Mitä 2V-varaverkon tilalle?

Tieto ja sen kulku ovat elimellisen tärkeitä modernille yhteiskunnalle ja sen puolustukselle. Nykyaikaisen länsimaisen valtion normaaliolojen viesti-infrastruktuuria on helppo vahingoittaa erilaisin sotilaallisin keinoin. Siksi tarvitaan varautumisjärjestelmiä. Liikenne- ja viestintäministeriön omistama 2V-varaverkko lopetti toimintansa lokakuussa 2012. Moni ei ollut ikinä kuullutkaan tästä verkosta tai sen käyttötarkoituksista. Suomen Sotilas selvitti mitä ovat TUVE ja VIRVE, miksi 2V ajettiin alas, mistä on kyse ja millaiset verkot ovat osana nykyaikaista valtakunnallista johtamisjärjestelmää.

Valtakunnallinen varaverkko (2V) otettiin käyttöön vuonna 1995 turvaamaan viranomaisten viestintää poikkeusolojen aikana. Digitaalinen verkko oli pääosin eriytetty yleisistä verkoista, ja tilaajia verkolla oli noin 1 500. Poikkeusoloja varten oli kuitenkin rakennettu valmius laajentaa verkkoa voimakkaasti tarpeen niin vaatiessa. Koska varaverkko oli eriytetty muusta teleliikenteestä, se olisi kestänyt ruuhkautumista sekä muita riskejä huomattavasti paremmin.

Viestintämuodot, valtion kriisinjohtamismallit, elinkeinoelämän osallistuminen varautumiseen ja viestintäverkot olivat verkon rakentamisen aikaan, vain vajaa kaksikymmentä vuotta sitten, aivan erilaisessa tilanteessa kuin nykypäivänä. Verkko yhdisti yksittäiset käyttäjät sekä kiinteät sijainnit toisiinsa pääasiassa puheliikenteen avulla, ja dataliikenteen määrä verkossa oli vähäisempää.

Päätös palvelukykyisen verkon purkamisesta tehtiin vuonna 2011. Verkkoa laajennettiin kuitenkin niinkin myöhään kuin vuonna 2008 ja viimeisiä liittymiä asennettiin paikallishallinnon tasolla vuonna 2010. Vajaassa kahdessa vuosikymmenessä teknologia ja viestinnän muuttuneet käyttömuodot tekivät 2V-varaverkosta yksinkertaisesti vanhentuneen.

Luotettava mutta vanhentunut

Nykyinen kriisiviestintämalli korostaa yhteistoimintaa, liikkuvuutta, nopeaa reagointikykyä sekä erilaisten järjestelmien välistä viestintää. Muutostarve oli perusteltua, sillä 2V ei tällaiseen enää taipunut. Nykyaikaiset ja turvalliset VIRVE- ja TUVE-verkot täyttävät varaverkon jättämää aukkoa, mutta ongelmattomia nämäkään eivät täysin ole.

TUVE-verkon käyttäjäksi pääsevät käytännössä vain valtion viranomaiset, eikä elinkeinoelämällä tai edes kunnilla ole siihen suoraa pääsyä. VIRVE on tässä suhteessa vapaampi järjestelmä, sillä liittymiä käyttävät valtion viranomaisten ja kuntien lisäksi myös yksityisomistuksessa olevat yritykset.

Yksinkertaisempaan teknologiaan perustuvan 2V-varaverkon häiriönsietotasoa ja toimintavarmuutta ei ihan helpolla nykyaikana enää saavuteta. Toisaalta johtamisjärjestelmät ovat kehittyneet 2V-varaverkon alkuajoista valovuoden eteenpäin. Enää ei valtakuntaa johdeta paikkaan sidotun puheen välityksellä – johtamisjärjestelmän uudet viestintävaatimukset jyräsivät vanhentuneen varaverkon lopullisesti.

Viranomaisradioverkko VIRVE

Rajavartiolaitos ja Tulli ottivat käyttöön TETRA-standardiin perustuvan VIRVE-verkon vuonna 1999. Kolme vuotta myöhemmin verkko oli valtakunnanlaajuinen ja käyttäjäkunta laajentui poliisilla ja pelastusviranomaisilla. Nykyisin VIRVE-verkkoa käyttävät käytännössä kaikki turvallisuusviranomaiset, myös Puolustusvoimat.

Virve-verkon päätelaitteet ovat jotain radiopuhelimen ja matkapuhelimen väliltä, joten käyttäjät hyötyvät langattoman verkon suomasta liikkuvuudesta ja nykyaikaisista turvallisista palveluista. Laitteiden käyttö on yksinkertaista, ja niitä käytetään päivittäin operatiivisessa toiminnassa. Tämä takaa sen, että verkon kehitys jatkuu ja sen puutteita parannetaan koko ajan. Koipalloihin säilötyn 2V-varaverkon suurimpia puutteita oli, että sen käyttö oli paikkaan sidottua ja käyttöaktiivisuus erittäin vähäistä.

Kriisitilanteissa VIRVE-verkon tehokkuutta parantaa erityisesti kuntien ja yritysmaailman mukanaolo. Verkon käyttökustannukset ovat korkeat, ja osittain myös siksi yritysmaailma on päästetty maksumieheksi käyttämään sen palveluita. Lisäksi toimivan yhteiskunnan kannalta on elintärkeää, että sen tärkeimmät osat tekevät yhteistyötä saman johtamisverkon äärellä.

