Trump. Mitä voiton jälkeen?

Ensin Brexit ja nyt Trump. Harva osasi varmasti ennustaa, en minäkään, eikä lehtemme.

Nyt tiedämme, että Trump haastoi valtarakenteen ja nyt on näyttöjen paikka.

Trump onnistui yllättämään kaikki, jopa republikaanisen puolueen. Monessa vaiheessa suuri osa uskoi, että hänen voittokulkunsa ei voi riittää presidentiksi asti. Mutta Trump osasi puhua oikeaa kieltä tarpeeksi monelle äänestäjälle ja ennen kaikkea tarjota vaihtoehdon politiikkaan turhautuneille. Siis vaihtoehdon ottamatta kantaa siihen, onko se todellinen tai hyvä. Osan Trumpin voiton kunniasta voi ottaa demokraattinen puolue, joka valitsi ehdokkaan, joka edusti vanhaa politiikkaa ja jonka nimi pelkästään loi inhoa. Eli voinemme odottaa muutosta Yhdysvaltojen politiikkaan. Tai sitten ei.

Kun omaan tuttavapiiriini kuuluva menestynyt kalifornialainen yritysjohtaja, newyorkilainen startup-sijoittaja ja bostonilainen insinööri kertoivat kesällä kannattavansa Trumpia, aloin pitää Trumpin voittoa mahdollisena. Moni kouluja käynytkin amerikkalainen on nimittäin turhautunut ennen kaikkea poliittiseen koneistoon. Ei siis välttämättä esimerkiksi Obamaan. Monet kyselyt osoittivat, että amerikkalaiset ovat saaneet tarpeekseen kongressin jakautuneisuudesta ja kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä. Ja moni tuntuu uskovan, että Trump voisi rikkoa tämän jakautuneisuuden. Toisaalta amerikkalaiset kokevat, että he eivät ole pärjänneet globaalissa kilpailussa, ja etenkin Aasian nousu on asettanut USA:n uuteen tilanteeseen. Maassa tuntuu myös 15-vuotisten sotien väsymys ja halu olla maailmanpoliisi on kateissa. Isolationistiset lupaukset uppoavat hedelmälliseen maaperään muuallakin kuin keskilännen tasangoilla.

Meneillään on globaali establismenttia haastava ilmiö. Se on nähty Euroopassa, ja osittain myös Aasiassa, ainakin Filippiineillä. USA:lla on kuitenkin suurvaltana paljon enemmän liikkumatilaa valita oma linjansa kuin esimerkiksi pienellä Britannialla. Saman voi nähdä myös yritysmaailmassa. Tuntemattomat startupit voivat haastaa suuria yrityksiä. Ja hyvä esimerkki on, ettei edes laaja perinteisen median tuki ei takaa voittoa, myös markkinointia tehdään uusilla tavoilla. Menestys edellyttää uuden median hallintaa. Median, jossa isot mediatalot ovat olleet kömpelöitä.

Kirjoitin jo kesällä arvioita Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Keskeisesti esillä on ollut etenkin hänen halunsa keskittyä omaan maahan ja tavallisten amerikkalaisten asioihin ja esimerkiksi vähentää maailmanpoliisin roolia – siis eristäytyminen, isolationismi, joka ei ole tosin mikään uusi ilmiö republikaanien kampanjoissa. Tähän liittyy myös kommentit siitä, että muiden Natomaiden pitää ottaa paremmin vastuu omasta turvallisuudesta ja, ettei Yhdysvaltojen tehtävä ei ole vastata muiden turvallisuudesta.

Entä sitten teot? Kun lähdetään arvioimaan Trumpin varsinaisia tekemisiä presidenttinä, on tärkeää muistaa kaksi seikkaa:

1) USA:n presidentti ei lopulta voi päättää kovin montaa asiaa yksin. Useimpiin suuriin asioihin tarvitaan Kongressin hyväksyntä, ja

2) paljon riippuu siitä, ketä Trump nimeää avainrooleihin hallinnossa. Jonkinlaista julmaa ironiaa on toki siinä, että yksi harvoja isoja asioita, mitä presidentti voi periaatteessa päättää yksin, on ydinaseiden käyttö.

Trump on haaste maan instituutioille. Koska hänen tapansa toimia on uusi tulee se varmasti haastamaan rakenteita, toimintatapoja ja myös päätöksentekoprosesseja.

