Maanpuolustustahdon mittareissa korjattavaa

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) julkisti uusimman mielipidekyselynsä 29.1.2020. Kyselyn sisältö on perinteinen, ja sen tulosta kohdellaan kansalaisten maanpuolustustahdon virallisena mittarina. Saatua tulosta verrataan edellisen vuoden tulokseen ja pienetkin muutokset herättävät mielenkiintoa. Nyt saadun tuloksen mukaan 68 % suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen on aseellisesti puolustauduttava hyökkäystä vastaan, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Vertailun tulos kertoo, että tulos on kaksi prosenttiyksikköä edellistä parempi.

Positiivista positiivisuusajattelua

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on antamansa tiedotteen mukaan ilahtunut tutkimuksen tuloksista. ”Olen erittäin ilahtunut siitä, että nuorten maanpuolustustahto on jälleen kohonnut edellismittauksen laskusuunnasta. Näyttää siltä, että kyse on tilapäisestä notkahduksesta, eikä pysyvämmästä trendistä, mikä on merkittävä ja hieno asia. Nyt olemme taas oikealla uralla.”

Kumminkin näyttää siltä, että ministeri on jäänyt positiivista näkemystä tavoitellessaan pienen positiivisen muutoksen vangiksi. Lisäksi on huomautettava siitä, että nimenomaan vuoden takaiseen tulokseen liittyy epävarmuustekijöitä tutkitun joukon keräämiseen liittyvien ilmeisten ongelmien vuoksi. Tutkittujen 18-24-vuotiaiden nuorten määrä vastaajien joukossa on lisäksi pieni.

Alla olevaan graafiin olen kerännyt MTS-tutkimusten maanpuolustustahtokysymyksen tulokset (%, kyllä-vastausten osuudet) 2000-luvun ajalta kaikkien vastaajien ja nuorten joukossa. Kuvaan on piirretty myös lineaarista trendiä kuvaava viiva. Tutkimus on tehty samanlaisena vuodesta toiseen ja käytännön toteuttaja on ollut sama.

Maanpuolustustahdon muutokset 2000-luvulla

Kuvaajan mukaan nähdään, että kaikkien vastaajien joukossa prosenttiosuus on laskenut lähes kahdeksankymmenen prosentin tasosta alle seitsemänkymmenen prosentin. Nuorten ryhmässä lasku näyttää jopa jyrkemmältä, vähän yli seitsemänkymmenen prosentin tasosta alle kuudenkymmenen prosentin tasoon.

Pieniin, mahdollisesti satunnaisiin, positiivisiin muutoksiin katsominen peittää alleen sen, että kansalaisten maanpuolustusajattelu on vakava kehittämiskohde. Julkistamistilaisuudessa puhunut MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva totesi, että asevelvollisuutta selvittävää komiteaa ollaan asettamassa kevään aikana. Kanerva kuvasi tilannetta siten, että nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on rakennettu aseellisen hyökkäyksen torjumista varten. Nyt on olemassa paljon muitakin turvallisuutta uhkaavia painostuskeinoja. Kansalaisten turvallisuuden tunne on pystyttävä säilyttämään.

MTS:n raportin mukaan laaja enemmistö on edelleen sitä mieltä, että nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on säilytettävä – 77 % vastaajista sanoo näin. Vaihtoehtona ajateltavan yleisen sekä miehiä että naisia koskeva kansalaispalvelus saa 48 prosentin kannatuksen. Kannatus on laskusuunnassa vuoteen 2018 verrattuna.

MTS:n puheenjohtajisto ja jaostojen puheenjohtajat 2.10.2019 Säätytalolla. Kuvassa vasemmalta MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Ilkka Kanerva, MTS:n järjestöjaoston puheenjohtaja Tuula Väätäinen, MTS:n varapuheenjohtaja Asseri Kinnunen, MTS:n puheenjohtaja Harri Järvinen, MTS:n varapuheenjohtaja Sofia Vikman, MTS:n mediajaoston puheenjohtaja Harriet Lonka ja MTS:n koulutusjaoston puheenjohtaja Marika Sorja. Kuva: Markus Kinkku.

