Maavoimien vaikuttamisharjoitus MVH 20 Rovajärvellä testasi tulenkäytön suorituskykyjä

Suomen Sotilas tutustui Maavoimien tämän vuoden suurimpaan harjoitukseen MVH 20 eli Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen. Tämä mystinen vaikuttaminen-termi tarkoittaa sotilaskielessä sitä, että tällä vaikuttamisella saadaan aikaan muutos kohteen olotilassa. Esimerkiksi henkilöstö tai ase muuttuu toimivasta toimintakyvyttömäksi.

Jutun pääkuva: 152 K89 patteri ampumavalmiina. Kuva Arto Ojanen

Harjoituksen tunnusluvut olivat nekin vaikuttavia: 3600 sotilasta, 800 ajoneuvoa, 69 raskasta asetta, tykkejä tai raketin-, sekä kranaatinheittimiä. Tällaiseen pystyy moni muukin armeija, mutta kun pöytään lyödään ammuttu laukausmäärä yli 8.500 kpl, niin jäävät kauas taakse Länsi-Euroopan isotkin valtiot. Alunperin sotilaiden määrä oli noin 4.400, mutta joka asiaan liittyvä ”korona-vaikutus” jätti rannalle suunnitellut ulkomaiset osallistujat sekä aiheutti, että joukko kotimaan ressujen kertausharjoituksia jouduttiin perumaan.

Harjoituksen johtaja eversti Kari Pietiläinen sekä Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Rami Saari kertoivat harjoituksesta sekä Maavoimien tulevaisuuden näkymistä. Viime aikoina mediassa ovat esiintyneet Ilma- ja Merivoimien hintavat suurhankinnat. Siinä rinnalla Maavoimien hankintauutiset ovat vakuuttaneet melkein pöydältä tippuneilta murusilta. Operaatiopäällikkö Saari muistutti kuitenkin, että Maavoimilla on kymmeniä järjestelmiä, joita uusitaan koko ajan vähitellen. Ne eivät vaan näy ulospäin suurina lukuina eikä useinkaan näyttävinä kauppoina. Tällä nykyisellä vahvuudella sekä rahoituskehyksellä kuitenkin pärjätään ja selvitään tehtävistä, vakuuttaa prikaatikenraali Saari.

K9 Moukari ajaa tuliasemaan. Kuva: Puolustusvoimat / Combat Camera

Nykymuotinen MVH on kehittynyt monen lukijankin omakohtaisesti kokemista entisistä suurista tykistöleireistä. Nyt mukana on tykkimiesten lisäksi osallistujia lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista ja lisäksi tulenjohtajia rajavartiostoista. Harjoituksen pääteemana oli yhtymän tulenkäyttö nopeasti kehittyvässä tilanteessa. Sen voisi yrittää suomentaa maahamme tunkeutuvan vihollisen pysäyttämistä raskaiden kauaskantoisten tykistöaseiden tulella.

Tämän päivän Maavoimat tulevat kuitenkin jatkossa kokemaan paljon muutoksia. Niitä aiheuttaa alueellisten joukkojen kaluston massavanheneminen kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Osittain selvitään siirtämällä niille parhailta joukoiltamme vanhempaa modernisoitua kalustoa. Esimerkkinä operatiivisten ensi linjan joukkojen Pasit vapautuvat, kun uusi jalkaväen taisteluajoneuvo korvaa ne. Kaikkea alueellisten joukkojen nyt käyttämää kalustoa ei kuitenkaan ole mahdollista korvata. Tämä tietää alueellisten joukkojen loppua eli jatkossa meillä on hyvin varustettu terävin kärki operatiiviset joukot ja niiden lisäksi paikallisjoukot, kertoi operaatiopäällikkö Saari.

Uudet paikallisjoukot tarjoavat entistä enemmän tehtäviä myös vapaaehtoisille reserviläisille. Ne ovat jo nyt myös vaativiin taistelutehtäviin kykeneviä ja saavat myöhemmin lisää välineistöä johtamiseen sekä lisää tulivoimaa vahvuudestamme poistuvilta joukkotyypeiltä. Uusimuotoisten paikallisjoukkojen kehittäminen tapahtuu entistä kiinteämmässä yhteistyössä MPK:n kanssa.

K9 ampuu. Kuva: Puolustusvoimat / Combat Camera

Suurimman huomion Rovajärvellä sai jälleen kerran uusin tykkimme K9 Moukari, viralliselta nimeltään RASKAS PANSSARIHAUPITSI K9. Se on nyt saavuttanut operatiivisen valmiuden kun ensimmäinen kokonainen 8:n tykin patteri on koulutettu valmiiksi. Medialle esiintyi nelitykkinen jaos, joka odotti tulikomentoa valmiusasemassa puiden suojassa. Kun se tuli, jyristelivät vaunut tuliasemaan kilometrin päähän, kääntyivät ampumasuuntaan ja pian kajahtivat ensimmäiset laukaukset. Tulitehtävän tultua suoritetuksi kääntyivät putket ajoasentoon ja vaunut poistuivat. Koko juttu sujui reilusti alle kymmenessä minuutissa rauhan ajan varomääräyksineen. Esitys oli paljon nähneelle toimittajallekin erittäin vaikuttava. Tarvittaessa tuli alkaa pari minuuttia pysähtymisestä ja ase poistuu minuutissa kerrotaan Suomen Sotilaalle.

Vasemmalla K9 panssarihaupitsin vaununjohtaja alikersantti Olli Toivonen ja suuntaaja tykkimies Hector Vainio oikealla. Kuva: Arto Tiainen

Tapasimme ammunnan jälkeen joulukuussa kotiutuvat vaununjohtaja alikersantti Olli Toivosen Hyvinkäältä sekä tykkimies Hector Vainion Espoosta. Nuoret miehet kertoivat, että hakijoita panssarihaupitsikoulutukseen oli moninkertaisesti paikkoihin nähden. Neljän kuukauden vaunukurssi oli mielenkiintoinen ja antoi hyvät valmiudet järjestelmien käyttämiseen. Kunkin koulutettavan tehtävät määrättiin vasta kurssin aikana. Lopullisestihan taidot hioutuvat vasta ampumaleireillä mutta voidaan olettaa että vaaditut tavoitteet myös saavutetaan, sillä harjoituksen kuusi K9-tykkiä ampuivat yhteensä 800 laukausta vajaan kahden viikon aikana. Toimituksen valistuneen arvion mukaan osa kranaateista saattoi kulua myös erilaisiin kokeiluihin.

Vedettäviä tykkejä seurasimme Kainuun Tykistörykmentin tuliasemissa. Oheisella videolla 152 K89- tykkien täsmällinen yhteislaukaus. Samanaikainen toiminta on tärkeää, sillä samalla sekunnilla maaliin iskevät kranaatit aiheuttavat suurimman tuhon. Hyvästä syystä on satojen sotilaiden tuliyksikköjä usein verrattukin orkesteriin.

Raporttimme toinen osa MVH 20 -harjoituksesta julkaistaan vielä ennen kuin joukot suuntaavat takaisin kotivaruskuntiin torstaina, jolloin harjoitus päättyy.

 

Avainsanat: , ,

Share This