Maihinnousu Syndaleniin

Suomen Sotilas seurasi tänään Hankoniemen Syndalenin harjoitusalueella Baltops-harjoituksen maihinnousujoukkojen harjoitusvaihetta. Kyseessä oli jo 44. merellistä kriisinhallintakykyä ylläpitävä ja kehittävä Baltops-harjoitus. Suomi on ollut toiminnassa mukana vuodesta 1993. Tänä vuonna suomalaiset osallistuvat vain niinikään tänään käynnistyneeseen amfibiojoukkojen harjoitusvaiheeseen Syndalenissa 6.-8.6. ja ensimmäiseen taktiseen harjoitukseen Tacex1 Ruotsin Utössä (ei tule sekoittaa Suomen samannimiseen saareen!) 11.-13.6. Näiden välinen päivä, 10.6. kuluu merellä keskitettäessä joukkoja taktiseen harjoitukseen.

Baltopsin tämän vuoden harjoituksen toinen taktinen harjoitus Tacex2 Ustkassa Puolassa jää tänä vuonna suomalaisilta väliin varusmiesten kotiutumisajankohdan (347 vrk palvelevat 2/15 ja 165 vrk palvelevat 1/16) 16.6. vuoksi. Viime vuonna suomalaiset osallistuivat myös Ustkan vaiheeseen. Suomen Sotilas oli paikan päällä kesällä 2015 Puolassa seuraamassa maihinnousua, josta julkaisimme laajan artikkelin viime syksynä lehtemme numerossa 4/2015. Tuolloin suomalainen harjoitusjoukko oli koottu asevelvollisista reserviläisistä, sodan ajan joukoista, ja sen käyttöä ei näin ollen sotkenut varusmiesten kotiuttamisaikataulut. Tänä vuonna suomalaisjoukot kotiutuvat jo Tacex1 vaiheen jälkeen komeasti amerikkalaisilla C-17 koneilla Turkuun. Varmastikin melko mieliinpainuva tapa päättää varusmiespalvelus!

Kotimainen Jehu taisteluvene lähestyy alankomaalaista johtamis- ja maihinnousutukialusta Johan de Wittia.

Kotimainen Jehu taisteluvene lähestyy alankomaalaista johtamis- ja maihinnousutukialusta Johan de Wittia.

Iso mutta tavanomainen

Baltopsiin osallistuu tänä vuonna noin 6100 merisotilasta seitsemästätoista eri maasta. Pinta-aluksia on mukana 49 ja ilma-aluksia yli 60! Aluskalusto on saapunut toiminta-alueelleen 3.-4.6. Sukellusveneitä harjoitukseen osallistuu kolme. Alusosasto poistuu harjoitusalueelta 17.-18.6. Myös Suomen merivoimien miinalaiva Uusimaa osallistuu harjoitukseen palatessaan koulutuspurjehdukseltaan. Mukana harjoituksessa on myös kolme uuden uutta kotimaista Marine Alutechin Watercat M18 AMC Jehu-taisteluvenettä (U700). Jehuja on tilattu yhteensä 12 ja niistä 8 on jo palveluskäytössä, joista yhden kyydissä matkustaen kävimme tänään tutustumassa merellä operaation alankomaalaiseen johtoalukseen HNLMS Johan de Wittiin. Suomen Sotilas koeajoi Jehun viime syksynä, josta voit lukea lehtemme numerosta 5/2015. Tuolloin tosin allamme oli sotaväen tänään tyypättyjä Jehuja 500 hevosvoimaa vauhdikkaampi kahdella Scanian 1150 hevosvoiman V8-meridieselillä varustettu malli, vaan kyllä merivoimien 1800 hevosvoimainen (2×900 hv:n Scania) pakettikin tuntui riittävän… Jehut tulevat kaikki Uudenmaan prikaatin käyttöön. Alus soveltuisi hyvin myös vaikkapa Patrian NEMO -tornikranaatinheittimen (katso näillä sivuilla toisaalla tuore reportaasi NEMO-ammunnoista) alustaksi, mutta siihen rahat tuskin tulevat riittämään. Merivoimissa kun on suunnitteilla uuden satametrisen alusluokan hankinta, joka tullee syömään jatkossa tyhjäksi rannikkojoukkojen jatkokehityshankkeet. Korvettihankehan tehdään erillisrahoituksella mutta sen ylläpito tulee rasittamaan merivoimien toiminta- ja hankintamenoja tulevina vuosina, varsinkin kun ylläpitokulut näyttävät olevan Suomen Sotilaan saaman tiedon mukaan laskettu melkoisen optimistisesti.

Syndalenin maihinnousujoukkojen harjoitusvaiheeseen osallistuu 600 rannikkojääkäriä ja merijalkaväkisotilasta, yksi suuri amerikkalainen maihinnousualus ja yksi suuri alankomaalainen johtoalus HNLMS Johan de Witt, jossa tänään vierailimme, sekä Yhdysvaltain kuudennen laivaston johtoalus USS Mount Whitney. Harjoitukseen osallistuu myös Suomen Sotilaan lukijoille viime vuodelta tuttu Britannian kuninkaallisen laivaston maihinnousutukialus HMS Ocean. Amerikkalais-maihinnousutukialukselta USS Carter Hallilta ui tänään maihin Syndaleniin 14 merijalkaväen uivaa maihinnousurynnäkkövaunua (AAV-P7/A1). Lisää kalustoa toivat tänään aamukuudelta maihin maihinnousualukselta LCAC -ilmatyynykuljetusalukset, jollaisiin tutustutimme lukijamme viime vuonna reportaasissamme Puolasta.

