alussa astui myös voimaan uusia eteläisen Aasian kauppa-alue (ASEAN-maat, The Association of Southeast Asian Nations), jossa yhteensä 600 miljoonan ihmisen markkina-alue Kiinan ulkopuolista Aasiaa haluaa kehittää keskinäisellä taloudellisella yhteistyöllä.

Pohjois-Korea on sisänsä itsenäinen toimija, mutta Kiina voisi halutessaan laittaa sen järjestykseen. Nyt se kuitenkin jatkaa ydinaseen ja pitkän matkan ohjusten kehittämistä. Erityisesti Etelä-Korea ja Japani kokevat Pohjois-Korean kasvavana uhkana. Kuten eräs amerikkalainen Japanissa toimiva liikemies totesi juuri yhdellä päivällisellä uudesta liiketoiminnasta jota hänen yrityksensä oli rakentamassa ”tästä tulee mahtava bisnes, jollei sitten nuo hullut pohjoiskorealaiset räjäytä meitä ennen sitä.” Vaikka kyseessä oli kevyt heitto, hän oli ainakin puoliksi vakavissaan.

Kiinan taloudesta ei ole helppo tehdä selkeitä arvioita tällä hetkellä. Selvää on, että kasvu on hidastunut. Toisaalta kasvun katsotaan siirtyvän sisäisten palveluiden kasvuun, ja siellä sinänsä on paljon potentiaalia. Mutta siirtymä ei ole helppo. Moni on myös kyseenalaistanut Kiinan julkistamat talousluvut ja katsoo, että julkistettavat luvut ovat vain niitä mitä halutaan kertoa, ja todellisuus on toista. Joiden muiden arvioijien mielestä kuitenkin massiivinen huijaus luvuissa olisi hyvin vaikeaa.

Kiina päätti myös rajoittaa entisestään median toimintaa. Jatkossa vain kokonaan paikallisesti omistetut luvan saaneet toimijat saavat julkaista verkossa sisältöä Kiinassa. Tämä koskee uutisia ja artikkeleita, mutta myös esimerkiksi viihdettä ja pelejä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisten toimijoiden pitää julkaista sisältönsä Kiinaan paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä on melkoinen liiketoimintariski jokaiselle ulkomaalaiselle toimijalle, joka haluaa Kiinassa jotain julkaista. Samalla se tarkoittaa, että hallituksen kontrolli julkaistavaan sisältöön kasvaa.

Helmikuussa järjestetyillä ilmailualan messuilla Singaporessa nousi erityisesti esiin alueen maiden kiinnostus hankkia miehittämättömiä lentokoneita valvontatarkoituksiin. Tämä on yksi pieni asia, mutta suoraan sidoksissa alueen maiden kasvavaan huoleen Kiinan tekemisistä. Kiinan naapurit ovat alkaneet arvioiden uudestaan puolustuskykyään ja resurssejaan. Japanissa suurta huomiota saivat lakimuutokset, jotka antoivat enemmän toimintavapauksia armeijalle, joka toisen maailmansodan jälkeen on ollut hyvin rajatussa roolissa. Japani päätti viime vuonna muuttaa perustuslakia niin, että Japanin armeija saa toimia myös Japanin ulkopuolella. Muutosta perusteltiin erityisesti terrorismin vastaisella sodalla, mutta samalla se mahdollistaa uudella tavalla Japanin sotilaallisen liittoutumisen.

Vielä ei voi sanoa, että Kauko-idässä olisi mitään selkeitä rintamalinjoja tai virallista jakautumista eri leireihin. Kiinan merkitys monille maille kauppakumppanina on huomattava. Samalla kuitenkin voi sanoa, että kaikki edellä kuvatut asiat eivät ole enää yksittäisiä sattumia.

USA seuraa tilannetta tarkasti ja on myös lisännyt läsnäoloaan alueella. USA:lle tilanne on myös hyvin konkreettinen sen liittolaisten huolen ja omien sotilastukikohtien kautta. Euroopassa tilanteen muutos tuntuu olevan vielä tuntemattomampi asia. Mielenkiintoista on esimerkiksi seurata Iso-Britannian pyrkimyksiä lähentää suhdettaan Kiinaan. Britannia on jopa nimennyt, että Kiinan kaupan kehittäminen on sille erityisasemassa ja on todettu, että Britannia haluaa olla Kiinan paras partneri lännessä. Lisäksi EU-kansanäänestyskeskustelussa EU-eron kannattajat ovat nostaneet esiin perusteluja EU:n huonosta talouskasvusta ja miten Britannian ilman EU:ta olisi esimerkiksi parempi lähentyä Kiinaa taloudellisesti. Samaan aikaan toki on alkanut nousta sisäistä kritiikkiä Kiinan ihmisoikeuksista, toiminnasta Hong Kongissa ja talouden riskeistä.

Kiina on taloudellinen suurvalta, toisin kuin Venäjä. Kiina haluaa selvästi ainakin alueellisesti todistaa olevansa myös poliittinen ja sotilaallinen suurvalta. Ja kun taloudellinen epävarmuus sisäisesti kasvaa, on poliittisesti entistä tärkeämpää todistaa myös omalle kansalle suurvalta-asemaa. Kiinan naapureita tämä huolettaa, mutta on hyvä muistaa, että Kiinan asema taloudellisesti ja esimerkiksi kaikessa tuotannossa on globaalisti niin merkittävä, että muutokset sen asemassa vaikuttavat koko maailmantalouteen.

Avainsanat: , , , , , , ,

Share This