Miesten ja naisten ajattelun erot

MTS:n kyselyissä naisten ja miesten maanpuolustustahtotuloksissa on perinteisesti ollut näkyvä ero. Nyt uusimmalla tutkimuskerralla on vastaajilta kysytty perusteluita mielipiteelleen. Ei-vastaajat, joiden mielestä siis ei pitäisi aseellisesti puolustautua, ovat maininneet perusteluissaan raportin mukaan diplomatian ja neuvotteluiden ensisijaisuuden ja ihmishenkien menetyksen. Vastauksia ei ole eritelty sukupuolen mukaan, mutta on helppo olettaa, että nämä perustelut ovat lähempänä naisten kuin miesten ajattelua. Alla olevaan kuvioon olen piirtänyt maanpuolustuskysymyksen kyllä-tulokset (%) sukupuolen mukaan 2000-luvulla.

Maanpuolustustahdon muutokset miehillä ja naisilla

Kuvio kertoo maanpuolustustahdon laskutrendistä. Nähdään myös, että miesten ja naisten ero trendinä on säilynyt samana. Uusimmassa tuloksessa vuodelta 2019 miesten ja naisten muutokset näyttävät lähteneen eri suuntiin.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleista julkaistut tutkimukset kertovat merkittävästä muutoksesta puolueiden kannatuksesta – kannatus on eriytynyt sukupuolen mukaan aikaisempaa voimakkaammin. Naiset myös äänestivät naisehdokkaita suhteessa enemmän kuin missään aikaisemmissa vaaleissa. Tässäkin näkyvän tuloksen perusteella on oletettavissa, että maanpuolustusajattelu kuten moni muukin asia yhteiskunnallisissa arvostuksissa on sukupuolittunut entisestään. Oletettavasti tämä heijastuu myös tulevan asevelvollisuuskomitean työssä ja siinä yhteydessä käytävässä keskustelussa.

Nato ja sotilaallinen yhteistyö

Kansanedustaja Kanerva totesi myös tutkimustuloksia kommentoidessaan, että liittyminen Natoon ei Suomessa saa kansalaisten kannatusta. Nyt liittymisen kannattajia oli 20 % vastaajista, mikä on samaa tasoa kuin edellisinä vuosinakin. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta pidetään turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Eniten tutkimustuloksen mukaan turvallisuuteen vaikuttaa EU.

Puolustusratkaisumme perusteita miettiessään tuleva asevelvollisuuskomitea joutuu harkitsemaan vaihtoehtojen realistisuutta ja käyttökelpoisuutta. 80 % MTS-tutkimuksen vastaajista antaa evääksi vastauksen siitä, että Suomen osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön lisää turvallisuutta.

Tammikuussa Ruotsissa pidetyssä Folk och försvar -järjestön valtakunnallisessa kokouksessa aikaisempi Norjan puolustusvoimien komentaja ja nykyinen turvallisuuspolitiikan johtava tutkija Sverre Diesen esitti näkemyksenään, että Norja, Ruotsi ja Suomi voivat yhteistyöllään saada aikaan Pohjolaan vahvan puolustuksen kokonaisuuden riippumatta siitä, että Ruotsi ja Suomi eivät ole Naton jäseniä. Tämä näkemys perustui ilmeisesti arvioon siitä, että nämä kaksi maata eivät nähtävissä olevassa tulevaisuudessakaan ole tekemässä päätöstä Natoon liittymisestä

Ilmastonmuutos ei suurin huolenaihe

MTS kartoittaa myös kansalaisten huolenaiheita. Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta näyttää olevan väistymässä huolenaiheiden kärjestä – vuosi sitten asiasta paljon huolestuneita oli 55 %, nyt 41 %. Eniten mainintoja paljon huolestumisesta sai nyt kansainvälinen terrorismi, 45 %. Lähelle tulivat nyt maailman pakolaistilanne ja joukkotuhoaseiden leviäminen, molemmat 43 %. Kansainvälinen rikollisuus sai paljon huolestuneita vastauksia 41 prosentilta vastaajista.

Geopoliittisen turvallisuuden näkökulmasta MTS:n aikasarjassa nähdään tärkeä tulos kansalaisten mielipiteen muutoksesta suhteessa Venäjään. Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen kansalaisten huolestuminen Venäjän tilanteesta kasvoi selvästi. Nyt näyttää siltä, että huolestumisen taso on säilynyt korkeammalla kuin ennen vuotta 2014.

Paljon huolestuneiden osuus on laskenut 11 prosenttiyksikköä. Toisaalta nähdään, että ei lainkaan huolestuneiden osuus on ainoastaan 10 %.

