Maailma Trumpin jälkeen: Aasia nousee, entä USA?

Neljä vuotta sitten Trumpin valtaantulo muutti monia asioita Yhdysvaltojen politiikassa Aasiassa. Yksi näkyvin oli muutos suhtautumisessa Kiinaan.

 

Vai oliko sittenkään? Oliko muutos tulossa muutenkin? Joka tapauksessa muutoksen seurausvaikutukset kauppasopimuksiin ja puolustusyhteistyöhön olivat vielä laajemmat. Voimmeko nyt odottaa paluuta aikaan ennen Trumpia?

Vastaus on kyllä ja ei. Yksittäisen suurvaltajohtajankaan kyky vaikuttaa asioiden kulkuun ei ole niin suuri kuin helposti luulisi, päättäjien ja yksilöiden roolia sinänsä aliarvioimatta. Kiinan ja USA:n globaali kilpailu nimittäin kiihtyy, hallitsipa maita kuka tai ketkä hyvänsä, ja monen Aasian maan tulee tämän seurauksena valita oma paikkansa, jollei jopa puolensa.

 

Tuoreen ennusteen (Centre for Economics and Business Research) mukaan Kiinasta tulee maailman suurin talous 2028, viisi vuotta aiemmin ennustettua nopeammin. Globaalin pelin seuraava kierros ratkaistaankin Aasiassa.

Toisesta maailmansodasta alkaen Yhdysvallat on pyrkinyt rakentamaan ja tukemaan järjestelmiä, joilla voidaan edistää vapaata markkinataloutta ja luoda vakaata taloutta tukevia rakenteita. Trumpin valtakaudella politiikka oli hyvin toisenlaista. Pyrkimyksenä oli usein hajottaa, horjuttaa ja sekoittaa rakenteita. Trumpin tavoitteena ilmeisesti oli tällä tavalla vahvistaa omaa neuvotteluasemaa kahdenvälisiin keskusteluihin. Mutta kokonaisuutena hän tuntui saavan kahdenvälisiä johtajien välisiä keskusteluja lähinnä Pohjois-Korean, Venäjän ja muutaman muun enemmän tai vähemmän toissijaisen diktatuurin kanssa.

 

Joe Biden edustaa paljon perinteisempää Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Myös hänen nimityksensä hallintoon kertovat siitä, että maa on palaamassa perinteisempään ulkopolitiikkaan. Ei kuitenkaan ole mahdollista palata neljän vuoden takaiseen tilanteeseen. Mennyt on mennyttä, ja pelattuja pelejä ei voi perua. Yhdysvaltojen tilanne ja maailma on muuttunut ja tulevat muuttumaan myös seuraavan neljän vuoden aikana.

 

Yhdysvallat tarvitsee uuden mallin toimia Kiinan kanssa. Kiina on keskusjohtoisesti toimiva maa, joka on myös suojannut paikallisia yrityksiä muualta tulevalta kilpailulta. Samalla siellä on syntynyt tai synnytetty jättimäisiä yrityksiä, jotka valtaavat maailman markkinoita. Tämä koskee etenkin uusien teknologioiden yrityksiä.

 

USA ei voi jatkaa mallilla, jossa kiinalaisten ja amerikkalaisten säännöt toistensa kotimarkkinoilla ovat täysin erilaiset. Mutta on myös käytännössä mahdotonta jatkaa Trumpin avoimen konfliktin mallilla, jolla lähinnä voidaan saavuttaa voittoja terästuotannossa ja soijanviljelyssä.

Erityisen monimutkainen alue on huipputeknologia, kuten 5G-verkot, tekoäly, globaalit tietoverkot sekä digitaaliset teknologiat, esimerkiksi datan hallinta, uudet finanssipalvelut ja tiedonvälitys. Näissä ei ole enää kyse vain kauppapolitiikasta vaan myös turvallisuuspolitiikasta tai jopa työkaluista, joilla maailmaa voi hallita. Näiden suhteen valtioilla tulee olemaan entistä voimakkaampia intressejä, ja tullaan varmasti näkemään jonkinlaista blokkijakoa.

 

Venäjä ja Kiina ovat aina välillä löytäneet toisensa. Viime vuosina ne ovat järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia ja pyrkineet löytämään ratkaisuja, joilla eivät olisi riippuvaisia Yhdysvaltojen dollarista tai amerikkalaisista maksuvälitysratkaisuista. Samaan aikaan on vaikea hahmottaa yhtä selkeää kuvaa Venäjän ja Kiinan suhteesta. Suhde onkin todennäköisesti hyvin opportunistinen. Kiinan talous ja sen kasvu on aivan toista luokkaa kuin raaka-aineiden tuottajana toimivalla hiipuvalla Venäjällä. Putin tietää, ettei Venäjästä ole isoon peliin, mutta aina voi taktisesti koittaa olla sotkemassa muiden peliä. Tällä tavalla voi saavuttaa ehkä paikallisia pieniä voittoja tai ainakin huolehtia, etteivät muutkaan voita.

 

Putinilla on toki intressinsä sotkea myös EU:n politiikkaa ja Yhdysvaltojen ja Euroopan välisiä suhteita. Energiabisneksessä Venäjä on suuri toimija, ja esimerkiksi uusi kaasuputki Itämeren kautta Eurooppaan tulee todennäköisesti vielä nostamaan monia turvallisuus- ja ulkopoliittisia kysymyksiä. Euroopan valitsema vihreä linja parantaa Venäjän asetelmaa pelipöydässä, ainakin toistaiseksi.

 


 

Lue lisää aiheesta Suomen Sotilas -lehdestä 1/2021. Lehti on myynnissä hyvinvarustetuissa lehtipisteissä 6.4. saakka. Katso lähin Suomen Sotilasta myyvä lehtipiste karttapalvelusta: www.lehtipiste.fi/880807.html

Tilaa Suomen Sotilas -lehti kotiisi ja lue koko analyysi, Suomen Sotilaan ennuste globaalista megatrendistä seuraavalle neljälle vuodelle ja paljon muuta yhteisestä turvallisuudestamme.

Tilaa Suomen Sotilas -lehti kotiisi: www.suomensotilas.fi/tilaa

Avainsanat: , , , ,

Share This