Turvallinen, mutta…

VIRVE-verkon peruspalveluihin kuuluu turvallisuus. Käyttäjät on erotettu omille suojatuille kanavilleen eikä salakuuntelun uhkaa enää ole. Yhteistoimintaan käytetään yhteiskanavia, joihin jaetaan pääsy tarvittaville tahoille. Toisin kuin vanhojen salaamattomien radioverkkojen aikaan, ei viranomaisten tarvitse enää pelätä salakuuntelua. Tämäkin seikka nopeuttaa toiminnan aloittamista, kun asioista voidaan puhua suljetussa verkossa vapaammin.

Verkko ei kuitenkaan ole ollut ongelmaton. Laajat sähkökatkot tekivät selväksi, että VIRVE-verkko on haavoittuvainen, mikäli varavoimasta ei ole huolehdittu. Viime vuosien laajojen myrskyjen aikana useita tukiasemia tippui pois pelistä, jolloin verkkoon tuli katvealueita ja jäljelle jääneet tukiasemat ylikuormittuivat. Pelastuslaitokset olivat paikoin hätää kärsimässä, sillä vanhaa VHF-radiokalustoa ei ole ylläpidetty riittävästi.

Hallinnon turvallisuusverkkohanke TUVE

Toistaiseksi keskeneräinen TUVE-hanke perustuu Puolustusvoimien vanhaan korkeasti suojattuun tietoverkkoon. Verkkoa modernisoidaan ja laajennetaan merkittävästi, jolloin saadaan aikaiseksi koko maan kattava yhtenäinen tietoverkko viranomaishallinnolle. Valtioneuvoston asettaman hankkeen toimikausi on 9.4.2009–31.12.2013, minkä jälkeen viranomaisten yhteinen verkkoturvallisuus on täysin uudella tasolla.

Aikanaan käyttövalmiin verkon ja sen palveluiden tavoitteena on saavuttaa ja varmistaa valtion ylimmän johdon ja kriittisten turvallisuusviranomaisten yhteistoiminta sekä viestintäratkaisut. Erityistä huomiota verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty sen häiriönsietokykyyn. Uhkatekijöinä nähdään erityisesti kyberuhat ja sähkökatkot, joita vastaan verkon häiriönsietokykyä on kehitetty. VIRVE- ja TUVE-verkkoa hallinnoi Suomen valtion 100-prosenttisesti omistama Erillisverkot Oy.

Uusi tulokas KRIVAT

VIRVEn ja TUVEn rinnalle kaavaillaan KRIVAT-verkkoa (Kriittisen infrastruktuurin varmentamisen tehostamisen verkko), jolla pyritään helpottamaan yhteiskunnan keskeisten toimintojen toipumista niihin kohdistuneesta iskusta. KRIVAT-verkko poikkeaa 2V-varaverkosta siten, että verkon avulla yhdistetään yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin valvonnasta ja järjestelmänhallinnasta vastaavia valvomoja.

Yhteistoimintaan osallistuvat verkon valmistuttua viranomaisten lisäksi esimerkiksi viestintäverkoista, sähköverkoista, tieverkoista ja tietoyhteiskunnan palveluista vastaavat yritykset. Kyseessä ovat siis täysin toisistaan riippuvaiset ja yhteiskunnan kannalta kriittiset infrastruktuuritoimijat. Tämä erityisturvallinen yhteistoimintaympäristö helpottaa tilannekuvan muodostamista, häiriötilanteista toipumista sekä yhteistoiminnan koordinointia. Verkon palvelut sisältävät puhe- ja videoneuvottelumahdollisuuden, dokumenttien vaihtamisen, pikaviestinnän sekä erilaiset järjestelmäliittymät.

Teknisen järjestelmän avulla luodaan edellytykset yhteistoimintamallien kehittämiselle, sopimiselle sekä harjoittelemiselle. Toimintamalli on nykypäivänä edistyksellinen, mutta vasta pilottivaiheessa olevaa ratkaisua on kehitettävä vielä paljon ennen todellisen valmiuden saavuttamista.

Suomi edellä – muut perässä

Yhdessä KRIVAT, TUVE ja VIRVE luovat poikkeuksellisen kattavan kokonaisuuden, joka mahdollistaa laajan yhteistoiminnan normaalioloissa sekä kriisitilanteissa. Jos yksinkertaiseen teknologiaan perustuvalle 2V-verkolle hävitään toimintavarmuudessa, ottavat uudet verkot selkävoiton nykyaikaisissa, kattavissa ja turvallisissa palveluissa. Verkkojen operatiivista toimintavalmiutta on turha edes vertailla.

Pohjoismaissa ja Virossa on käytössä Suomen ratkaisuja muistuttavia osatoimintoja, mutta mitään vastaavaa ja kokonaisvaltaista ei näillä mailla ole käytössä. Suomen erityisvahvuutena voidaankin pitää viranomaisten, paikallishallinnon sekä elinkeinoelämän voimakasta yhteistoimintaa valmiuden kehittämisessä. Asioita, joista voimme oikeasti olla ylpeitä.

Kirjoittaja työskentelee turvallisuus­asiantuntijana teollisuudessa.

Lähteet: Huoltovarmuuskeskuksen ­Infrastruktuuriosaston johtaja Sauli ­Savisalo, julkiset verkkolähteet.

Avainsanat: , ,

Share This