Matti Vanhanen: Euroopasta ei saa tulla Afrikan maanosaa

Entistä pääministeriä, nykyisin ulkoasiainvaliokuntaa johtavaa kansanedustaja Matti Vanhasta on pidetty 2000-luvun keskustalaisuuden ruumiillistumana. Suuria yllätyksiä ei olekaan luvassa ainakaan presidentin ydintoimintakentän, ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Keskustanuorten lisäksi mm. taistolaisten dominoimassa Rauhanpuolustajat-järjestössä poliittiseen vaikuttamiseen kasvanut Vanhanen haastaa istuvan presidentin lähinnä painotuseroilla, kuten tuomalla esiin Afrikan ongelmia.

 

Näin Vanhanen vastasi esittämiimme kysymyksiin

1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?

Suomen puolustuskyky, jota on rakennettu pitkäjänteisesti, on tällä hetkellä turvallisuusympäristöön suhteutettuna kohtuullisella tasolla. Jatkuvasti kallistuvan materiaalin hankinnat edellyttävät jatkossa merkittäviä resursseja. Varusmiesjärjestelmän toiminnallinen luonne on ollut koulutuksellinen. Valmiuden kehittäminen on aloitettu.

Puolustusjärjestelmää pitää jatkossakin ylläpitää ja kehittää tasapainoisena kokonaisuutena kaikki suorituskykyalueet säilyttäen. Vahvuutemme on suuren volyymin ja hyvän osaamistason yhdistelmä. Tämän pohjalla on korkea maanpuolustustahto, jota tulee vaalia. Puolustuksen resursseja lisättiin viime vuosikymmenellä. 2011-2015 niihin tehtiin valitettava lähes kymmenyksen leikkaus. Nyt on palattu pitkäjänteisen kehittämisen uralle myös määrärahoissa.
Kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus ovat ainutlaatuisia konsepteja, joiden avulla puolustus on paljon laajempi kokonaisuus kuin puolustusvoimat. Viisas ulkopolitiikka on kaiken lähtökohta ja vahva omavaraisuusajattelu taloudessa, ruokaturvassa, energiassa ja muussa huoltovarmuudessa saa meidät seisomaan omilla jaloillamme, vaikka maailmalla puhaltaisi.

2. Mitä tulisitte edellä mainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?

Asevelvollisuusjärjestelmämme tuottaa kustannustehokkaasti ne joukot, jota koko maan puolustaminen edellyttää. Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin perustuva kansallisen puolustuksen malli on toiminut erittäin hyvin. Joukot on kyettävä myös jatkossa varustamaan uskottavalla tavalla. Presidentin on pidettävä tarvittaessa myös ääntä määrärahakehityksen puolesta.

3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?

Mielestäni pitää edetä sotilaallinen suorituskyky edellä. Toki monia muitakin aspekteja on pohdittava päätöksiä tehtäessä. Ilman ilmapuolustusta emme olisi uskottavia. Hävittäjähanke on välttämätön.

4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?

Naton osalta kehittyvä rauhankumppanuus on toimiva yhteistyön muoto Suomelle. En siis kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Kuitenkin kansallinen liikkumatila on hyvä säilyttää Nato-kysymyksessä ja siksikään ei ole viisasta naulata kiinni omaa kantaansa absoluuttisesti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Kansakunnalla ja sen johdolla on oltava itsetuntoa kussakin tilanteessa arvioida, mikä on kansalaisten turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu.

EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä kannatan mukaan lukien pysyvää rakenteellinen yhteistyö, joka on valtioiden välistä yhteistyötä ja jossa ei lisätä unionin toimivaltaa. Tämäkin puolustuksen alan yhteistyömuoto ensi sijassa kehittää omaa puolustuskykyämme ja teknologioita, mutta kasvattaa uskoakseni myös EU-maiden keskinäistä käytännön yhteistyökykyä ja lähentää meitä toisiimme tavalla, joka parantaa mahdollisten konfliktien syntyessä mahdollisuutta antaa ja vastaanottaa apua.

5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua? Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?

Suomi ei ole lintukoto. Supolla hyvät valmiudet, mutta resursseja on syytä tarkastella, kuten on nyt Sipilän hallituksen aikana vastuullisesti tehty. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Tiedustelulait parantavat viranomaisten edellytyksiä hoitaa tehtäviään. EU:n yhteistyöstä odotan mm. mahdollisuutta satelliittiyhteistyöhön.

6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?

Tilanne on kansainvälispoliittisesti jännitteisempi kuin vähään aikaan. Yhtäältä jännite Itämeren alueella on kiristynyt, mikä on lisännyt painetta myös ei-toivottuun kilpavarusteluun alueella. Toisaalta kohdattavat haasteet ovat entistä globaalimpia. Itämeren lisäksi katse ja toimet täytyy osata kohdistaa tarpeeksi kauas: Afrikan tulevaisuuden kehitys on myös Suomen turvallisuuden kannalta olennainen kysymys. Meidän täytyy tehdä EU-rintamassa töitä Afrikan investointivetoisen kehityksen eteen, ettei Euroopasta tule Afrikan tulevaisuuden maanosaa, vaan Afrikasta itsestään kehittyy sellainen.

Kolmas piirre on sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen rapautuminen. Venäjä on suvereniteettirikkomuksellaan räikeä esimerkki siitä, mutta myös mm. USA:ssa ja Iso-Britanniassa on toisenlaista vastarintaa yhdessä sovittuja sääntöjä ja sopimuksia kohtaan. Se on huono kehityssuunta. Pieni Suomi tarvitsee tuekseen kv-sopimuksia ja niiden kunnioittamista. Niiden ja monenkeskisten järjestelmien vaihtoehtona on suurvaltojen maailma, ja sitä emme etupiireineen halua.

Johtopäätöksenä edellisestä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta edellytetään selkeää, kauaskantoista pitkän aikavälin linjaa. Myös ketteryyttä ennustamattomia tilanteita varten tarvitaan.

Artikkeli on osa Suomen Sotilaan presidentinvaalikyselystä julkaistavaa artikkelisarjaa. Taustoitukset on kirjoittanut ja vastaukset toimittanut Pekka Virkki. Stilistisiä korjauksia lukuun ottamatta ehdokkaiden vastaukset on julkaistu sellaisenaan.

Share This