Toistaiseksi on vielä vaikea arvioida, keitä tai millaisia henkilöitä Trump nimeää avainrooleihin. Perinteisesti republikaanit ovat nimenneet hyvin kokeneita ja ammattitaitoisia ihmisiä hallintoon, mutta toki Trump voi olla poikkeus, eihän hän vaaleissakaan turhan paljon luottanut avustajiin tai republikaanien koneistoon. Varmasti etusijalla on Trumpin omat luottohenkilöt, ei republikaanien virallinen koneisto.

Talouspolitiikassa Trump on kannattanut selvästi protektionismia kampanjan aikana. Hän on luvannut avata Nafta-sopimuksen, eikä todennäköisesti halua jatkaa Aasian (TPP) tai Euroopan (TTIP) suunnan kauppasopimusten tekemistä ja vahvistamista. Samaan aikaan hän tulee todennäköisesti pian kohtaamaan myös talouden ja bisneksen reunaehdot ja sen, että suuri osa USA:n liike-elämää on kiinteästi integroitunut kansainväliseen talouteen. Pitää myös muistaa, että Trump on aina ollut sopimusten tekijä, mutta kova neuvottelija, joten jos hän sanoo, ettei hän halua jotain sopimusta, ei se ole keskustelun loppu vaan avaus.

Maailmanlaajuisesti Kiina tulee todennäköisesti olemaan Trumpin päävastustaja ja kilpailija. Kiina on taloudellisesti merkittävä kilpailija, mutta se kasvattaa vaikutusvaltaansa myös sotilaallisesti ja myös yhdistää nämä kaksi puolta ostamalla ystäviä ja liittolaisia Aasiassa, mutta myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kiina on todennäköisesti myös sisäpoliittisesti hänelle hyvä vastustaja, kun siihen liittyy myös tavallisten amerikkalaisten työpaikkojen suojelu.

Suomelle ja Euroopalle mielenkiintoinen kysymys on Trumpin suhde Venäjään ja Putiniin. Trump on halunnut antaa kuvan, että hän haluaisi sopia asioita Putinin kanssa ja toisaalta hän olisi se josta on vastusta Putinille. Yhteisenä missiona he ovat ainakin nähneet taistelun ISIS:ia vastaan. Varmaan vasta käytäntö tulee näyttämään, miten tämä asia kehittyy. He voivat löytää yhteisen sävelen ja sopia asioista tai sitten joku erimielisyys voi myös helposti eskaloitua tasolle, josta seuraa vastakkainasettelun jatkuminen. Kannattaa muistaa, että kun Obama aloitti ja vaalit nyt hävinnyt Clinton tuli ulkoministeriksi, he päättivät saada Venäjä-suhteet parempaan kuntoon, mutta se suunnitelma meni pieleen alusta saakka – alkaen väärin venäjäksi käännetystä reset-napista…

Euroopalle ja Suomelle tulos luo kysymysmerkkejä, ainakin kunnes näemme mihin suuntaan Yhdysvallat lähtee ja mitä todella tulee tapahtumaan. Mikä on USA:n rooli kansainvälisessä taloudessa jatkossa? Antaako USA enää turvatakuita Euroopan maille? Miten Nato kehittyy? Mitä Eurooppa itse voi tehdä tässä tilanteessa?

Kirjoitin kesäisessä arviossani skenaarioita, miten Eurooppa voi myös lähentyä Kiinaa, joka tulee taloudellisesti tärkeäksi ja toisaalta ei ole Euroopalle suoranainen turvallisuusuhka. Joka tapauksessa tämä pakottaa Euroopan entistä voimakkaammin ottamaan asiat omiin käsiinsä niin turvallisuus- kuin talouspolitiikassa.

Jos USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus (TTIP) kariutuu, todennäköisesti EU myös haluaa kiihdyttää kauppasopimusten tekemistä muiden valtioiden kanssa, esimerkiksi Aasiassa. Tätä tilannetta voi pitää myös mahdollisuutena Euroopalle, jos USA kokee jonkinasteisen uuden sulkeutumisen ajanjakson. Oman monimutkaisuuden asiaan tuo Brexit-prosessi, mikä asettaa myös Britannian entistä haastavampaan tilanteeseen. Kun maailmankaupan pelikenttä muuttuu, Naton rooli muuttuu, ja sen seurauksena Saksa ja Ranska ottavat paljon voimakkaamman roolin Euroopan tulevaisuudessa.

