Maailman sotilasmenot: Yhdysvallat ykkönen, Kiina kirii

Maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot nousivat vuosina 2018-2019 uuteen ennätykseen. Tämä selviää hiljattain julkaistujen sotilasalan hakuteosten tietojen pohjalta (The Military Balance, SIPRI Yearbook). Kaiken kaikkiaan nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 prosenttia niin, että maailman puolustusmenojen kokonaismäärä vuonna 2019 kohosi 1917 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

Viisi suurinta maata puolustusmenojen tasolla mitatussa paremmuusjärjestyksessä ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi Arabia. Mielenkiintoista on, että kolmen kärjestä löytyy nyt ensimmäistä kertaa kaksi Aasian jättiläistä, Kiina ja Intia.

Viiden kärkimaan yhteenlasketut puolustusmenot vuonna 2019 olivat 62 prosenttia maailman kokonaismenoista, mikä on 2,2 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta (BKT). Mikäli maailman yhteenlasketut puolustusmenot jaettaisiin tasan koko maailman väestölle, jokainen maapallon asukas saisi niistä kouraansa 249 dollaria.

Yksittäisistä maista kiistämätön kukkulan kuningas on edelleen Yhdysvallat. Sen puolustusmenot nousivat vuonna 2019 5,3 prosenttia peräti 732 miljardiin dollariin, mikä vastaa 38 prosentista maailman kaikista puolustusmenoista. Järjestyksessä toisena oleva Kiina käyttää puolustukseensa 261,2 miljardia, missä summassa on vuosien 2018-2019 mittaan ollut nousua noin 10 prosenttia. Intian puolustusbudjetti on noin 71,1 miljardia dollaria, jossa on lisäystä edellisvuodesta lähes 7 prosenttia.

Sekä Kiinan että Intian luvuissa heijastuu vahvasti se, että näillä molemmilla mailla on  henkilöresursseissa mitattuna vahvat puolustusvoimat ja näin ollen pelkästään henkilöstön palkkaus vie suuren osan puolustusmenoista. Kehittyneemmillä mailla henkilöstön osuus puolustusmenoista taas on yleensä vähäisempi, ja muun muassa materiaalihankintoihin on näin käytettävissä suurempi osuus puolustusbudjeteista.

Kiintoisaa on myös havaita, että 29 NATO-maan puolustukseensa käyttämät resurssit ovat selkeässsä noususuunnassa. Lisäys on vielä nyt suhteellisen vaatimatonta luokkaa, mutta parempaan suuntaan ollaan puolustusliitossa menossa. Se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tavan takaa piikitellyt Euroopan NATO-maita puolustuksensa laiminlyömisestä, ei ilmeisesti ole sittenkään kaikunut kokonaan kuuroille korville.

Tilastojen valossa siis näyttää, että useat NATO-maat pyrkivät tosissaan pitämään kiinni poliittisesta lupauksestaan käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Niinpä kokonaisrahamäärä, jonka 29 maan puolustusyhteisö käytti vuonna 2019 puolustukseensa on jo niinkin kunnioitettava summa kuin 1035 miljardia dollaria.

Vielä kuitenkin tässä suhteessa riittää NATO:ssa työsarkaa: Rahassa mitattuna pelkkä Yhdysvaltain puolustusmenojen vuotuinen lisäys on melko lailla samaa suuruusluokkaa kuin koko Saksan puolustusbudjetti eli 48,3 miljardia dollaria. Ei siis liene kovin realistista odottaa saksalaisten kykenevän moiseen menolisäykseen edes pitemmällä aikavälillä.

Tai jos nostetaan esiin toinen vertailu: Mikäli Euroopan unionin jäsenmaat mielisivät nostaa puolustusmenonsa 2 prosentin tasolle bruttokansantuotteestaan, tarkoittaisi se rahassa hieman yli 100 miljardin dollarin verran menolisäyksiä puolustukseen. Ei kai kovin realistista.

Ja vielä kolmas huomio: Brexitin tuloksena EU menettää 20 prosenttia sille korvamerkityistä joukoista sekä 25 prosenttia näiden joukkojen välttämättömistä tukijoukoista eli esimerkiksi logistiikka-, ilmatorjunta-, pioneeri- ja viestikapasiteetista. Niidenkään korvaaminen ei ole nopeasti tehtävissä.

Näiden muutamien esimerkkien kautta on kaiketi varsin selvää, että suurvaltain vastakkaisasettelu tulee tulevaisuudessakin hallitsemaan maailmanlaajuista puolustus- ja turvallisuusajattelua ja niin muodoin myös puolustusmäärärahojen suuntautumista.

Yhdysvaltain asema, koronavirustilanteesta huolimatta, tulee säilymään vahvana. Kiina on jo aloittanut tasaisen varman kirin, ja se lähestyy Yhdysvaltoja. Venäjän asema tulee olemaan edelleen vahva (sen puolustusbudjetti oli vuonna 2019 65,1 miljardia, jossa nousua 4,5 prosenttia), joskin erityisesti Venäjän kohdalla kysymysmerkkeinä tulevat olemaan siihen kohdistetut kansainväliset sanktiot, koronaviruksen yhteiskunnalliset vaikutukset, öljyn hinnan heilahtelut ja kotimaisen aseteknologian ongelmat. Kaikissa näissä suhteissa Venäjä lienee tulevaisuudessa heikompi kuin mitä olemme sen viime vuosikymmeninä tottuneet näkemään.

Suomi ei ole näissä kansainvälisissä puolustusmäärärahavertailuissa milloinkaan loistanut, eikä se tee sitä tälläkään kerralla. Tässä käytettyjen vuosikirjojen mukaan maamme on käyttänyt vuonna 2019 lähes tasan 4 miljardia dollaria puolustukseensa, mikä on noin 1,8 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Tässä on ollut vuosikymmentenkään mittaan kovin vähän muutoksia.

Oma mielenkiintonsa tulee kuitenkin olemaan ajanjaksossa 2021-2026, jolloin monitoimihävittäjä F/A-18 Hornet -kalustoa aletaan uudistaa. Resursseja on näillä tiedoin käytettävissä noina vuosina noin 8-10 miljardia dollaria, mikä tulee näkymään selkeänä piikkinä myös Suomen puolustusmäärärahatasossa.

Edes NATO-jäsenyys sen 2 prosentin määrärahasuosituksineenkaan ei noina vuosina olisi epärealistinen.

 

Kirjoittaja Pauli Järvenpää on ICDS:n Vanhempi tutkija Tallinnassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: , , ,

Share This