Luoteisväylä aukeaa

Maantiedekin muuttuu. Pohjoisten merireittien ja energialähteiden vapautuminen muuttaa kansainvälisen strategian perusasetuksia. Suomi on siinä mukana – jos haluaa – ja voi itse päättää, hyötyykö se pohjoisten alueiden taloudellisen ja poliittisen tilanteen muutoksesta vai jääkö nuolemaan näppejään. Edellisessä lehdessämme purjehdimme läpi Koillisväylän. Nyt kaulukset pystyyn, sillä hyinen merimatka jatkuu luoteeseen, jossa haasteet ovat koillistakin kovemmat.

Luoteisväylällä on vaikutuksensa Suomeen – hyvinvointiimme ja turvallisuuteemme – kuten maantieteellisesti lähempänä olevalla Koillisväylälläkin (katso Suomen Sotilas 5/2013). Tai ainakin voisi olla, jos osaamme hypätä laivaan ajoissa. Luoteisväylä on purjehduskelpoinen yhä vain parisen kuukautta vuodessa, mutta sen merkitys on silti huima. Talous kansainvälistyy, ja maailma verkottuu. Samalla rahtikustannusten ja -aikojen merkitys kasvaa.

Säästöä!

Kun Nordic Orion purjehti lokakuussa Vancouverista Luoteisväylän kautta Poriin, sen matka oli noin 2 000 kilometriä lyhyempi kuin purjehdittaessa normaalireittiä Panaman kanavan läpi. Säästöä tuli niin hiilidioksidipäästöissä kuin raa’assa rahassakin. Pelkästään polttoainekustannukset olivat yli 50 000 euroa pienemmät! Lisäksi pohjoista reittiä kulkeva laiva voi ottaa yli neljännestä suuremman lastin. Suurimmat alukset eivät mahdu Panaman kanavan läpi, vaikka kanavaa laajennetaan nyt kuumeisesti.

Kanadalla on aina ollut Luoteisväylän käytön ja valvonnan suhteen ratkaiseva rooli, koska kanadalaiset tulkitsevat reitin kulkevan maan sisäisten aluevesien kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten takia Luoteisväylään liittyy tulevaisuudessa suurempia epävarmuustekijöitä kuin Koillisväylään. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on myös TransPolarreitti.

Väylä aukeaa

Arktinen alue oli kauan aikaa tutkimatonta aluetta erittäin vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Tutkimusmatkat arktisen alueen läpi Aasiaan olivat erittäin vaarallisia, ja satoja merenkulkijoita menehtyi näissä yrityksissä. Vasta vuosina 1903–06 norjalaisen Roald Amundsenin johtama retkikunta purjehti Gjøa-laivalla ensimmäisenä koko Luoteisväylän läpi, mutta joutui viettämään kaksi talvea etelämpänä Kanadan arktisessa saaristossa vaikeiden jääolosuhteiden vuoksi ja onnistui kulkemaan koko väylän läpi vasta kolmannen talven jälkeen.

Ensimmäisen yhtämittaisen Luoteisväylän läpikulun lännestä itään teki vuosina 1940–1942 kapteeni Henry Larsenin johtama kanadalainen alus St. Roch. Sama alus teki vuonna 1944 paluumatkan Halifaxista takaisin Vancouveriin vain 86 päivässä. Samalla matkalla St. Rochista tuli ensimmäinen alus, joka kulki väylän läpi talvehtimatta.

Kylmää sotaa Luoteisväylällä

Vuosina 1945–1969 Yhdysvaltain ja Kanadan kansallinen turvallisuus oli ensisijainen motiivi Luoteisväylän käyttöön. Suurin arktisen alueen turvallisuuteen liittyvistä rakennushankkeista oli tuolloin kaukovalvonnan ennakkovaroituslinja (The Distant Early Warning, DEW). Linjaan rakennettiin vuosina 1954–1957 yhteen linkitetty ketju, joka muodostui 63 viestintä- ja tutka-asemasta ja oli ulottuvuudeltaan 4 800 kilometriä. Se alkoi Alaskan luoteisrannikolta ja jatkui aina Baffininsaaren itärannalle vastapäätä Grönlantia. Linjan rakentamiseksi 300 alusta kuljetti 300 000 tonnia rahtia kahden kesän aikana. Linja rakennettiin antamaan riittävä ennakkovaroitus lähestyvistä Neuvostoliiton pommikoneista, jotta ne voitaisiin torjua mahdollisimman varhain.

Vuodesta 1969 aina 1980-luvun lopulle Luoteisväylä kuljettiin täydellisesti läpi päästä päähän vain 30 kertaa eri tarkoituksiin soveltuvin aluksin. Painopiste alkoi siirtyä vähitellen kansallisesta turvallisuudesta väylän kaupalliseen hyödyntämiseen. Läpikulkujen painopiste oli arktisten luonnonvarojen etsinnässä ja keskittyi öljyhiekkavarojen löytämiseen Beaufortinmereltä. Muut alukset, jotka Luoteisväylän läpi tuona aikana kulkivat, olivat polttoainetäydennyksiä kuljettaneita säiliöaluksia sekä kaivoksilta malmia tuoneita irtorahtialuksia.

Jatkuu …

Lue lisää Suomen Sotilas -lehden numerosta 6/2013

Teksti: Esa Järvelä

Avainsanat: , , ,

Share This