Kuinka huolestuneita ihmiset ovat Venäjän kehityksestä

Nyt tiedämme, että Venäjällä on tapahtumassa huomattavia muutoksia sisäpolitiikassa. Ne eivät näy vielä kuvion antamassa näkymässä. Tutkimusraportissa kiinnittää kuitenkin huomiota se, että Ukrainan tilanteesta huolestuminen on liudentumassa. Ukrainan tilanteesta huolestuneiden osuus oli vuonna 2014 28 %, nyt uusimmassa tutkimuksessa 7 %. Kriisitilanne unohtuu kun se katoaa median otsikoista.

Tuloksen mukaan kansalaiset pitävät sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla edelleen uhkaavampana kuin ennen vuoden 2014 tapahtumia. Myös maailman tilanne nähdään turvattomampana seuraavien viiden vuoden kuluttua kuin ennen vuotta 2014.

Hiljaiset signaalit

Kun maanpuolustusajattelussa tapahtuu hiljaista liukumista kohti jotain muutosta, kuten vaikkapa tässä esitetyssä maanpuolustustahdossa, on tutkimuksiin ja myös päätöksentekoon liittyen vaarana se, että taustalla olevat hiljaiset signaalit jäävät huomaamatta.

Yksilötasolla kansalainen voi miettiä esimerkiksi, että sodan tai kriisin uhatessa lähden ulkomaille. Ilmiö tiedetään historiasta sotiamme edeltävältä ajalta ja jopa Tsekkoslovakian kriisin ajalta vuonna 1968. MTS on kysynyt tutkimuksessaan asiaa viimeksi vuonna 2004, mutta uudempaa tutkimustietoa ei ole käytettävissä.

Yhtälailla yksilö voi ajatella, entäpä jos joku toinen hoitaisi puolustuksen niin, että minun ei tarvitsisi osallistua, puolustaminen ulkoistetaan ainakin ajatuksen tasolla. Tätäkin voi tutkia, jos käytettävissä olisi tarpeeksi laaja tutkimus ja riittävä määrä vastaajia tutkimuksessa. Tästä voisi esimerkkinä olla viime vuoden MTS-tutkimuksen aineistossa tekemäni taulukointi. Taulukoin Natoon liittymishalukkuuden nuorten vihreitä kannattaneiden miesten ryhmässä, jonka mielipiteenä oli se, että Suomen ei tulisi puolustautua aseellisesti. Enemmistö tästä vastaajaryhmästä oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Olisiko ajatuksena se, että näin vältytään asepalvelukselta?

Tämä taulukointitulos on ainoastaan viitteellinen sen takia, että tutkimuksen vastaajamäärä on liian pieni tällaisten analyysien luotettavaan tekoon. Esimerkki kuvannee kuitenkin sitä, että mahdollisuuksia hiljaisten taustalle jääneiden signaaleiden analysointiin olisi, jos käytettävissä olisi riittävä tutkimuspotentiaali.

MTS-tutkimuksen julkistamistilaisuuden lopuksi käydyssä keskustelussa ilmeni, että nykyisessäkin tutkimusasetelmassa voisi olla parantamisen varaa. Tutkimuksen toteuttaneen Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi, että vastaajien joukossa vihreiden kannattajien osuus korostuu, koska niin käy aina vastaavissa tutkimuksissa. Tutkimuksen näytteenmuodostus perustuu kiintiöintiin ja tulosta korjataan painottamalla. Puoluekannatus ei kuitenkaan ole kiintiöinnissä ja painotuksessa mukana. Yhden puolueen korostuminen jättää muiden puolueiden kannattajien osuuden alikorostuneeksi. Nykyisessä voimakkaasti jakautuneessa puolueilmastossa tällä saattaa olla merkitystä tutkimustulosten kokonaisuuteenkin.

Asevelvollisuuskomitean on tarjottava päätöksentekoa varten realistinen kuva turvallisuusympäristöstämme sekä maan sisäisesti että geopoliittisen asemamme kannalta. Aseellisen puolustautumisen kannalta keskeistä on se, että riittävä reservi saadaan edelleenkin koulutettua. Yksi nähtävissä oleva mahdollisesti haitallinen siirtymä on se, että varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus ikäluokasta on vähittäisessä laskussa. Yksi kysymys on, saadaanko tämä muutos pysähtymään.

Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy
Majuri res

Jutun pääkuva, Puolustusvoimat


Lisää aiheesta Suomen Sotilas -lehden numerossa 1/2020. Lataa juttu ilmaiseksi pdf-tiedostona: Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua

Avainsanat: , , ,

Share This