Merja Kyllönen: Tiedustelulain hyödyt ovat erittäin epäselviä

Kainuusta Eurooppa-politiikan ytimiin ponnistanut vasemmistoliiton europarlamentaarikko ja entinen liikenneministeri Merja Kyllönen ei ole aiemmin juurikaan profiloitunut presidentin tehtäväkentän ytimeen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kuuluvissa asioissa. Kansainvälistä kokemusta on kuitenkin kertynyt europarlamentista, jossa hän kuuluu liikenne- ja matkailuvaliokuntaan. Kansanedustajana Kyllönen toimi vuosina 2007-2014.

 

Näin Kyllönen vastasi esittämiimme kysymyksiin

1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?

Suomen sotilaallinen puolustus on liiaksi keskittynyt ajatukseen laajamittaisesta sodasta, jonka todennäköisyys on kuitenkin lähes olematon. Kykymme on tässä suhteessa tällä hetkellä hyvä, mutta tuon kyvyn ylläpito on hyvin kallista. Taistelukoneet, -alukset ja panssarivaunut ovat niin hintavia, ettei millään maailman valtiolla ole perinteisen sodankäynnin edellyttämää tappioiden sietokykyä. Sotilaallisen hyökkäyksen onnistumisen edellytys onkin siksi täydellinen yllätys tai musertavan valtaisa ylivoima. Emme tarvitse asevoimaa, joka kykenee tuhoamaan hyökkääjän täydellisesti, kyky tuottaa merkittäviä tappioita on täysin riittävä este hyökätä maahamme.

Valmiutemme vastata muihin uhkiin kuin laajamittaiseen aseelliseen hyökkäykseen on heikohko. Puolustusvoimilla on kalustoa ja henkilöstöä ihmisiä ja ympäristöä uhkaavien suuronnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseen ja torjuntaan, mutta viranomaisyhteistyötä tulisi kehittää.

Kriisien ennaltaehkäisy on aina helppo, halpa ja ihmisläheinen tapa hoitaa asioita verrattuna jo puhjenneen kriisin vahinkojen rajoitusyrityksiin.

Sellainen ulkopolitiikka, joka luo ja ylläpitää hyviä ja ystävällisiä suhteita, ei ole mitenkään vanhentunutta vaan paremminkin erittäin ajankohtaista. Keskeistä maanpuolustuksessa on se, mitä puolustamme. Maanpuolustuksen kulmakivi on puolustamisen arvoinen yhteiskunta. Sellainen, jossa jokaisen on hyvä asua ja elää.

2. Mitä tulisitte edellä mainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?

Presidentin tehtävä on, sen hyviä ja ystävällisiä suhteita luovan ulkopolitiikan johtaminen ja suhteiden rakentaminen. Presidentti ei onneksi kuitenkaan ole sidottu vain yhteen asiaan, vaan muutakin saa tehdä.

3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?

Erilaisten suorituskykyjen hankinta ja käyttö on niin kallista, että hankintojen tulee perustua todelliseen tarpeeseen. Taistelualus ei korvaa erikoissairaanhoitoa, eikä se saa ryhtyä syömään perheen ruokapöydässä.

Elinkaarensa päähän 2020-luvun lopulla ja 2030-luvulla tulevat Hornetit tulee korvata. Konemäärän perusteena ei kuitenkaan voi olla 64 – 67 konetta vain siksi, että aiemmin meillä on ollut tämä määrä. Tarkasteluun tulee ottaa 18 tai enintään 36 koneen hankinta. Jo 18:lla koneella kyettäisiin tuottamaan hyökkääjälle tappionsietokykyä suuremmat tappiot. Kustannussyistä tulisi myös pyrkiä hankkimaan valmis kone valmiine asejärjestelmineen, eikä ainakaan lähteä aseteollisuuden tuotekehittelyn maksumieheksi. Sekä kone, että siihen hankittavat järjestelmät sitovat meidät myyjiin. Hankinta ei saa johtaa mihinkään sotilaalliseen liittoutumiseen.

4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?

Suomen ei pidä liittyä mihinkään sotilasliittoon. Sotilasliittoon kuuluminen ei lisää turvallisuutta vaan sen sijaan lisää jännitteitä ja uhkia. Suomen rooli on rauhan ja vakauden rakentaja ja ylläpitäjä, ei jännitteiden ja aseellisten konfliktien synnyttäjä ja lietsoja. Maamme ei pidä ottaa mitään maailmanpoliisin roolia, vaan kriisinhallintamme tulee olla perinteistä siviilikriisinhallintapainotteista rauhanturvaamista.

Euroopan Unionia ei missään tilanteessa tule kehittää sotilasliitoksi. Yhteisiä puolustushankintoja voidaan kustannussyistä tehdä muistaen kuitenkin, että yhteinen hankinta sitoo meitä paitsi myyjään myös hankkijakumppaniin.

5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua? Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?

Tila on hyvä ja elämme yhteiskunnassa, jonka perusturvallisuus on kunnossa. Viranomaisilla on kyky hoitaa tehtäviään.
Tiedustelulla, vastatiedustelulla ja terrorismintorjunnalla tulee toki varautua laajan terrori-iskun ennaltaehkäisyyn. Nämä toimialat hoitavat kuitenkin seurauksia, eivät syitä. Pitkän aikavälin tavoite ei voi olla vankilassa istuva terroristi, vaan yhteiskunta, josta terrorismia luovat tekijät, eriarvoisuus, köyhyys ja pahoinvointi on kitketty.

Uusi esitetty tiedustelulainsäädäntö lisäisi merkittävästi poliisin ja sotilaiden mahdollisuuksia seurata ja valvoa ihmisiä käytännössä ilman valvojaan kohdistuvaa valvontaa. On erittäin epäselvää, mitä konkreettista meiltä tällä hetkellä puuttuvaa, mutta todella tarvittavaa toimintakykyä, tiedustelulainsäädännöllä saavutettaisiin.

6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?

Tilanne on kehittynyt ja kehittyy niin nopeasti, että ennusteen tekeminen on vaikeaa. Jännitteet Itämeren alueella ovat viime vuosina kasvaneet ja merkittävä haaste onkin näiden jännitteiden alentaminen ja purkaminen.

Artikkeli on osa Suomen Sotilaan presidentinvaalikyselystä julkaistavaa artikkelisarjaa. Taustoitukset on kirjoittanut ja vastaukset toimittanut Pekka Virkki. Stilistisiä korjauksia lukuun ottamatta ehdokkaiden vastaukset on julkaistu sellaisenaan.

Share This