Venäjän peliasetelma saattaa parantua eurooppalaisella pelilaudalla jos se saa pelata Saksan ja Ranskan kanssa ohi EU:n piittaamatta pelipöydän jättäneestä Yhdysvalloista. Venäjä pyrkii hyödyntämään tilannetta. Venäjä pyrkii jo nyt vaikuttamaan Euroopan maihin ja jos se näkee USA:n turvatakuiden ja Naton roolin heikkenevän, se näkee aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Jos Euroopan maiden tulee ottaa voimakkaampi rooli omasta turvallisuudesta, on Venäjällä hyviä syitä koittaa vaikuttaa kehitykseen eri Euroopan maissa ja heikentää niiden yhteistoimintaa ja sitten nostaa itsensä keskeiseksi vaikuttajaksi Euroopassa.

USA:n politiikan suurin ongelma on ollut kongressin kyvyttömyys tehdä päätöksiä.  Clintonin voittaessa, olisi ollut hyvin vaikea kuvitella, että hän olisi mitenkään voinut muuttaa tätä asetelmaa. Trumpin suhteen tilanne voi olla toinen. Hän ei ole tyypillinen puoluepoliitikko ja toisaalta hänellä on neuvottelu- ja kaupankäyntitaitoa ja kykyä tehdä sopimuksia. Niitä tehdessään hän todennäköisesti ei liian paljon hirttäydy mihinkään periaatteeseen. Tämä voi olla yksi positiivisimpia seurauksia hänen voitosta. Mutta se voi olla myös uhka. Kysymyshän on lopulta siitä, kenen silmin asiaa katsoo.

USA on edelleen johtava talous- ja sotilasmahti maailmassa, eikä se tule muuttumaan hetkessä. Jos Yhdysvallat sulkeutuu enemmän, se voi tuoda haasteita talouteen ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta samalla se voi olla mahdollisuus muualla maailmassa. Jälleen kysymys on siitå kenen silmin asiaa katsoo. Toisaalta USA on myös ”show bisneksen” –maa ja siellä on aina pidetty suurista puheista ja näyttävistä eleistä. Suurvalta on käynyt läpi viime vuosikymmeninä esimerkiksi mccarthyismin kommuninistivainot, Kennedyn murhan, Nixonin kauden ja 9/11 -kriisin, joten haastavia käänteitä ja tilanteita on riittänyt ennenkin ja niistä on selvitty ja usein jopa voittajana. Tosin muistaen, että historia ei ole tae tulevaisuudesta…

Niiden jotka odottavat suurta muutosta tulee muistaa, että globalisaatio etenee joka tapauksessa ja työpaikkoja tulee myös USA:ssa haastamaan aasialaisten lisäksi koneet. Kiina ja muut nousevat taloudet tulevat haastamaan Yhdysvallatkin monella rintamalla. Helppoja ratkaisuja ei ole tiedossa. Puhtaasti politiikan osalta voi olla kuitenkin tärkeää, että voimakas paine purkautui, koska se olisi jäänyt kytemään, jos Clinton olisi voittanut. Länsimaisen keskiluokan asema on haastettu monessa paikassa, maiden tulee löytää uusia ratkaisuja ja ne tuskin ovat helppoja.

Kaikki edellä esittämäni on pelkkää skenaarioita. Siitä meillä on edelleen hyvin heikosti tietoa ja käsitystä, mitä presidentti Trump todella alkaa tehdä. Hän todennäköisesti valitsee muutamia näkyviä teemoja, joissa toimimalla haluaa näyttää, miten toteuttaa lupauksensa. Samalla näemme todennäköisesti paljon sovittelevamman Trumpin kuin kampanjan aikana. Suuressa osassa asioita hänen tulee kuitenkin turvautua ”koneistoon” ja toisaalta löytää yhteiset ratkaisut kongressin kanssa. Hän todennäköisesti oppii tavan löytää ratkaisuja ja suuria muutoksia ei tapahdu, samalla kun viime vuosien kongressin umpisolmu avautuu. Tai sitten hän turhautuu nopeasti, eikä käytännössä kykene sopimaan mitään Kongressin kanssa. Vaikka moni asia nyt näyttää olevan suuren muutoksen kynnyksellä, on vaikea sanoa, kuinka paljon todella muuttuu. Samalla muutosta ja ratkaisuja tarvitaan kiireesti moniin ongelmiin. Vasta aika näyttää onko Trumpilla kykyä viedä läpi muutoksia, jotka oikeasti parantavat asioita amerikkalaisten tai vaikkapa meidän eurooppalaisten näkökulmasta.

 

Kirjoittaja on Suomen Sotilaan blogisti. Hän asuu Lontoossa. Tämä teksti on kirjoitettu työmatkalla välilaskulla Yhdysvaltain itärannikolla, matkalla Kaliforniaan keskiviikkoaamuna vaalituloksen ratkettua. Lue myös Ahvenaisen blogi Trumpin mahdollisesta voitosta viime kesältä.

Share This