Tämän vuoden Baltops-harjoituksen skenariona on hajonneen valtion tilanteen rauhoittaminen ja kuvitteellisen valtion ja sen siviiliväestön auttaminen sekä ulkovaltojen sekaantumisen estäminen. Meriyhteydet täytyy suojata ja terroristien asesalakuljetukset ja ulkovaltojen sekaantuminen sisällissotaan estää. Vastustajana on kuinkas ollakaan kuvitteellinen terroristijärjestö. Suomen tavoitteena harjoituksessa on yhteistoiminnan harjoittelu ja yhteistoimintakykyjen kehittäminen Natokumppanimaiden kanssa, sekä rannikkojoukkojen ja aluskaluston välisen yhteistyön harjoittelu. Tärkeä tavoite on myös operaatiosuunnittelun ja johtamisen harjoittelu.

Ne tulevat!

Jo eilen 5.6. aloitettiin Jehu-kaluston ajoharjoitukset sisään maihinnousualukseen ja tänään aamu kuudelta 6.6., Normandian maihinnousun vuosipäivänä alkoi maihinnousuharjoittelu ja kuormausharjoitukset ynnä muu kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Maihin nousi myös noin 240 amerikkalaista merijalkaväkisotilasta. Suomen Sotilas näki päivän mittaan suomalaisten ja amerikkalaisten lisäksi ainakin ruotsalaisia ja saksalaisia joukkoja ja kalustoa. Ruotsalaisille maihinnousu sattui sopivasta kansallispäivälle, joka on niinikään myös 6.6.

Sie Kommen! Saksalaiset ovat nousseet maihin Hankoniemellä 6.6.2016.

Sie Kommen! Saksalaiset ovat nousseet maihin Hankoniemellä 6.6.2016.

Puolustusministeri Jussi Niinistö painotti asevelvollisuuden kustannustehokkuutta niin oman maan puolustustuksessa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Baltpsia hän pitää hyvänä esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä, josta on hyötyä myös kotimaan puolustuksen uskottavuuden ylläpidossa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö painotti asevelvollisuuden kustannustehokkuutta niin oman maan puolustustuksessa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Baltopsia hän pitää hyvänä esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä, josta on hyötyä myös kotimaan puolustuksen uskottavuuden ylläpidossa.

Paikalla vierailleen puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan yksi Baltops-harjoituksen huomattavia etuja Suomelle muualla kauempana tapahtuvaan harjoitteluun verrattuna on sen edullisuus. Kun voimme harjoitella lähialueilla säästyy resursseja ja aikaa ja saamme samalla harjoitusta oman maan puolustukseen. Harjoituspaikan valinnassa aloite on tullut kuitenkin harjoituksen johdolta Natosta.

Jo viime vuonna Baltops-harjoitusta johtanut vara-amiraali james G. Foggo johtaa myös tämän vuoden harjoitusta. Tapasimme Foggon Syndalenissa, jonne hän saapui helikopterilla Dragsvikista. Foggo muistutti, että Baltops on jo pitkäaikainen jatkumo ja aivan normaali rutiiniharjoitus. Hän painotti jälleen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Harjoituksessa ei ole mitään salaista, eikä siinä harjoitella mitään salaista.

– Tavoitteenamme on taata liittolaistemme ja kumppaniemme turvallisuus Itämeren alueella ja luoda edellytykset yhteistoiminnalle sen takaamiseksi, amiraali kertoi.

– Olemme täällä isäntämaiden kutsumina ja toimimme luonnollisesti kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti. Suomi on meille tärkeä kumppani ja haluamme tarjota Suomelle mahdollisuuden tehostaa omaa turvallisuuttaan yhteistyön kautta, Foggo jatkoi odottavansa venäläisten toimivan harjoituksen aikana kansainvälisillä vesillä ja ilmatilassa yhtä asiallisesti ja rationaalisesti kuin mekin toimimme.
Venäjä on seurannut harjoitusta rutiininomaisesti ja asiallisesti kansainvälisillä vesillä toimien niin kuin asiaan kuuluu Foggo painotti.

 

+++

Täsmennys suomalaisten paluulentoa koskevaan kohtaan jutussa, lisätty 7.6.2016:
Suomalainen harjoitusjoukko palaa Ruotsista Strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeen (Strategic Airlift Capability, SAC) C-17-koneella, ei siis USAF:n kyydissä. Kahdentoista valtion muodostaman SAC:n operatiivisena yksikkönä toimii Unkarin Pápaan sijoitettu Monikansallinen raskas lennosto (Heavy Airlift Wing, HAW), jossa palvelee neljä suomalaista. Kaikki 12 jäsenvaltiota ovat edustettuina HAW:n henkilöstössä.
SAC-hankkeen puitteissa Suomella on käytettävissä vuosittain 100 C-17-lentotuntia. Aiemmin tänä vuonna Puolustusvoimat on käyttänyt lentotunteja Libanonin UNIFIL-rauhanturvaoperaation rotaatiolentoihin ja Cold Response -harjoitukseen osallistuneen suomalaisjoukon paluulentoihin Norjasta Suomeen.
Ystävällisin terveisin,
Tuomas Saavalainen
Public Affairs Officer (PAO)
Strategic Airlift Capability, Heavy Airlift Wing
HDF Pápa Air Base, Hungary
+++

Lisää Suomen ja Natokumppanimaiden yhteistyöstä tulevissa Suomen Sotilaan numeroissa.

Tilaa Suomen Sotilas www.suomensotilas.fi/tilaa

Share This