Miinalaiva Riilahden torpedoinnista 75 vuotta

Tänään 23 elokuuta 1943 eli 75 vuotta sitten upposi miinalaiva Riilahti Suomenlahdella Kotkan edustalla. Alus oli suorittamassa sukellusvenekuuntelua pysäytetyin konein kun venäläiset moottoritorpedoveneet pääsivät sen yllättämään. Liikuntakyvytön alus sai torpedon kylkeensä ja upposi vieden mukanaan 22 merisotilasta. Päällikkö Mannerheim-ristin ritari, komentajakapteeni Osmo Kivilinna pelastettiin mutta menehtyi vammoihinsa myöhemmin. Riilahden menetys oli Merivoimiemme suurin alustappio sotien aikana panssarilaiva Ilmarisen jälkeen.

Miinotusta lasketaan Suomenlahdelle. Kuva: SA-Kuva.

Suomenlahdelle oli kesäksi 1943 laskettu Porkkalan ja Naissaren välille sukellusveneverkko, joka sulki neuvostoveneet keskiselle- ja itäiselle Suomenlahdelle. Suursaaren länsipuolella oli toinen miinoista tehty yli Suomenlahden ulottuva sulku. Venäläiset lähettivät useita sukellusveneitä yrittämään sulkujen murtamista päästäkseen häiritsemään elintärkeitä meriyhteyksiämme Saksaan ja Viroon. Useita venäläisveneitä tuhoutuikin näissä yrityksissä.

Sukellusveneen torjuntaan suunniteltuja aluksia ei pienellä laivastollamme ollut, joten oli käytettävä kahta miinalaivaamme, Ruotsinsalmea ja Riilahtea. Ne olivat noin 50 m pitkiä uppoumaltaan vähän yli 300 tonnin aluksia. Suurvaltojen kaikuluotaimia niillä ei ollut mutta kuitenkin vesikuuntelulaitteet sekä tehokas puolustusaseistus pinta- sekä ilmatorjuntaan.

Miinalaiva Riilahti lähti sukellusveneiden etsintätehtävään illalla 22. elokuuta mukanaan varmistusaluksena vartiomoottorivene VMV-1. Neuvostoliittolainen torpedoveneosasto tunkeutui samana yönä ohi Suursaaren keskiselle Suomenlahdelle. Matkalla ne ohittivat tykkivene Hämeenmaan ja yhden vartiomoottoriveneen muodostaman varmistusosaston ja kävivät lyhyen tulitaistelunkin. Vihollisalukset siis varmasti huomattiin, mutta jossain vaiheessa havainto matkalla muuttuikin lentokoneiksi. Torpedoveneissähän on kyllä lentokoneen moottorit mutta tuohon aikaan oli hyvin poikkeuksellista, että yöllä lennettiin.

Siten saadusta ennakkovaroituksesta huolimatta miinalaiva Riilahti oli pysäytetyin konein lännenpänä vesikuuntelussa. Torpedoveneosaston tullessa Riilahden näkyviin ei sammutettujä koneita ehditty enää käynnistää. Eräiden lähteiden mukaan miehistö tähysti pääasiassa itäsuuntaan, kun vihollinen tulikin lännestä. Keskelle alusta osunut torpedo katkaisi laivan kahtia ja se upposi kahdessa minuutissa.

Kirvelevästä tappiosta on sen merkittävyydestä huolimatta kirjoitettu hyvin vähän Merivoimiemme historiassa. Tämä johtunee siitä, että se olisi ollut täysin vältettävissä. Näin voi sanoa ilman jälkiviisauden sivumakua, sillä operaatiolle ei ollut asetettu maissa sijaitsevaa johtoporrasta. Se olisi varmasti varoittanut Riilahtea vaarallisista vihollisaluksista viimeistään niiden kanssa käydyn tulitaistelun jälkeen. Ylempi johto asetti siten laivojen päälliköille vastuun sotahistoriastamme valitettavan tuttuun tapaan: ”sopikaa yhteistoiminnasta keskenänne.” Liikkuvaan pieneen laivaan ei nimittäin torpedolla osuta kuin poikkeuksellisella onnella.

Aluksen hylky on myöhemmin löydetty 70 metrin syvyydestä ja sille on suoritettu tutkimussukelluksia. Miinalaiva Riilahden menetys haittasi Merivoimia vielä sotien jälkeenkin. Lähes samoilla piirustuksilla rakennettiinkin 1950-luvulla uusi miinalaiva Keihässalmi. Siihen voi käydä tutustumassa Turun Forum Marinum -museossa.


Artikkelin pääkuva: Miinalaiva Riilahti, SA-Kuva.

Avainsanat: , ,

Share This